Yhteenveto "100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät" -tutkimushankkeen tärkeimmistä huomioista. Tutkimuksen tekijät: Pertti Haaparanta ja Jussi Kiviluoto (Aalto-yliopisto), Sakari Heikkinen, Juhana Aunesluoma ja Kasperi Lavikainen (HY), Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla). Tutkimus julkaistiin 27.11.2017. Tutustu tutkimukseen täällä: Tiedote: IT-palveluiden vienti on jo Suomen "uusi Nokia" http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia- Tutkimusraportti: 100 vuotta pientä avotaloutta (Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017): http://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta.pdf/2b86f28b-c227-42e9-8618-dd75ef944498 Julkistustilaisuudessa (27.11) kuullut esitykset: http://www.slideshare.net/vatt_tutkimus/100-vuotta-pient-avotaloutta-tutkimushankkeen-tulokset

1. Nostoa Suomen ulkomaankaupan
kehityksestä, merkityksestä ja
näkymistä
2 7 . 11 . 2 0 1 7 | 1 0 0 V U O T TA P I E N T Ä AV O TA L O U T TA
15

2. Arvonlisäys kertoo
viennin merkityksestä#1

3. # 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O
V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä
Ulkomaankaupan vaikutukset
Suomen talouden kasvuun ja
työllisyyteen perustuvat sen
luomaan kotimaiseen
arvonlisäykseen, ei viennin
bruttoarvoon.
Globaalit tuotantoketjut
ovat pirstoutuneet,
ja palveluviennin
merkitys kasvaa.
Tämä muuttaa sitä,
miten vienti
kansantaloudessa
vaikuttaa.

4. Suomi on ollut pieni
avotalous 150 vuotta#2

5. # 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I
AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA
Ulkomaankaupan suhde
bruttokansantuotteeseen
oli kansainvälisessä
vertailussa korkea jo
ensimmäisen globalisaatio-
kauden aikaan (1870 – 1913)
Viennin arvoketju oli täysin kotimainen.
Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka-
aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa
metsätuotteita.

6. Kotimaisen arvonlisäyksen
osuus viennin bruttoarvosta
on pienentynyt
#3

7. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
91,8
88,4
84,1
82,3
70,2
75,9
69,4
72,2
58,0
62,2
93,8
30
40
50
60
70
80
90
100
1913
1928
1956
1959
1965
1970
1980
1982
1985
1989
1995
2000
2005
2010
2015
%

8. Arvonlisäyksen osuuden
lasku on yleinen trendi
kehittyneille maille. Se
johtuu tuotannon
kasvavasta
ulkoistamisesta.
# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
Korkeimmillaan
kotimaisen
arvonlisäyksen osuus
on ollut vuonna 2000,
jolloin se oli 29 %.

9. Suomen talous ei
sulkeutunut 1920-
ja 1930-luvuilla
#4
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

10. # 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T
1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A
Samalla
viennin rakenne
yksipuolistui
metsätalouden
ja -teollisuuden
tuotteisiin
Suomen
ulkomaankauppa
suuntautui länteen
vanhan Venäjän
markkinoiden
kadottua
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Suomi pysyi
verrattain avoimena
1930-luvun
sulkeutuvassa
maailman-
taloudessa
Maailmansota
pysäytti alkaneen
globalisaatio-
kehityksen. 1930-
luvun lama kiihdytti
protektionismia

11. Toisen maailmansodan
jälkeinen protektionismi
vaikutti pitkään
#5
KUVA: FOTO ROOS | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

12. # 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N
P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N
KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Sodan aikana
omaksuttiin toiminta-
tapa, jossa elinkeino-
elämän edustajat
toimivat kiinteässä
yhteistyössä valtion-
hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970-
ja 1980-luvuilla läntisiä
naapurimaita
suurempana
halukkuutena suojata
kotimaista teollisuutta
ulkomaiselta kilpailulta.

13. Viennin rakenne
monipuolistui
1960-luvulta lähtien
#6

14. # 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I
1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N
Viennin tuotevalikoima
monipuolistuu:
metsäteollisuuden
tuotteiden rinnalle
metalli-, kone- ja
kemianteollisuutta
Määrämaiden joukko
monipuolistuu:
vientiä yhä enemmän
eri Euroopan maihin
ja Euroopan
ulkopuolelle
Ruotsin
merkitys viennin
kohdemaana
kasvaa 1960-
luvulta lähtien

15. Paperiteollisuuden tuotteet ja IT-
palvelut ovat Suomen tärkeimmät
yksittäiset viennin arvonlisän
lähteet
#7

16. # 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T
O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T
V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T
IT-palveluiden
vienti
11,4 %
Paperiteollisuuden
tuotteiden vienti
13 %
Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä
(vuonna 2016).

17. Viennin kotimaista
arvonlisää syntyy yhä
enemmän palveluista
#8

18. Vuonna 2015
puolet
elektroniikkateollisuuden
viennin bruttoarvosta oli
palveluiden
vientiä
ja vain toinen
puoli tavaravientiä
Palveluhyödykkeiden
vienti vastasi yli
36 %:sta
viennin kotimaisesta kokonais-
arvonlisäyksestä vuonna 2016.
Vuonna 2002 niiden osuus oli
vielä noin 20 prosenttia.
# 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S TA

19. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S TA
Kotimainen arvonlisäys
alhaisempaa
teollisuudessa kuin
palveluissa, sillä
teollisuudessa
ulkomaisten
välituotteiden käyttö
on yleisempää
Palvelutoimialojen
osuus viennin
arvonlisästä on
yleisesti kasvanut
kehittyneissä
maissa.

20. Laatu on entistä
tärkeämpi viennin
menestystekijä
#9

21. # 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I
V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä
60-70%
Suomeen jäävästä viennin
arvonlisäyksestä on viime
vuosina tullut sellaisten
tuotteiden viennistä, joissa
kilpaillaan ensisijaisesti laadulla
ja ominaisuuksilla sekä yrityksen
maineella.
Tällaisten palveluiden
viennistä saatava
kotimainen arvonlisäys on
2002-2015 kasvanut yli
2
-kertaiseksi

22. Yritystason
tekijät ovat
tärkeitä viennissä
#10

23. # 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T
O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä
Viennin keskittyneisyys on
edelleen suurta:
• Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten
menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen
20 suurimman
yrityksen osuudet
kotimaisesta
kokonaisarvon-
lisäyksestä

24. Vientiyritysten työntekijät
ovat keskimääräistä
koulutetumpia
#11

25. # 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T
O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A
Koulutus-
tasolla
on suuri merkitys
viennin kotimaisen
arvonlisäyksen
karttumisessa
Palveluiden
vientiyrityksissä
työvoiman rakenne on
selkeästi erilainen kuin
tavaratuotannossa:
yli puolet korkeasti
koulutettuja (2014)
Suomessa on viime
vuosina kasvanut
lähinnä palveluiden
vienti. Tästä vastaavat
hyvin korkean
osaamistason
työntekijät

26. Maailman kauppajärjestelmä
määrittää Suomen viennin
toimintaympäristön
#12

27. # 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä
M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N
T O I M I N TAY M P Ä R I S T Ö N
Laajempi protektionismin
nousu voi hankaloittaa
erityisesti pk-yritysten
vientiä ja alentaa viennistä
saatavaa arvonlisäystä
Suomeen. Mahdollisuuksia
Suomelle
megatrendeistä:
digitalisaatio ja
cleantech-tuotteiden
kysynnän globaali
nousu.

28. Euroopan rahaliitto ei
ole lisännyt jäsenmaiden
välistä kauppaa
#13

29. # 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T
J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A
EU-jäsenyyden myötä
viennin luoma arvonlisäys
on noussut, mutta
euroalueella ei näytä olleen
merkittävää vaikutusta
jäsenmaiden väliseen
ulkomaankauppaan
Euroalueella on
saattanut olla
positiivinen vaikutus
Suomen käymään
kauppaan muiden
euromaiden kanssa

30. Globaali finanssikriisi vaikutti
Suomen vientimenestykseen
monitahoisesti
#14

31. Suomen koko
viennin
vientimenestys
heikkeni paljon
vähemmän kuin
elektroniikka-
teollisuuden
Sujuva
rakennemuutos:
palveluviennin
kehittyminen edisti
talouden sopeutumista
elektroniikkateollisuuden
nopeaan romahdukseen
IT-palvelut
jopa paransivat
menestystään
# 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I
S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N
M O N I TA H O I S E S T I
Suomen
vientimenestys
heikkeni vuonna
2007 alkaneen
kriisin aikana,
kuten odotettua
Mutta:
vaikutukset
olivat erilaisia
eri toimialoilla

32. Vientimenestykseen
tarvitaan muutakin kuin
hintakilpailukykyä
#15

33. # 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N
M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä
Suomessa on viime
aikoina kasvanut
lähinnä palveluiden
viennistä saatava
arvonlisäys
Tämän viennin
mahdollistavat
korkean
osaamistason
työntekijät
→ Jos halutaan
tukea yritysten
kilpailukykyä, monet
muutkin asiat
merkitsevät kuin
kustannukset
Palveluviennin
hyödykkeiden
kilpailussa
yrityskohtaiset tekijät,
kuten laatu, brändi ja
maine ratkaisevat