ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälän esitys Verohallinto 150 vuotta -juhlaseminaarissa 26.2.2015.

1. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Millä kasvua voidaan edistää?
Vesa Vihriälä
26.2.2015

2. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kasvu = tuottavuuden ja työpanoksen
muutosten summa
• Kasvu pitkällä aikajänteellä tuottavuuden kasvua
• Työllisyys ja työpanos kuitenkin tärkeitä
– Voivat vaihdella paljon lyhyellä aikajänteellä
– Työttömyys suuri ongelma yksilötasolla
– Korkea työllisyysaste tärkeä julkisen talouden kestävyyden
kannalta
• Suomen nykyisessä kasvuongelmassa kyse
voittopuolisesti tuottavuuden pahasta notkahduksesta

3. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Ero 1990-luvun lamaan: nyt voittopuolisesti
tuottavuuden, ei työllisyyden notkahdus
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
2
2.2
2.4
2.6
2.8
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
BKT, työpanos ja työn tuottavuus 1975-2013, ind. 1975 =100
BKT Työn tuottavuus Tehdyt työtunnit

4. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kokonaistuottavuuden romahdus
1995-2008 2009-2012
Arvonlisäys 3,5 -1,4
Työtunnit 1,0 -0,3
Työn laatu 0,2 0,1
Pääoma 0,8 0,3
Kokonaistuottavuus 1,5 -1,5
Lähde: EU-Klems
Yrityssektorin tuotannon kasvu, % ja eri tekijöiden kontribuutiot, %-
yksikköä, keskimäärin vuodessa

5. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kysyntätekijät ja tarjontatekijät
• BKT:n muutoksen syinä sekä kokonaiskysyntään että
tarjontaan liittyviä tekijöitä
• Globaali finanssikriisi ja eurokriisi epäilemättä
kysyntäshokkeja
• Mutta samanaikaisesti havaittavissa tuottavuuskasvun
trendin globaali hidastuminen ja työvoiman tarjonnan
heikentyminen => tuotantopotentiaalin kasvu hidastunut
• Keskinäisriippuvuus: suuri, pitkäaikainen tuotantokuilu
= > potentiaali alenee; potentiaalin aleneminen =>
investointikysyntä alenee; ”secular stagnation”

6. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
8.0
8.5
9.0
9.5
10.0
10.5
11.0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
2012
2008
2010
2014
Toteutunut BKT
Arviovuosi
Euroalueen potentiaalisen tuotannon ennusteita on korjattu
useasti alaspäin
Euroalueen toteutunut ja potentiaalinen BKT, triljoonaa vuoden 2005 euroa
Lähde: Teulings ja Baldwin (2014). ETLA, Muistioita hallitukselle, luku 2.1, kuvio 2.

7. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Makropolitiikan rooli
• Ideaalina tilapäisten shokkien aiheuttamien
kysynnänvaihtelun tasaaminen
• Elvytys perusstrategia globaalisti 2009-10
– Rapo
– Fipon
• Finanssipolitiikan osalta EU:ssa siirrytty neutraaliin tai
kiristävään politiikkaan, kun julkinen velka kasvanut
nopeasti; isoja eroja maiden välillä

8. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kysynnän sääntely Suomessa
• Suomi hyötynyt täysimääräisesti EKP:n
kevennystoimista: yksityisen sektorin korot ja luottojen
saatavuus
• Finanssipolitiikka yksi EU-alueen elvyttävimmistä
2009-2014; avoin kysymys nyt: konsolidoinnin
mittakaava ja ajoitus
• Tulopolitiikalla on pyritty vaikuttamaan
kustannuskilpailukykyyn ja edelleen vienti- ja
investointikysyntään; avoin kysymys: mihin riittää?
• Päätelmä: Suomen makropolitiikasta tuskin suurta
lisäkasvun moottoria lähivuosina

9. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suomen 09-14 finanssipolitiikka EU:n keveimpiä
-30
-20
-10
0
10
20
30
Suhdannekorjatun nettoluotonannon muutos 2009-2014
2014*
2013
2012
2011
2010
2009
2008-2014
Lähde: EU-komission syysennuste 2014
-4.32

10. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
90
95
100
105
110
115
120
125
130
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Indeksit,2005=100,kilpailijamaa-agregaatitlaskettutupo-
painoin
USA, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Italia, Hollanti, Belgia, Itävalta,
Ruotsi, Tanska
Saksa, Ranska, Italia, Hollanti, Belgia, Itävalta
Suomi
* Koko kansantalous.
Suomen ja kilpailijamaiden
yksikkötyökustannukset samassa valuutassa*

11. Pidemmän ajan kasvupolitiikan keinot ja kanavat
Työn verotus
Työttömyys- ja muu sosiaaliturva
Työlainsäädäntö
Maahanmuuttopolitiikka
Työn tarjonta
Rakennetyöttömyys
KASVU
Potentiaalinen BKT
Työpanoksen
määrä
=
+
Terveydenhuolto
Koulutuspolitiikka
Infrastruktuuri
Yhteisöjen ja pääomatulojen verotus
Sääntely (rahoitusmarkkinat, ympäristö,
kuluttajansuoja, konkurssilainsäädäntö jne.)
Tutkimus- ja koulutuspolitiikka
Kilpailupolitiikka
Työpanoksen laatu
(osaaminen)
+
Pääoma
+
Kokonaistuottavuus
Uuden teknologian
käyttöönotto
Yritysrakenteiden muutos
Yritystuet

12. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Mitä tiedetään kasvuun periaatteessa
vaikuttavien asioiden merkityksestä?
• Ei täyttä konsensusta edes päätekijöistä
• Isojen erojen syyksi arvioidaan erot poliittisissa ja
taloudellisissa instituutioissa
– Omistusoikeudet, oikeusvaltio, demokratia?
– Keskinäisluottamus, sosiaalinen pääoma
• Tuottavuuskasvun kannalta tärkeitä joka tapauksessa
– Hyvin toimiva koulutus- ja tutkimusjärjestelmä
– Työmarkkinoiden kyky kohdentaa voimavaroja uudelleen
– Tuotantopäätöksiä mahdollisimman vähän vääristävät vero- ja
yritystukijärjestelmät
– Pääsy laajoille markkinoille ja riittävä kilpailu
– Makrotalouden ja sääntely-ympäristön vakaus

13. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Yksittäisten politiikkatoimien vaikutus
• Tutkimustulokset usein ristiriitaisia => vaikutukset riippuvat
olosuhteista / kokonaisuudesta
Havaittuja vaikutuksia mm.:
• Työttömyysturvan taso ja erit. kesto lisäävät työttömyyttä
• Työn verotus tärkeämpää työhön osallistumisen kuin
tuntien suhteen; alhaiset tulotasot, liikkuva työvoima
• Yhteisöveroilla vaikutusta investointeihin, määrä=?
• Koulutuspanostuksilla merkittävät yhteiskunnalliset tuotot,
erit. varhaiskasvatuksen vaikutus suuri
• Yritystuet saattavat hidastaa tuottavuuden kasvua
• Tutkimuksen tuilla positiivinen vaikutus, määrä =?

14. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suomen kasvukilpailukykyparadoksi
• WEFin mukaan maailman 4. kilpailukykyisin maa
• Kuitenkin vientimenestys ja investointiaste heikkoa tasoa
• Selitykset:
– Shokkien suuruus + uuden luomisen hitaus
– Mitatut kilpailukyvyn vahvuustekijät lähinnä hyvin pitkän
ajan potentiaaliin liittyviä asioita
– Kustannuskilpailukyvyn heikkous

15. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Vientimenestys OECD:n arvioimana
60
70
80
90
100
110
120
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Finland Sweden Denmark Germany

16. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Investoinnit vajonneet vuoden 2005 alapuolelle
90
95
100
105
110
115
120
125
130
2005Q1 2006Q1 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 2014Q1
Vol ind 2005/1=100
Fixed investment, volume
Finland Sweden Germany

17. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
-0.05
0.1
0.25
0.4
0.55
0.7
95
97
99
101
103
105
107
109
111
113
115
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
KASVUKILPAILUKYKYPARANEE=>
KUSTANNUSKILPAILUKYKYPARANEE=>
Kansantalouden
KUSTANNUSkilpailukyky, (asteikko
vasemmalla),
Kansantalouden KASVUkilpailukyky
(asteikko oikealla), 2 vuotta
aikaistettu, WEF
Suomen kustannus- ja kasvukilpailukyky
Lähteet: AMECO, IMD, WEF (omat laskelma

18. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
OECD:n ”Going for growth” –suositukset
Suomelle
• Kilpailun edistäminen: kaavoitusta ja liikennettä
koskevien sääntöjen lieventäminen, valtion omistuksen
vähentäminen rautatie- ja lentoliikenteessä
• Aktivointi ja työttömyysturva: tiukempia ehtoja työn
etsintään, työttömyysturvan nopeampi lasku
• Verorakenne: työn verotuksen keventäminen,
kiinteistöverojen nosto, alennettujen ALV-kantojen poisto
• Kuntapalveluiden tuottavuus: kuntaliitokset, parempi
bench-marking, sote-uudistuksen toteuttaminen
• Ikääntyneiden työllisyysaste: eläkeuudistuksen
toimeenpano, varhaisreittien tukkiminen, elinikäisen
oppimisen korostaminen

19. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Summa summarum: lupaavat ja vähemmän
lupaavat kasvua tukeva toimet
• Lyhyen ajan kasvu
– Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen
– Finanssipoliittinen elvytys, rahapoliittinen elvytys
• Tuotantopotentiaalin kasvu
– Eläkeuudistuksen hyvä toimeenpano, työttömyysturvan
muokkaus, rekrytointiriskin pienentäminen,
– Maahanmuuton helpotus (ei-ETA-tarveharkinnan poisto)
– Työn verotuksen kevennys, pääomatulojen verotuksen
neutraalisuuden lisäys, yhteisöveron pitäminen
kilpailukykyisenä
– Koulutus- ja tutkimuspanostusten suojaus juta-sopeutuksessa
– Yritystuet

20. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kiitos