Mikrosimulointiarvio toteutetun talouspolitiikan vaikutuksista tulonjakoon, eri väestöryhmiin ja miesten/naisten tuloihin 2011-2017.

1. Olli Kärkkäinen
Yksityistalouden ekonomisti
SISU-seminaari 15.11.2016
Kenen talkoot?
Talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia 2011−2017

2. MIKSI TULOEROJEN MUUTOKSIA
TULISI TARKASTELLA
TARKEMMIN?

3. Tuloerot kiinnostavat, mutta julkisen/poliittisen
keskustelun näkökulma on yleensä hyvin lyhyt

4. Miksi tuloerot ovat viime vuosina pienentyneet? Onko
syynä taantuma vai talouspolitiikka?
Gini-kertoimen ja pienituloisuusasteen kehitys 1995−2014
0
2
4
6
8
10
12
14
16
0
5
10
15
20
25
30
35
Gini-kerroin (vas.) Pienituloisuusaste, % (oik.)
Lähde: Tulonjakotilasto

5. Kuka on maksanut sopeutuksen?
Progressive or regressive austerity?
Lähde: EUROMOD Working Paper No. EM6/11

6. TULOEROJEN DEKOMPONOINTI:
RAKENTEELLISET MUUTOKSET +
PÄÄTÖSPERÄISET MUUTOKSET

7. Mitkä tekijät vaikuttavat tuloeroihin?
1. Rakenteelliset muutokset (mm. väestömuutokset)
2. Lainsäädäntömuutosten välittömät vaikutukset
(staattisia)
3. Lainsäädäntömuutosten välilliset vaikutukset (mm.
käyttäytymisvaikutukset)

8. Mitkä tekijät vaikuttavat tuloeroihin?
1. Rakenteelliset muutokset (mm. väestömuutokset)
2. Lainsäädäntömuutosten välittömät vaikutukset
(staattisia)
3. Lainsäädäntömuutosten välilliset vaikutukset (mm.
käyttäytymisvaikutukset)

9. Lainsäädäntömuutosten vaikutusten estimointi
mikrosimuloinnin avulla
• Pidetään väestö ennallaan
– ei rakenteellisia muutoksia
– ei käyttäytymisvaikutuksia
• Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan
aineistovuoden tasoon ansiotasoindeksillä
– Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan
päätösperäiseksi muutokseksi
– Vaihtoehtona inflaatiokorjaus
• Sama menetelmä mm.: Bargain & Callan 2010; Honkanen & Tervola
2014; Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011−2015

10. Lainsäädäntömuutosten vaikutuksia 2011−2017
• Aineistovuosi: 2014
• Lainsäädäntövuodet: 2011−2017
• Tarkasteluna julkisen sektorin vero- ja
sosiaaliturvamuutokset
– päätösperäisiksi on tulkittu myös
kunnallisveromuutokset ja sosiaalivakuutusmaksujen
muutokset
• Mukana kaikki SISU-mallin simuloimat erät

11. TALOUSPOLITIIKAN
TULONJAKOVAIKUTUKSIA
2011−2017

12. Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja
leikannut suurituloisten tuloja 2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin (%)
-4%
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
-4%
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2011-2015 2015-2017 2011-2017
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

13. Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja
leikannut suurituloisten tuloja 2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin (€/v)
-3,500 €
-3,000 €
-2,500 €
-2,000 €
-1,500 €
-1,000 €
-500 €
0 €
500 €
1,000 €
-3,500 €
-3,000 €
-2,500 €
-2,000 €
-1,500 €
-1,000 €
-500 €
0 €
500 €
1,000 €
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
2011-2015 2015-2017 2011-2017
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

14. Talouspolitiikka on ollut tuloeroja tasaavaa 2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus Gini-kertoimeen 2011−2017
26.4
26.6
26.8
27
27.2
27.4
27.6
27.8
28
28.2
26.4
26.6
26.8
27
27.2
27.4
27.6
27.8
28
28.2
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

15. Talouspolitiikka on vähentänyt pienituloisuutta
2011−2017, poikkeuksena vanhustaloudet
Lainsäädäntömuutosten vaikutus pienituloisuusasteeseen (%) 2011−2017
10
11
12
13
14
15
16
10
11
12
13
14
15
16
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Pienituloisuusaste Pienituloisuusaste (lapset) Pienituloisuusaste (65+)
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

16. TALOUSPOLITIIKAN VAIKUTUKSIA
o VÄESTÖRYHMITTÄIN
o SUKUPUOLEN MUKAAN

17. Talouspolitiikan vaikutus eri sosioekonomisissa
ryhmissä
Lainsäädäntömuutosten vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (%) 2011-2017
-3.0 %
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
-3.0 %
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
2011-2015 2015-2017 2015-2017
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

18. Ryhmä muut: työttömien tulot ovat kasvaneet
Syynä mm. työttömyysturvan tasokorotus 2012
Lainsäädäntömuutosten vaikutus
käytettävissä oleviin tuloihin (%)
2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus
käytettävissä oleviin tuloihin (€/v)
2011−2017
-1.0 %
-0.5 %
0.0 %
0.5 %
1.0 %
1.5 %
2.0 %
2.5 %
3.0 %
3.5 %
-1.0 %
-0.5 %
0.0 %
0.5 %
1.0 %
1.5 %
2.0 %
2.5 %
3.0 %
3.5 %
Työttömät Muut kuin työttömät
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen
-200 €
-100 €
0 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
-200 €
-100 €
0 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
Työttömät Muut kuin työttömät
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

19. Lainsäädäntömuutokset ovat kasvattaneet naisten
tuloja ja pienentäneet miesten tuloja 2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus
käytettävissä oleviin tuloihin (%)
2011−2017
Lainsäädäntömuutosten vaikutus
käytettävissä oleviin tuloihin (€/v)
2011−2017
-1.0 %
-0.8 %
-0.6 %
-0.4 %
-0.2 %
0.0 %
0.2 %
0.4 %
-1.0 %
-0.8 %
-0.6 %
-0.4 %
-0.2 %
0.0 %
0.2 %
0.4 %
Miehet Naiset
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen
-200 €
-150 €
-100 €
-50 €
0 €
50 €
-200 €
-150 €
-100 €
-50 €
0 €
50 €
Miehet Naiset
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

20. MITÄ LASKELMISTA PUUTTUU?

21. Mikrosimuloinnin rajoituksia
• Laskelmissa ei ole mukana välillisiä veroja tai julkisia palveluja
– Arvonlisäveron korotus 2013 + valmisteverojen kiristykset
– Yhteisöveroale + osinkoveromuutos 2014:
• mukana vain osinkoverotus
• kuka maksaa yhteisöveron?

22. Mikrosimuloinnin rajoituksia
• Laskelmissa ei ole mukana välillisiä veroja tai julkisia palveluja
– Arvonlisäveron korotus 2013 + valmisteverojen kiristykset
– Yhteisöveroale + osinkoveromuutos 2014:
• mukana vain osinkoverotus
• kuka maksaa yhteisöveron?
• SISU-mallissa ei (vielä) ole mukana käyttäytymisvaikutuksia
– Työttömyysturvan tasokorotus paransi työttömien taloudellista
asemaa (ja pienensi tuloeroja), mutta heikensi työnteon
kannustimia
– Talouspolitiikan käyttäytymisvaikutukset voitaisiin huomioida
semi-dynaamisilla mikrosimulointimalleilla

23. KENEN TALKOOT?
• Lainsäädäntömuutokset ovat pienentäneet tuloeroja ja vähentäneet
pienituloisuutta 2011−2017
• Vaalikausien välillä on eroja, mutta yhteisvaikutuksena talouspolitiikka on
kasvattanut pienituloisten tuloja ja leikannut suurituloisten tuloja
• Talouspolitiikan voittajia ovat olleet mm. työttömät ja naiset
• Välillisten verojen ja käyttäytymisvaikutusten huomioiminen voi
tulevaisuudessa antaa tarkemman kuvan talouspolitiikan vaikutuksista

24. Kiitos!
Olli Kärkkäinen
Yksityistalouden ekonomisti
E-mail: olli.karkkainen@nordea.com
Twitter: @OlliKarkkainen
Puh. 040 7356 030

25. LIITE:
HERKKYYSANALYYSIA
LASKENTAOLETUSTEN
VAIKUTUKSISTA

26. Tärkeä oletus: mikä on päätösperäistä?
1. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan
aineistovuoden tasoon ansiotasoindeksillä
– Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan
päätösperäiseksi muutokseksi
2. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan
aineistovuoden tasoon kuluttajahintaindeksillä
– Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti ei ole
päätösperäistä niin kauan kun sosiaalietuuksien ostovoima ei heikkene
• Kuinka tulokset muuttuisivat jos ansiotasoindeksi sijaan
käytettäisiin kuluttajahintaindeksiä?

27. Kuluttajahintaindeksin käyttäminen antaisi
talouspolitiikasta positiivisemman kuvan
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin (%) 2011−2017
-3.0 %
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
6.0 %
-3.0 %
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
6.0 %
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

28. Kuluttajahintaindeksin käyttäminen antaisi
talouspolitiikasta positiivisemman kuvan
Lainsäädäntömuutosten vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (%) 2011−2017
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
6.0 %
7.0 %
-2.0 %
-1.0 %
0.0 %
1.0 %
2.0 %
3.0 %
4.0 %
5.0 %
6.0 %
7.0 %
Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen

29. Kuluttajahintaindeksin käyttäminen antaisi
talouspolitiikasta positiivisemman kuvan
Lainsäädäntömuutosten vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (%) 2011−2017
-1.0 %
-0.5 %
0.0 %
0.5 %
1.0 %
1.5 %
-1.0 %
-0.5 %
0.0 %
0.5 %
1.0 %
1.5 %
Miehet Naiset
Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi
Lähde: SISU-mikrosimulointimalli, Kärkkäinen