Avoimien ovien tietoisku: 100 vuotta Suomen rahapolitiikkaa / Seppo Honkapohja ja Antti Suvanto

1. 100 vuotta itsenäisen Suomen
rahapolitiikkaa
Esitys Suomen Pankin avointen ovien päivinä 2017
1

2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
 Suomen Pankki perustettiin 1811
 Suomi sai oman rahan, markan 1860
 Markka kultakantaan 1878
 Ensimmäinen maailmansota:
– Kultakanta romahti 1914
– Inflaatio kiihtyi, koska SP rahoitti Venäjän
sotamenoja
– SP 3 kuukautta punaisten hallussa
sisällissodan aikana
 Rauhan tultua:
– Suomen rahajärjestelmä oli kaaoksessa
– Markan arvosta jäljellä vain 10%
– Suomen luottokelpoisuus oli huono
2
Lähtökohdat

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Sotien välinen aika: toinen kultakanta ja suuri lamakausi
 Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti oli 1920-
ja 1930-luvun rahapolitiikan tärkein vaikuttaja
– ”Ei riitä, että meillä on hyvä rahajärjestelmä, vaaditaan
lisäksi, että rahajärjestelmämme on sellainen, että siihen
ulkomailla luotetaan”
 Suomen markka jälleen kultakantaan 1926
 1930-luvun kansainvälinen lamakausi:
– Myös Suomessa velkaongelmia ja työttömyyttä
– Markka irrotettiin kullasta valuuttakriisissä 1931
– Markka kytkettiin lyhyen kelluntajakson jälkeen Englannin
puntaan
 1930-luvun loppupuoli oli nopean talouskasvun
ja matalien korkojen aikaa
3

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
 Toisen maailmansodan aikana
rahamarkkinoita alettiin säännöstellä
– Rauhan tultua säännöstely jatkui
– Suomen Pankki päätti koroista ja ulkomaisista
pääomaliikkeistä
 Inflaatio oli nopeaa, reaalikorko usein
negatiivinen, investointeja tehtiin paljon
 Valuuttakurssi oli kytketty ensin dollariin,
sitten erityiseen valuuttakoriin
– Kilpailukyvyn palauttamiseksi toteutettiin useita
devalvaatioita
 Mauno Koivisto toimi Suomen Pankin
pääjohtajana 1968-1981
4
”Kahlitun rahan aika” 1950-luvulta 1980-luvulle

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Liberalisoinnin ja pankkikriisin vuodet
 1980-luvulla useimmat Euroopan maat vapauttivat
kansainväliset pääomanliikkeet
– Taustalla yritysten kansainvälistyminen, joka teki säännöstelyn
entistä tehottomammaksi
 Suomessa ulkomaisen pääoman tuonti ja
rahamarkkinat vapautettiin pääosin vuosina 1986-87
– Vapauttamista seurasi ulkomaisen velanoton ja pankkien
luotonannon odottamattoman nopea kasvu
 Velkaantuneeseen Suomeen iski Neuvostoliiton-
kaupan lähes täydellinen romahdus 1990-1991
 Seurasi talous- ja pankkikriisi, joka johti talouden
syvään lamaan vuosiksi 1991-1993
5

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
 Markka kellui pankkikriisin jälkeen vuodesta 1992
alkaen, pääjohtajaksi Sirkka Hämäläinen
– Rahapolitiikka perustettiin 2% inflaatiotavoitteeseen
 Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995 alusta
kansanäänestyksen jälkeen ilman varaumia
 Markka kytkettiin EU:n valuuttakurssimekanismiin
1996, rahaliittoon valmistautumisen osana
– Pääministerin asettama professorityöryhmä 1997 korosti
talouden joustavuuden vaatimusta rahaliiton jäsenille
 Suomi liittyi rahaliittoon ensimmäisten 11 maan
joukossa vuoden 1999 alusta, eurosetelit 2002
6
Suomi liittyy euroalueen jäseneksi

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Suomen Pankin rooli eurojärjestelmässä
7
 Euroalueen rahapolitiikasta päättää EKP:n
neuvosto (kuva 16.12.2015)
– Kansalliset keskuspankit omistavat EKP:n pääoman
– Suomen Pankin pääjohtaja on täysivaltainen
neuvoston jäsen
– Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti
EKP:n politiikan valmisteluun 18 eri komiteassa
 Rahapolitiikan toteutus tapahtuu
kansallisissa keskuspankeissa
 Suomen Pankki huolehtii rahahuollosta ja
muista keskuspankkitehtävistä Suomessa

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Mitä euroalueen jäsenyys on merkinnyt Suomelle?
 Hintatason vakaus on säilynyt keskimäärin hyvin
– Suomen inflaatiovauhti on ollut euroaikana v. 1999-2016 keskimäärin 1,6%
 Korkotaso on painunut historiallisen matalaksi
– Suomen korkotaso painunut Saksan korkojen tuntumaan, pysynyt siellä
 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien EKP:n rahapolitiikka on ollut kevyttä
– Ohjauskorko (ja lyhyet markkinakorot) painettiin lähelle nollaa
– Korkojen lasku on välittynyt lainanottajille Suomessa erityisen vahvasti (vaihtuvakorkoisuus)
– Epätavanomaiset toimet (luotto-operaatiot, suorat arvopaperiostot) vaikuttavat myös Suomessa
 EKP:n rahapoliittinen viritys on sopinut Suomelle hyvin
– Suomen finanssijärjestelmä säilyi vakaana finanssikriisin aikana
– Suomen talouden taantuman taustalla ovat muut syyt (mm. Nokia-shokki, kilpailukyvyn heikkous)
8

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Kiitos!
9