Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

1. 5·2012
Nuorten työllistäminen
Työ- opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

2. Syyskuu 2012 Lisätiedot: Tilaukset:
Pirjo Väänänen SAK
pirjo.vaananen@sak.fi puhelin 020 774 000
puhelin 020 774 0203

3. Nuorten työllistäminen 1
NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN –
TYÖ- OPISKELU- JA TUKIMUODOT TYÖPAIKOILLA
Työurasopimus velvoittaa etsimään keinoja ......................................................................... 3
Nuorten työttömyys nousussa ................................................................................................... 3
Koulutuksen ulkopuolella paljon nuoria ................................................................................. 3
TYÖPAIKOILLA OPPIMISEN ERI MUODOT ................................................................ 4
Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu .............................................................. 4
Työssäoppiminen ............................................................................................................................. 4
Oppisopimuskoulutus .................................................................................................................... 5
Laajennettu työssäoppiminen ja 2+1 malli .............................................................................. 5
Tuettu oppisopimuskoulutus ...................................................................................................... 5
NUORTEN TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVÄT TYÖNANTAJIEN
KUSTANNUKSET JA TUKIMUODOT ................................................................................. 6
Palkka .................................................................................................................................................... 6
Palkkatuki ............................................................................................................................................ 6
Oppisopimuksen koulutuskorvaus ............................................................................................7
NUORTEN YHTEISKUNTAKUUN MUKAISET TOIMET .......................................... 9
Oppisopimuskoulutus .................................................................................................................... 9
Muut toimenpiteet .......................................................................................................................... 9
KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVASTA
OPPIMISESTA ............................................................................................................................... 10

4. 2 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

5. Nuorten työllistäminen 3
NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN –
TYÖ- OPISKELU- JA TUKIMUODOT TYÖPAIKOILLA
Työurasopimus velvoittaa etsimään keinoja
Alkuvuodesta solmitun työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöt
ovat valmiita etsimään uusia keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi.
Jäsenliittojen tavoitteena on saada aikaan nuoria koskevat toimialakohtaiset työl-
listämissopimukset 30.11.2012 mennessä.
Nuorten työttömyys nousussa
Nuorisotyöttömyys on edellisen vuoden loppupuolen voimakkaasta laskusta kään-
tynyt alkuvuonna 2012 selkeään nousuun. Heinäkuun lopussa alle 25-vuotiaita
työttömiä työnhakijoita oli 40 100, mikä on 2 700 enemmän kuin edellisen vuoden
heinäkuussa. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 10 800.
Koulutuksen ulkopuolella paljon nuoria
• 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta jää edelleen ilman toisen asteen
tutkintoa
• 25–34 vuotiaista 100 000 on ilman toisen asteen tutkintoa (miehiä
63 000 ja naisia 37 000)
• 25–64 vuotiaista vajaat 600 000 on ilman toisen asteen tutkintoa

6. 4 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla
Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva 25‐64‐
vuotias väestö vuonna 2010
160000
145120
140000
120000 Yhteensä
570 499 98555
100000
80000 70994
60000 56416 52369 55333
46670 45042
40000
20000
0
25‐29 30‐34 35‐39 40‐44 45‐49 50‐54 55‐59 60‐64
SAK / EL / 3.2.12 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä
TYÖPAIKOILLA OPPIMISEN ERI MUODOT
Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on laajentunut viime vuosien ajan merkittäväs-
ti. Ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia suoritetaan työpaikoilla erilaisissa
muodoissa. Tutkinnon suorittajien lisäksi työpaikoilla työskentelee ei-työsuhteisia
työharjoittelijoita ja työkokeilijoita (työttömiä tai kuntoutettavia).
Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu
Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu ovat työttömille suunnattuja
työmarkkinatoimenpiteitä. Toimenpiteiden enimmäiskesto samalla työnantajalla
on kuusi kuukautta ja maksimikesto 12 kuukautta. Toimenpiteiden ajalta makse-
taan työttömyysetuuksia, ei palkkaa.
Työharjoittelu on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla olevalle ja työmarkki-
natukea saavalle alle 25-vuotiaalle nuorelle
Työelämävalmennus on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen suorittaneelle ja
työmarkkinatukea saavalle alle 25-vuotiaalle nuorelle sekä yli 25-vuotiaalle koulu-
tuksesta riippumatta.
Työkokeilu on koulutus- ja työvaihtoehtojen selvittämistä sekä vajaakuntoisen
työhön sijoittumisen ja työssä pysymisen tukemista.
Uuden työvoima- ja yrityspalvelulain luonnoksen mukaan nämä toimenpiteet yh-
distyvät vuoden 2013 alusta alkaen työkokeiluksi.
Työssäoppiminen
Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (6 kk) työs-
säoppimista, millä tarkoitetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tutkintojen
kokonaispituus on 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta.

7. Nuorten työllistäminen 5
Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 133 800 opiskeli-
jaa. Viimeisimpien tilastojen mukaan vuonna 2010 nuorten ammatilliset opinnot
keskeytti 9,1 prosenttia opiskelijoista.
Oppisopimuskoulutus
Perinteisimmin koko tutkinnon suorittamista työpaikalla kutsutaan oppisopimus-
koulutukseksi. Oppisopimuskoulutuksen yhdistämisestä oppilaitosmuotoiseen
koulutukseen on kuitenkin muodostunut erilaisia vaihtoehtoja.
Oppisopimuskoulutuksen suorittamiseksi työnantaja solmii opiskelijan kanssa
kirjallisen sopimuksen. Sopimus on luonteeltaan määräaikainen työsuhde, jonka
ajalta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työpaikalta nimetään
opiskelijalle asiantunteva työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on ohjata, tukea ja
arvioida opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikkakouluttaja toimii
yhteyshenkilönä työpaikan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen välillä.
Oppilaitos laatii opiskelijalle henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja tukee työpaik-
kakouluttajia opiskelijoiden ohjaamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi oppilaitos järjes-
tää teoriaopinnot sekä arvioi ammattiosaamisen näyttöjä ja työssä oppimista yh-
dessä työpaikkakouluttajan kanssa.
Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 45 000 opiskelijaa. Oppiso-
pimusopiskelijoista yli 25-vuotiaiden osuus on noin 75 prosenttia ja 15–19-
vuotiaiden osuus noin 10 prosenttia. Oppisopimuskoulutukseen esitetään ensi
vuodelle tuntuvia säästöjä, jotka kohdistuvat sekä perus- että lisäkoulutukseen.
Useat suurimmat koulutuksen järjestäjät joutuvat supistamaan paikkamääriä vä-
hintään viidenneksellä kuluvan vuoden tasosta.
Laajennettu työssäoppiminen ja 2+1 malli
Laajennetussa työssäoppimisessa/oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla tapah-
tuvaa oppimista on lisätty oppilaitosmuotoiseen opiskeluun. Tavoitteena on ollut
lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen sekä käy-
tännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun. Kokeilut ovat tarkoittaneet pidempi-
aikaisia työssäoppimisjaksoja tai työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiske-
lun säännöllistä vuorottelua.
2+1 malli tarkoittaa oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen
yhdistämistä. Opiskelija suorittaa kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa ja siir-
tyy kolmanneksi vuodeksi työpaikalle töihin. Mallia on kokeiltu eri paikkakunnilla
hyvällä menestyksellä.
Tuettu oppisopimuskoulutus
Tuetussa oppisopimuksessa opiskelijalle tarjotaan työvalmennuksen lisäksi yksilö-
valmennusta ja oppisopimusvalmennusta, joiden tarkoituksena on edistää hänen
arjenhallintaansa ja kartoittaa hänen oppimisvalmiuksiaan. Työ- ja oppimistaitoja
pyritään vahvistamaan erilaisin tukitoimin. Opiskelija voi opetella työtehtäviä
omaan tahtiinsa.

8. 6 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla
Esimerkiksi Vantaan mallissa nuorisopalvelut on kehittänyt nuorten tuetun oppi-
sopimusmallin, jossa alle 25-vuotias työtön nuori voi suorittaa tuetun oppisopi-
muksen kouluttautumalla oppisopimuksella kaupungin työpisteissä. Oppisopi-
musta edeltää 4–6 kuukauden työharjoittelu, jonka aikana tutustutaan alaan. Työ-
sopimus solmitaan Vantaan kaupungin työpisteiden kanssa. Tukea tarjotaan opis-
keluun ja työntekoon, mutta myös henkilökohtaisiin asioihin (esimerkiksi asumi-
seen ja talouteen liittyvät pulmat sekä terveydelliset syyt).
NUORTEN TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVÄT
TYÖNANTAJIEN KUSTANNUKSET JA TUKIMUODOT
Palkka
Suurimmalla osalla aloista on sovittu alhaisemmista palkoista nuorille ja/tai har-
joittelijoille. Tyypillisesti harjoittelijoille maksetaan 10–20 prosenttia alimpien
palkkaluokkien palkoista, ja palkat ovat suuruudeltaan noin 1100–1500 euroa.
Työehtosopimuksissa toteutuu hyvin kattavasti periaate, että palkka nousee osaa-
misen ja ammattitaidon kasvaessa. Näin ollen harjoittelijan/aloittavan työntekijän
palkan vertailu kokeneen ammattiosaajan palkkaan ei ole mitenkään yksiselitteis-
tä, sillä palkan suuruus riippuu useista osaamiseen ja työn vaativuuteen vaikutta-
vista tekijöistä. Millään alalla ei kuitenkaan makseta harjoittelijalle tai oppisopi-
muskoulutuksessa olevalle tai aloittavalle työntekijälle ”kokeneen ammatti-
ihmisen” palkkaa.
Nuorille maksettavaa alhaisempaa palkkaa on kokeiltu 90-luvun laman aikoihin.
Työmarkkinajärjestöjen vuonna 1993 tekemän sopimuksen mukaan työnantajat
pystyivät maksamaan nuorille työntekijöille väliaikaisesti alle työehtosopimuksen
mukaisen vähimmäispalkan. Muutoksella ei lopulta todettu olleen merkitseviä
vaikutuksia työllisyyteen. (Böckerman ja Uusitalo 2009, Minimum Wages and
Youth Employment: Evidence from the Finnish Retail Trade Sector)
Palkkatuki
Kun työnantajan palkkaa alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan työsopimussuh-
teeseen tai oppisopimuskoulutukseen, hän voi saada palkkatukea palkkakustan-
nusten kattamiseksi. Palkkatuen maksaa työvoimahallinto.
Palkkatuen perustaso on 674 euroa/kk (2012). Tuki voidaan maksaa erityistilan-
teissa myös korotettuna. Tuen enimmäiskesto on 10 kuukautta (erityisryhmillä
pidennettyjä kestoja). Oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko
oppisopimuksen ajan.
Nuorten Sanssi-kortti on tarkoitettu alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden nuor-
ten palkkaamiseen. Peruskoulun ja lukion suorittaneet yli 17-vuotiaat nuoret voi-
vat saada Sanssi-kortin, jos TE-toimisto katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Sans-
si-kortin kautta työnantajalle maksetaan palkkatukea.

9. Nuorten työllistäminen 7
Oppisopimuksen koulutuskorvaus
Palkkatuen lisäksi työnantaja voi saa oppisopimussuhteessa koulutuskorvausta
työssä oppimisen ohjaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Koulutuskorvauksen
maksaa koulutuksen järjestäjä.
Koulutuskorvauksen määrä on 1–250 euroa/kk, tietyissä tilanteissa 350 euroa/kk.
Koulutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen
hinnasta.
Näillä näkymin vuoden 2013 alusta alkaen koulutuskorvaus on kokeiluna 800 eu-
roa/kk koulutustakuun piirissä oleville (peruskoulunsa päättäville).
Esimerkkitaulukoita työnantajille tulevista kustannuksista
Kaupan ala, myyjä (ilman lisiä)
Kokenut Aloit‐ Har‐ Oppi‐ Oppi‐ Oppi‐ Palkka‐
myyjä tava joit‐ sopimus; sopimus; sopimus; tukea
myyjä telija koulu‐ koulu‐ koulutus‐ saava
tuskor‐ tuskor‐ korvaus‐ myyjä
vausta vausta ta 250 €
800 € 350 € ja palk‐
saava saava katukea
harjoit‐ harjoit‐ saava
telija telija harjoitte‐
lija
Bruttokuukausi‐ 2103 1700 1444 1444 1444 1444 1700
palkka
Kustannus 2587 2090 1776 1776 1776 1776 2090
työnantajalle; KAR‐
KEA
(= bruttopalkka +
TA keskimääräiset
sova‐maksut)
Korvaus (oppisopi‐ 0 0 0 800 350 924 674
mus/palkkatuki)
Kokonaiskustannus 2587 2090 1776 976 1426 852 1416
työnantajalle

10. 8 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla
Teknologiateollisuus (ilman lisiä, hyvin suuntaa‐antava)
Kokenut Aloittava Oppisopimus; Oppiso‐ Oppisopimus; Palkka‐
metalli‐ metalli‐ koulutuskor‐ pimus; koulutuskor‐ tukea
mies mies vausta 800 € koulutus‐ vausta 250 € saava
saava työnte‐ korvausta ja palkkatkea työnte‐
kijä 350 € saava työnte‐ kijä
saava kijä
työntekijä
Bruttokuukausi 2800 1900 1355 1355 1355 1900
palkka
Kustannus 3444 2337 1667 1667 1667 2337
työnantajalle;
KARKEA
(= bruttopalk‐
ka + TA
keskimääräiset
sova‐maksut)
Korvaus (oppi‐ 0 0 800 350 924 674
sopimus/
palkkatuki)
Kokonaiskus‐ 3444 2337 867 1317 743 1663
tannus
työnantajalle
AKT, huoltokorjaamotyöntekijä (ilman lisiä)
Koke‐ Aloit‐ Oppisopimus: Oppiso‐ Oppisopimus; Palkka‐
nut tava koulutuskor‐ pimus; koulutuskor‐ tukea
työnte työnte vausta 800 € koulutus‐ vausta 250 € saava
kijä kijä saava työnte‐ korvausta ja palkkatu‐ työnte‐
kijä 350 € kea saava kijä
saava työntekijä
työntekijä
Bruttokuukausi‐ 2695 2186 1483 1483 1483 2186
palkka
Kustannus työnan‐ 3314 2689 1824 1824 1824 2689
tajalle; KARKEA
(= bruttopalkka +
TA keskimääräiset
sova‐maksut)
Korvaus (oppiso‐ 0 0 800 350 924 674
pimus/palkkatuki)
Kokonaiskustan‐ 3314 2687 1024 1474 900 2015
nus työnantajalle

11. Nuorten työllistäminen 9
NUORTEN YHTEISKUNTAKUUN MUKAISET TOIMET
Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokai-
selle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan
työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Nuorten yhteiskuntatakuuta pohtinut työryhmä on listannut väliraportissaan
(3/2012) ensisijaiset toimet, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja
työhön. Lisäksi työryhmä esitti myöhemmin harkittavia ehdotuksia. Alla on oppi-
sopimuskoulutukseen ja työllistämiseen liittyviä poimittuja ehdotuksia.
Oppisopimuskoulutus
Tutkinnon osaan tähtäävä koulutus mahdollistetaan, mutta lopullisena tavoitteena
on kuitenkin aina koko tutkinnon suorittaminen. Tutkinnon osaan tähtäävän op-
pisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan peruskoulunsa päättävi-
en osalta. Yksikköhinta on tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhinnan mukainen.
Osana koulutustakuuta toteutetaan tuetun oppisopimuskoulutuksen pilotti, jossa
tuetaan sekä koulutuksen järjestäjää että työnantajaa lisäresurssein. Tavoitteena
on kehittää oppisopimuskoulutusta myös nuorille, perusasteen päättäville soveltu-
vaksi koulutusmuodoksi. Toimijoille tulee lisävastuuta koulutuksen kohderyhmän
huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä.
Työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta korotetaan peruskoulunsa päättävi-
en nuorten työllistämiseksi 800 euroon kuukaudessa (volyymi 500 nuorta/vuosi).
Muut toimenpiteet
Työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuo-
ria alennetaan vakinaistamalla Sanssi-kortti (tarkoittaa työnantajille maksettavaa
palkkatukea, noin 670 euroa/kk)
Kevennetään palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa (to-
teutettu osana työpaikoilla toteutettavien työvoimapalveluiden kehittämistä ke-
väällä 2012).
Nuorten sijoittumista työmarkkinoille edistetään työhönvalmennuksella, joka tu-
kee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten si-
joittumista työelämään, joilla on vaikeuksia löytää itsenäisesti työpaikka ja/tai jot-
ka tarvitsevat apua työpaikoilla työsuhteen alussa (esimerkiksi vammaiset ja va-
jaakuntoiset).

12. 10 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla
KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUS TYÖPAIKOILLA
TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA
Keskusjärjestöjen viimeisin suositus ja kannanotto työpaikalla tapahtuvan oppi-
misen edistämiseksi laadittiin vuonna 2010. Palkkojen osalta sovittiin työsuhteessa
olevien harjoittelijoiden palkoissa otettavan huomioon harjoittelutyön arvo, har-
joittelun luonne sekä harjoittelun edellyttämä ohjaustarve. Työssäoppimisjaksot ja
näytöt sovittiin toteuttavaksi työpaikoilla ilman palkkaa.
Lisäksi keskusjärjestöt suosittelivat seuraavien kannanottojen sisällyttämistä osak-
si alakohtaisia työehtosopimuksia: työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämi-
sellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata yrityksen henki-
löstöä eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.
Kun tätä menettelytapaa noudatetaan, työvoiman vähentämistä, lisätyön tar-
joamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä työ-
paikoilla tapahtuvien oppimis- tai harjoittelupaikkojen tarjoamiselle.
Yrityksen tulee kannanoton mukaan organisoida työpaikalla tapahtuvan oppimi-
sen ja harjoittelun osalta tarpeellinen ja asianmukainen ohjaus ja opastus. Tätä tu-
kee työpaikkaohjaajien organisoitu koulutus.

13. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi