Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Muutoksessa on mahdollisuus – osaamisella turvallisuutta muutokseen

422 views

Published on

SAK:n koulutuspoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.

Muutoksen ja turvallisuuden tulee kulkea käsi kädessä.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Muutoksessa on mahdollisuus – osaamisella turvallisuutta muutokseen

  1. 1. P u h e e n vuoro 4/2004 Muutoksessa on mahdollisuus – osaamisella turvallisuutta muutokseen SAK:n koulutuspoliittinen puheenvuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  2. 2. Lisätietoja:Saana Siekkinenpuh. (09) 7721 436Tilaukset:SAK/Postituspuh. (09) 7721 344
  3. 3. Muutoksen ja turvallisuuden tulee kulkeakäsi kädessäGlobalisaatio on muuttanut työnteon edellytyksiä Suomessa ja Euroopassa, javaatii kykyä sopeutua yhä nopeammin muutoksiin. Samalla työelämään on tullutepävarmuutta, johon on kansallisesti yhä vaikeampi vaikuttaa. Yrityksissä haetaannopeita tuottoja, kapea-alaista kilpailukykyä ja kuluja leikataan henkilöstön kus-tannuksella. Kuitenkin investoinnit ihmiseen ja työorganisaation kehittämiseenvaativat paljon pitkäjänteisempää työtä kuin mikä neljännesvuosikatsausten taipäivittäin muuttuvien osakekurssien aikaväli on.Suomen tulevaisuus on korkean osaamisen, uusien innovaatioiden ja hyvän yh-teistyön varassa. Olemme tietoisesti valinneet suomalaisen yhteiskunnan kehitys-tieksi korkealaatuisen tuote- ja palvelutoiminnan, joka perustuu osaamiseen jasen jatkuvaan kehittämiseen. Korkeatasoisen tuotannon ja palveluiden kehittämi-nen edellyttää, että työelämän kaikilla tasoilla on ammattitaitoista henkilöstöä.Suomen kilpailukyky on kansainvälisten arvioiden mukaan hyvä. Yksi keskeisinkilpailuvalttimme on vahvasti tasa-arvoon perustuva koulutusjärjestelmämme.Suomessa koulutukseen voi hakeutua varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumat-ta. Erityisesti peruskoulun luominen oli aikanaan tärkeä uudistus, joka mahdollis-taa koko ikäluokalle yhtenäisen, kansanvälisestikin arvioiden korkeatasoisen pe-rusopetuksen. Suomalaisilla nuorilla on yksi Euroopan korkeimmista koulutus-tasoista. Samalla maksuton koulutus ja opintososiaaliset palvelut ovat myös mer-kittäviä perhepoliittisia etuuksia.Talouden, yritysten ja työelämän muutokset ovat väistämättömiä. Muutos on näh-tävä mahdollisuutena, ei uhkana. Muutosten keskellä on kuitenkin huolehdittavaihmisten osaamisesta ja jaksamisesta. Muutoksen ja turvallisuuden pitää kulkeakäsi kädessä. Muuten vaarana on, että yhteiskunta ja työmarkkinat jakautuvathuippuosaajiin ja heikosti selviytyviin.Sopeutuminen maailmanmarkkinoihin ei saa merkitä ihmisen unohtamista jamarkkinavoimien sanelua. Lähtökohtana on oltava työorganisaation oman vas-tuun lisääminen muutostilanteissa. On myös työnantajien edun mukaista investoi-da työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen nykyistä enemmän työvoiman tila-päisen vähentämisen ja ylipäätään lyhytjänteisen työvoiman käytön sijasta.Osaavan ja motivoituneen henkilöstön tuki ja sitoutuminen työyhteisön kehittämi-seen edellyttävät turvallisuuden lisäämistä muutostilanteissa. Jokaiselle työnteki-jälle on taattava työelämän perusoikeudet. Näitä ovat mahdollisuus yksilönä jaryhmänä vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä, mahdollisuus ylläpitää jakehittää omaa ammatillista osaamistaan siten, että voi luottaa työn tarjoavan toi-meentulon myös tulevaisuudessa, sekä turvallinen ja terveellinen työ, joka palkit-see myös henkisesti. Jokaisella työntekijällä täytyy olla mahdollisuudet ylläpitääsekä syventää osaamistaan ja muutostilanteissa hankkia työllistymisen vaatimaalisäpätevyyttä. SAK – PUHEENVUORO 4/2004 1
  4. 4. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavatYhä useammassa työssä tehtäväkuvat laajenevat ja monitaitoisuuden merkityskasvaa. Tiimimäinen ja projektimainen työskentely lisää työntekijöiden itsenäisyyt-tä ja vastuullisuutta työjärjestelyissä. Monen SAK:laisenkin työssä verkottuminentoisten yritysten työntekijöiden ja erilaisten ammattilaisten kanssa on arkipäivää.Kansainvälistyminen haastaa nykyistä parempaan vieraiden kielten hallintaan jatietotekniikan käyttö on olennainen osa lähes jokaisen työtä.Tietotekniikan hyödyntäminen työssä ei vaadi vain tekniikan opettelua, vaan semuuttaa työn organisointia sekä työ- ja johtamistapoja. Osaamisen kehittäminentyöyhteisöissä on entistä enemmän sosiaalisen osaamisen kehittämistä. Yhteis-toiminnan lisääminen, vastuun jakaminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuk-sien lisääminen edesauttavat myös uusien innovaatioiden syntyä ja sitä kauttaparantavat tuottavuutta. Tämä vaatii työntekijöiltäkin uudenlaista osaamista, jotaammatillisen koulutuksen tulisi tukea. Yhteistyötaidot, projektimainen työskentely,monitaitoisuus ja kehittämisvaihtoehtojen löytäminen edellyttävät kaikilta työnteki-jöiltä työn tietoista hallintaa. Tämän tulee vaikuttaa myös koulutuksen sisältöihin.Työmarkkinoilla oleville uusia oppimismahdollisuuksiaKansainvälisissä vertailuissa Suomi on arvioitu aikuiskoulutuksen huippumaaksi.Aikuiset kouluttautuvat meillä aktiivisesti. Osallistuminen on kuitenkin voimakkaas-ti kasautuvaa: korkeimman koulutuksen saaneiden osallistumisaktiivisuus on kak-si kertaa korkeampi kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla. Erot aikuis-väestön osallistumisessa koskevat niin omaehtoista aikuiskoulutusta kuin henki-löstökoulutusta. Työmarkkinoilla on noin 380 000 30–59-vuotiasta henkilöä vaillaperusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Merkittävä osa työttömistä ei osallis-tu lainkaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, ja työttömistä työnhakijoista42 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.2 SAK – PUHEENVUORO 4/2004
  5. 5. Myös ikäluokkien väliset koulutuserot ovat Suomessa suuret. Vanhemmissa ikä-luokissa (55–59-vuotiaat) vain vähän yli puolet on suorittanut jonkin tutkinnon, kunnuoremmissa ikäluokissa (25–34-vuotiaat) 84 prosenttia on suorittanut perusas-teen jälkeisen tutkinnon. Suuret erot koulutustasossa voivat aiheuttaa työpaikoillasukupolvien välisiä jännitteitä. Koulutuseroja korostaa lisäksi se, että vanhemmillahenkilöillä luku-, kirjoitus- ja oppimisvaikeuksia ei ole usein lainkaan tunnistettu.Vuosina 2006–2015 työvoimasta poistuu 660 000 henkeä. Tulevina vuosina työ-markkinoilta poistuu enemmän työvoimaa kuin nuoremmista ikäluokista tulee tilal-le. Siksi työelämämme tärkein voimavara on jo työmarkkinoilla oleva väestö. Yhäuseampi työorganisaatio joutuu rakentamaan osaamisensa työmarkkinoilla joolevan työvoiman varaan – useimmiten sen palveluksessa jo olevan henkilöstönkehittämiseen. Vahva osaaminen auttaa jaksamaan työssä ja kannustaa pysy- SAK – PUHEENVUORO 4/2004 3
  6. 6. mään työssä pitempään. Tulevaisuudessa yritysten ja työpaikkojen on panostet-tava nykyistä enemmän ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen. Työmarkki-noiden muutokset haastavat siten koko aikuiskoulutusjärjestelmämme. Työpaikoilla on lisättävä yhteistoimintaa henkilöstön kehittämisessä. Työ- organisaatioille on säädettävä pysyvä velvoite huolehtia henkilöstön osaamisen pitämisestä ajan tasalla ja määriteltävä tälle ohjeellinen vuotui- nen volyymi. Henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan vuosittai- seen koulutussuunnitelmaan on vahvistettava tekemällä siitä sopimisasia. Työpaikan koulutusvelvoitteen piirissä jokaisella työntekijällä on oltava määräajoin mahdollisuus päivittää osaamistaan ja aika ajoin oikeus sy- vempään ammattitaidon kehittämiseen. Aikuisten koulutustason viisivuotinen kohottamisohjelma NOSTE tarjoaa mahdollisuuden niille aikuisille, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkin- to. NOSTE-ohjelman on tarjottava vuosittain opiskelumahdollisuus 10 000 aikuiselle ja jatkossa myös niille, joiden tutkinto on vanhentunut. Tasa- arvon turvaamiseksi ja aikuiskoulutuksen uusien ja kehittyvien työmuoto- jen vakiinnuttamiseksi on varauduttava pidentämään ohjelman kestoa. Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän laajentuminen edellyttää vahvaa ja osaavaa aikuiskoulutusverkostoa, jossa ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä erityisesti pk-yritysten kehittämispalveluihin voidaan erikoistua. Am- matilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuville oppilaitoksille on luotava va- kaat toimintaedellytykset ja korjattava heikentynyt ammatillisen lisäkoulu- tuksen rahoitus.4 SAK – PUHEENVUORO 4/2004
  7. 7. Luku-, kirjoitus- ja oppimisvaikeudet ovat keskeinen este koulutukseen ha-keutumiselle. Nämä vaikeudet on voitava jatkossa tunnistaa nykyistä pa-remmin aikuiskoulutuksessa.Aikuiskoulutuksessa on otettava huomioon erilaiset oppimistavat ja vahvis-tettava opiskelun henkilökohtaistamista lisäämällä ohjaukseen käytettäviävoimavaroja.Työttömien mahdollisuuksia työmarkkinavalmiuksien parantamiseen on li-sättävä. Kaikkien aktiivitoimien tavoitteena on oltava osaamisen paranta-minen. Tukityöhön on liitettävä oppimistavoitteet, ja tutkinnon tai sen osansuorittaminen joustavin koulutusjärjestelyin on mahdollistettava.Maahanmuuttajien työllistyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää riittä-vää kielitaitoa, aiemmin hankitun osaamisen hyödyntämistä ja ammatillistakoulutusta.Työmarkkinoiden koulutusrahaston on tuettava vahvemmin ammattitutkin-tojärjestelmän pysymistä ajan tasalla samoin kuin sellaisten alakohtaistenyhteisten koulutushankkeiden toimeenpanoa, joissa koko alan koulutusta-soa pyritään nostamaan tutkintojen avulla.Vapaan sivistystyön asemaa on vahvistettava aktiivista kansalaisuutta jakansalaisyhteiskuntaa tukevien opintojen tarjoajana. Rahoitusjärjestelmänon myös kannustettava tämän koulutustehtävän kehittämiseen. SAK – PUHEENVUORO 4/2004 5
  8. 8. Ammatillisen peruskoulutuksen on tarjottavanuorille laaja-alaiset valmiudetAmmatillista peruskoulutusta on viime vuosina uudistettu. Tutkinnot ovat laajentu-neet kolmivuotisiksi ja tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Moni nuori oh-jautuu peruskoulun jälkeen jatkamaan lukiossa, vaikka lopulta päätyyammatilliselle väylälle. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on lisättävä.Nuorten valinnoissa heijastuvat odotukset jatko-opintokelpoisuudesta ja työllisty-misestä opintojen jälkeen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on jatkuvasti ollut merkittä-västi korkeammalla tasolla.Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on oltava laaja-alaiset valmiudet selviytyä työ-markkinoilla ja yhteiskunnassa. Oman ammattialan osaamisen lisäksi tämätarkoittaa elinikäisen oppimisen valmiuksia, laajaa yleissivistystä, kielitaitoa, oppi-maan oppimisen taitoja, tekniikan hallintaa, sosiaalisia taitoja sekä valmiuksiaoman työn kehittämiseen. Nämä valmiudet on saavutettava jo ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa. Työntekijät voivat joutua nopeasti vaihtamaan työpaikkaa, työ-tehtävää tai koko ammattialaa. Siksi tarvitaan vahvaa osaamisperustaa ja val-miuksia uuden oppimiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitetasoa on nostettava. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistunutkaan rakenne ei näytä tarjoavan riittävästi valmiuksia selviytyä tulevaisuuden työmarkkinoilla ja saavuttaa todellisia mahdollisuuksia jatkaa opintoja korkea-asteella. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on oltava mahdollisuuksia parantaa jatko-opintovalmiuksiaan suorittamalla opintoja lukiossa ja päinvastoin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyötä on kehitettävä siten, että6 SAK – PUHEENVUORO 4/2004
  9. 9. esteet koulutuksen järkevälle tarjonnalle poistuvat. Alueen oppilaitosten on suunniteltava yhteisesti koulutustarjontaansa siten, että erilaisille valinnoille avautuu todellisia mahdollisuuksia. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä niin, että opiskelijoilla on joustavat mahdollisuudet tehdä valintoja toisella asteella. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on painotettava nykyistä enemmän yleisten työmarkkina- ja yhteiskuntavalmiuksien oppimista. Kaikille opiske- lijoille on tehtävä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yksilön omien tar- peiden pohjalta. Samalla on lisättävä valinnaisuutta ammatillisessa perus- koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen päällekkäisyyden välttämiseksi on ammatillista tietä eteneville avattava todelliset mahdollisuudet jatko-opintoihin korkea- asteella. Ammatillista tietä eteneville on turvattava jatko- opintomahdollisuudet ammattikorkeakouluissa varaamalla osa ammatti- korkeakoulujen aloituspaikoista heille.Lapsille ja nuorille varmistettava riittävä tuki ja ohjausPeruskoulun suorittaneista 97 prosenttia hakee samana vuonna toisen asteenkoulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa aloittaa peruskoulunpäättämisvuonna 90 prosenttia ikäluokasta. Peruskoulussa heikommin menesty-neet nuoret hakeutuvat pääasiassa ammatilliseen koulutukseen. Heillä saattaaolla oppimisvaikeuksia tai heidän koulunkäyntimotivaationsa on huono. Ammatilli- PERUSKOULUN PÄÄTTÄNEIDEN VÄLITÖN SIJOITTUMINEN KOULUTUKSEEN 2002 Aloitti Peruskoulun päättäneitä Lukiokoulutus 55 % vuonna 2002 Yhteensä 33 688 Yhteensä 61 477 Naisia 19 231 57 % Naisia 30 053 49 % Miehiä 14 457 43 % Miehiä 31 424 51 % Ammatillinen koulutus 37 % Yhteensä 22 589 Naisia 8 122 36 % Miehiä 14 467 64 % Siirtyi peruskoulun 10. luokalle 2 % Yhteensä 1 605 Naisia 785 49 % Miehiä 820 51 % Ei jatkanut opiskelua välittömästi 6 % Yhteensä 3 595 Naisia 1 915 53 % Miehiä 1 680 47 % Lähde: Tilastokeskus SAK – PUHEENVUORO 4/2004 7
  10. 10. sen peruskoulutuksen keskeytti lukuvuonna 2000–2001 kokonaan 12 prosenttiaopiskelijoista. Tukitoimia tarvitsee ammatillisessa koulutuksessa vuosittain reilustiyli 10 000 nuorta. Tavoitteena on oltava, että entistä useampi nuori suorittaa toi-sen asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa selviytymisen edellytyson perusasteen jälkeinen tutkinto. Nuorista on huolehdittava perusopetuksen li-säopetuksen, kymppiluokan ja työpajatoiminnan avulla. Nuoret tarvitsevat ohjaus-ta ja tukea sekä usein myös aikaa oman ammatinvalinnan ja urasuunnitelmientekemiseen. Nuorille on varmistettava yhteiskuntatakuu, eli oikeus peruskoulun jälkei- seen koulutuspaikkaan ja viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka. Peruskoulussa on varmistettava riittävät resurssit oppilashuoltoon, opinto- jen ohjaukseen ja erityisopetukseen. Jo näillä toimilla voidaan vaikuttaa nuoren myöhempiin ratkaisuihin. Kaikille peruskoulun suorittaneille tarjotaan koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa tai peruskoulun lisäopetuksessa. Vailla toisen asteen koulu- tusta oleville koulutukseen ja harjoitteluun ohjaaminen on aina ensisijainen vaihtoehto työttömyydelle. Yhdessä nuoren kanssa tehdään aktivointi- suunnitelma. Nuorille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet peruskoulun suorittamisen jälkeisenä vuonna paikata peruskoulun osaamistaan, tutus- tua työelämään ja/tai eri ammattialoihin. Olennainen osa toimintaa ovat työpajat, jotka tarjoavat nuorille hyvän mahdollisuuden tutustua työelä- mään ja opiskeluun. Toiminnan tavoitteena on aina tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaminen. Turvataan kattava työpajaverkosto. Työpajojen toiminta on vakinaistettava ja valtion on huolehdittava riittävästä rahoituksesta. Samalla työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on edistettävä niin, että nuori voi työ- pajassa suorittaa esimerkiksi jonkin näyttötutkinnon osan. Ammatillisessa koulutuksessa on turvattava opiskelijoille riittävät tuki- ja ohjauspalvelut sekä erityisopetukseen pääsy. Kaikkiin ammatillisiin oppilai- toksiin on kehitettävä toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintotuessa on useita kehittämis- tarpeita. Vanhempien luona asuvilla alle 18-vuotiailla opintorahan taso on erittäin alhainen, kaikilla alle 20-vuotiailla opiskelijoilla, myös itsenäisesti asuvilla, opintotuen suuruuteen vaikuttavat vanhempien erittäin tiukat tulo- rajat. Lisäksi ammatillisten perustutkintojen laajentuminen kolmivuotisiksi ja opintorahan alhainen määrä ovat johtaneet ammattiin opiskelevien yhä suurempaan velkaantumiseen opiskeluaikana.8 SAK – PUHEENVUORO 4/2004
  11. 11. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan työelämälähei-siä koulutusmallejaSuomalaisten koulutustaso nousee huimaa vauhtia. Ammattikorkeakoulujärjes-telmän perustamisen myötä yli puolella ikäluokasta on mahdollisuus suorittaakorkeakoulututkinto. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa onasetettu tavoitteeksi, että vuonna 2015 vähintään puolet 30–34-vuotiaista on suo-rittanut korkeakoulututkinnon.Koulutuksella on kiistatta merkitystä yksilön elämänkulun kannalta. Vähän koulu-tusta saaneet ja tutkintoa vailla olevat joutuvat korkeasti koulutettuja herkemmintyöttömäksi. Koulutus parantaa työmarkkina-asemaa, pienentää työttömyysriskiäja lisää selviytymismahdollisuuksia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Myös palk-katuloerot puhuvat koulutuksen kannattavuuden puolesta. Korkea-asteen tutkin-non suorittaminen on kannattava investointi.Koulutuksen mitoittaminen on ongelmallista työmarkkinoilla tapahtuvien nopeidenmuutosten takia. Monilla aloilla on vaikeaa arvioida minkä tasoisesti koulutettua jaminkä verran työvoimaa alalla tarvitaan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua.Vähitellen on päästävä irti ajatuksesta, että koulutus valmistaa tiettyihin tiukastimääriteltyihin ammatillisiin tehtäviin. Voidaanko edes puhua koulutusta vastaavis-ta tehtävistä vai pitäisikö puhua oikeudesta saada tehtäviä vastaavaa koulutustaläpi eliniän? Nuorten koulutuksen on tarjottava perusvalmiudet työelämään siirty-miseksi ja ammatillista osaamista täydennetään ja päivitetään työelämän aikanajatkuvasti.Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on valmentaa käytännön työelämän asiantunti-joita ja korkeatasoisia osaajia. Ammattikorkeakouluilla on myös tärkeä merkitysalueiden kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen lähivuosien haaste on saavuttaavakiintunut asema työelämäläheisenä osana korkeakoulujärjestelmää. Jatkotut-kinnot voivat omalta osaltaan vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaleimaista roo-lia. Korkea-asteen koulutuksessa on kehitettävä joustavia, työelämäläheisiä koulutusväyliä, niin että korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on mahdol- lista eri elämän vaiheissa. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja ammattikorkeakoulujen profiilia ammatillisen väylän jatko-opintojen järjestäjänä tulee terävöittää säätämäl- lä edellä todetulla tavalla ammatillista väylää eteneville kiintiöt opiskelijava- linnassa. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusta tulee lisätä ja avata uusia työelä- mäläheisiä koulutusväyliä. SAK esittää selvitettäväksi mahdollisuudet suo- rittaa ammattikorkeakoulututkinto oppisopimusmuotoisesti. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja on kehitettävä kokeiluvaiheen työ- elämälähtöiseltä perustalta. Samalla on kuitenkin huolehdittava tutkinnon riittävästä laaja-alaisuudesta ja laadusta, jotta se voidaan rinnastaa master- tason tutkintoon. SAK – PUHEENVUORO 4/2004 9
  12. 12. Työssä käyvien aikuisopiskelijoiden tarpeisiin olisi syytä selvittää mahdolli- suudet kehittää osa-aikaisen opiskelun status yliopistoissa. Aikuisopiskeli- jat suorittavat yliopistotutkinnon useimmiten työssä käynnin ohessa, jolloin opiskelu voi jatkua pitkään. Jos yliopisto-opiskelijoiden opintoaikoja rajoi- tetaan, on tärkeää, ettei samalla vaaranneta elinikäisen oppimisen mahdol- lisuuksia.Koulutuksen ja työelämän kumppanuutta tarvitaanYhteiskunnan rakenteiden, ammattialan ja työvoiman tarpeiden nopeiden muutos-ten takia tarvitaan työelämän ja koulutuksen kumppanuutta. Yhteistyötä tarvitaanniin koulutustarpeiden ennakoinnissa kuin koulutuksen suunnittelussa, toteutuk-sessa ja arvioinnissa.Panostaminen koulutukseen on yhä tärkeämpää myös ammattiliittojen edunval-vonnan näkökulmasta. Koulutus on väline työn, työpaikan ja koko työelämän ke-hittämisessä. Mahdollisuus vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, hankkia koulu-tusta uusiin työmenetelmiin tai laajentaa osaamistaan on tärkeää siksi, että työteh-tävät muuttuvat. Tulevaisuuden työelämässä niiden merkitys vain korostuu. Hyväosaaminen luo edellytyksiä liikkuvuudelle työmarkkinoilla.Työpaikka on oppimispaikkaTyössä tapahtuvasta oppimisesta on tullut yhä olennaisempi osa koulutusta kaikil-la aloilla ja koulutuksen eri tasoilla. Työpaikka on yhä useammin myös oppimis-paikka. Merkittävin viime vuosien koulutuksen ja työelämän yhteistyötä parantavauudistus on ollut ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen jaksot. Kaikkiintutkintoihin kuuluva, vähintään 20 opintoviikon laajuinen työpaikalla tapahtuvaoppiminen voi onnistuessaan helpottaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille ja hel-pottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia sekä tehdä tunnetuksi työelämän peli-sääntöjä ja toimintatapojaTyöpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistunut toteuttaminen vaatii kaikkien osa-puolten sitoutumista. Uudistuksen alkuvaiheessa SAK:n aloitteesta tehtiin työ-markkinakeskusjärjestöjen suositus työssäoppimisen edistämisestä sekä yhteinenkannanotto valtiovallan kanssa. Tämän jälkeen on tehty useita alakohtaisia sopi-muksia työssäoppimisen järjestämisestä. Näillä toimilla on voitu parantaa työssä-oppimisen laatua.Työpaikkatasolla työssäoppiminen on muuttanut monien työntekijöiden työnku-vaa. Yhä useampi työntekijä ohjaa opiskelijoita, millä on merkittäviä vaikutuksiatyön vaativuuteen. Työssä oppimisen lisääntyminen kaikilla koulutusasteilla onhuomioitava työpaikkaohjaajien koulutuksessa nykyistä paremmin.Nuorten ammatillisiin perustutkintoihin liitetään lähivuosina näyttöön perustuvaosoitus ammattitaidon saavuttamisesta. Opiskelijan on jatkossa osoitettava käy-tännön työtehtäviä tekemällä, miten hän on saavuttanut opetussuunnitelman ta-voitteiden mukaisen ammattitaidon. Työssäoppimisella ja näytöillä on tärkeä mer-kitys ammatillisen koulutuksen sisältöjen kehittämisessä sellaisiksi, että ne vas-10 S A K – P U H E E N V U O R O 4 / 2 0 0 4
  13. 13. taavat paremmin työelämän nopeasti muuttuvia osaamisvaatimuksia. Ammatilli-sen osaamisen näytöt lisäävät ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä. Opiskelijoiden ohjaukseen on varattava työpaikoilla aikaa, ohjaukseen on saatava riittävästi koulutusta ja perehdytystä, ja ohjaaminen on myös huomioitava työn vaativuudessa. Työpaikoilla tapahtuva koulutus ja ohjaaminen on yhä merkittävämpi osa ammatillista koulutusta. Työpaikoilla tapahtuva ohjaaminen on sisällytettä- vä ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin ja kaikkien näyttötutkintojen yhdeksi valinnaiseksi osaksi. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tueksi tarvitaan työpaikan tarpeista ja lähtökohdista lähtevää ohjaajakoulutusta, joka tarkastelee työssä oppimis- ta laaja-alaisesti. Työpaikkaohjaajien koulutuksessa on huomioitava nuoret työssä oppijat ja näyttöjen suorittajat, aikuiset näyttötutkintojen suorittajat sekä eri työhallinnon toimiin osallistuvat, perehdytettävät henkilöt. SAK esittää käynnistettäväksi laaja-alaista työpaikkaohjaajakoulutuksen pilotti- kokeilua. Ammatillisen koulutuksen opettajien työelämävalmiuksista on huolehditta- va niin, että kaikki opettajat osallistuvat työelämäjaksoille tietyin väliajoin. Oppilaitoksissa toimivat alakohtaiset neuvottelukunnat on saatava mukaan opetuksen kehittämistyöhön, erityisesti työelämän muutosten ennakointiin. Koulutuksella on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä. Laajaan osallistumi- seen ja ohjelmalliseen toimeenpanoon pohjaava alueiden kehittäminen edellyttää tuekseen koulutusinvestointeja ja yhteistyötä työelämän ja oppi- laitosten kesken.Koulutus- ja tutkintotoimikunnat ovat merkittäviä koulutuk-sen kehittäjiäSuomessa toimii 33 alakohtaista koulutustoimikuntaa sekä koulutuksen yhteistyö-neuvottelukunta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on toimia ammatillisesti suuntau-tuneen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaelimenä. Koulutustoimikunnat seu-raavat, arvioivat ja ennakoivat alansa ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen jatyöelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tekevät ehdotuksia alansa kou-lutuksen laadulliseksi ja määrälliseksi kehittämiseksi. Alakohtaisessa asiantuntija-työssä, muun muassa alan ammattitaitovaatimusten muuttumisessa koulutustoi-mikunnilla on oma merkittävä roolinsa.Koulutustoimikuntien työllä on merkitystä työelämän muutosten ennakoinnissa.Toimikuntien työskentelyedellytyksiä on vahvistettava muun muassa tutkimustoi-minnan suuntaamisessa ja arvioinnissa. Näin koulutustoimikunnat voisivat todellatoimia uuden tiedon tuottajina alakohtaisten koulutustarpeiden muutoksissa.Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä on joustava mahdollisuus suorittaa tutkintoerilaisissa elämäntilanteissa. Tätä järjestelmää kohtaan tunnetaan mielenkiintoamyös Euroopan unionin työmarkkinaosapuolten piirissä lähinnä kahdesta syystä. S A K – P U H E E N V U O R O 4 / 2 0 0 4 11
  14. 14. Ensinnäkin järjestelmässä työmarkkinaosapuolilla on keskeinen ja julkisesta ope-tushallinnosta riippumaton rooli tutkintojen kehittäjänä. Toiseksi se on erittäinjoustava järjestelmä mahdollistaessaan tutkinnon suorittamisen aikaisemmastamuodollisesta koulutuksesta riippumatta.Työelämän ja koulutuksen yhteistyö toteutuu näyttötutkintojärjestelmässä hyvinkonkreettisella tavalla. Päätös asettaa tutkintotoimikunnat hallinnoimaan tutkinto-jen toimeenpanoa oli merkittävä askel koulutuksen ja työelämän yhteistyön syven-tämisessä. Kolmikantaisissa tutkintotoimikunnissa on tehty valtava määrä työtä,kun toimikuntien jäsenet ovat kehittäneet näyttötutkintojärjestelmää, koulutuksenjärjestämistapoja ja ennen kaikkea järjestelmän hallinnointia. Tällaisesta kolmikan-taisesta yhteistyöstä ei ole ollut aiempia kokemuksia.Työelämän edustajat ovat oman alansa asiantuntijoita niin tutkintotoimikunnissakuin näyttöjen arvioinnissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan työelämän edustajienon myös tunnettava perusteellisesti koulutusjärjestelmän toiminta, näyttötutkinto-järjestelmä sekä oman tutkinnon perusteet ja keskeiset tavoitteet. Tässä osaami-sessa työelämän osapuolilla on varmasti vielä opittavaa.Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä tulee lähivuosina laajentumaan entisestään jasen asema keskeisenä työelämän ammattiosaamista uudistavana koulutusmuo-tona tulee vahvistumaan.Tutkintojärjestelmän toimivuuden parantamiseksi tutkintotoimikuntien toiminta-edellytykset on turvattava ja tutkintotoimikuntien jäsenten ansionmenetyksen kor-vaavista palkkioista on säädettävä erikseen.Työmarkkinajärjestöjen hallinnoiman Koulutusrahaston tulee tukea tutkintojärjes-telmän kehittämistä muun muassa tukemalla tutkimus- ja selvitystyötä työelämänmuutosten ennakoinnissa ja soveltamisessa tutkintojärjestelmän pitämiseksi ajantasalla sekä tukemalla alakohtaisia hankkeita, joissa pyritään edistämään tutkin-toihin perustuvaa pätevöitymistä työssä.Pätevyysluotsit luovat uutta kumppanuuttaAmmattiyhdistysliikkeellä itsellään on merkittävä rooli ja mahdollisuus koulutuksenja työelämän kumppanuuden kehittämisessä. Aikuisten koulutustason kohotta-misohjelma Nosteen yhteydessä on ryhdytty kehittämään uutta kumppanuuttatyöelämän ja koulutuksen välille. Henkilöstön edustajien osaamista työyhteisöissäpyritään parantamaan pätevyysluotsien rekrytoinnilla ja koulutuksella. Pätevyys-luotsit toimivat tiedottajina, aikuisopintoihin kannustajina sekä oppilaitosten, hen-kilöstön ja työnantajan yhteistyön edistäjinä työntekijöiden osaamista koskevissaasioissa. Pätevyysluotsien toimintaa on tulevaisuudessa laajennettava koskemaan työntekijöiden osaamisen kehittämistä kokonaisuudessaan, ei vain Noste- ohjelman puitteissa tapahtuvaksi toiminnaksi. Yhteistyössä työnantajien kanssa on käynnistettävä selvitystyö pätevyysluotsien aseman tunnusta- misesta, mikäli pätevyysluotsina toimii joku muu kuin työntekijöitä edusta- va luottamusmies. Yhteistyö luottamusmiesten kanssa on välttämätöntä työntekijöiden osaamisen kehittämisessä.12 S A K – P U H E E N V U O R O 4 / 2 0 0 4
  15. 15. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

×