SAK:n julkaisusarja
Johdon ja henkilöstön välinen yhteistyö on SAK:laisten luottamusmiesten mukaan huonontunut noin neljänneksellä työpaikoista vuoden 2009 aikana. SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
3. SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2009
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ .................................................................................... 3
1. JOHDANTO ............................................................................ 5
2. HENKILÖSTÖN UUDELLEENJÄRJESTELYT ....................... 6
2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ................................. 6
3. YHTEISTYÖ JA NEUVOTTELUSUHTEET TYÖPAIKALLA ... 8
3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla ............................................. 9
3.2 Paikallinen sopiminen ....................................................... 9
3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia ..................... 11
3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa ............ 12
3.5 Työpaikan suunnitelmat .................................................. 12
4. JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................ 13
KUVIOT JA TAULUKOT
Kuvio 1. Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen mukaan.................................................... 6
Taulukko 1 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä ............ 7
Kuvio 2. Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista . 10
Kuvio 3. Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet
soveltamisongelmat eri tarkasteluryhmissä,% työpaikoista...... 11
Taulukko 2 Työpaikan suunnitelmat ............................................................ 13
LIITTEET: Taulukot
Kyselylomake
4.
5. SAK · Luottamusmieskysely 2009 3
Tiivistelmä
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla
kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-
nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-
teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen ja luottamusmiehen rooliin työ-
paikoilla. Tähän, joulukuussa 2009 tehtyyn kyselyyn, vastasi 555 luotta-
musmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan yli 110 000 palkansaajaa.1 Vas-
taajista 75 prosenttia oli miehiä ja 25 prosenttia naisia.
Kyselyyn vastanneet työpaikat jaettiin tehtyjen henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen pohjalta neljään toisensa poissulkevaan ryhmään:
1. Työpaikkoihin, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu (33 %)
eli henkilöstöä vähentäneet,
2. Työpaikkoihin, joilla on palkattu uutta työvoimaa (31 %) eli henki-
löstöä lisänneet,
3. Työpaikkoihin, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisa-
nottu että palkattu uutta työvoimaa (23 %) eli henkilöstöä vaihta-
neet ja
4. Työpaikkoihin, joilla ei tehty mitään edellä mainituista henkilöstön
uudelleenjärjestelyistä (13 %) eli stabiilit.
Näiden työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ja käyttäytymistä tarkasteltiin
kyselyn teemojen mukaan.
Keskeisimmät tulokset henkilöstön uudelleenjärjestelyjen osalta olivat
seuraavat:
Teollisuus kärsi eniten irtisanomisista tai lomautuksista. Työpaikat
reagoivat hankalaan taloudelliseen tilanteeseen irtisanomalla tai
lomauttamalla vakinaista kokoaikaista henkilöstöä.
Uutta henkilöstöä palkattiin lähinnä määräaikaisiin työtehtäviin
yksityisillä palvelualoilla.
Samanaikaisesti sekä irtisanoneita tai lomauttaneita että uutta
työvoimaa palkanneita työpaikkoja oli eniten metalli- ja
rakennusalalla. Työpaikoilla käytettiin runsaasti alihankkijoita ja
vuokratyövoimaa. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin
ja tilalle palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa.
Työpaikat, joilla ei tehty mitään henkilöstöjärjestelyjä jakautuivat
tasaisesti sektoreittain. Suhteessa muihin, näillä työpaikoilla käytettiin
paljon osa-aikaista työvoimaa, joka sopeutuu yrityksen toimintaan
joustavasti eikä muita henkilöstöjärjestelyjä ole tarvetta tehdä.
1
Kun todellinen otosjoukko oli noin 1000 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 55,5.
6. 4 SAK · Luottamusmieskysely 2009
Muita tuloksia:
Henkilöstömäärältään suuremmissa työpaikoissa oli
o enemmän henkilöstön uudelleenjärjestelyjä
o enemmän paikallisia sopimuksia ja niiden
soveltamisongelmia
o yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huonompaa
o luottamusmiehellä suurempi rooli henkilöstökoulutuksesta
neuvoteltaessa
Paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat
o palkkaukseen liittyviä sopimuksia tehtiin enemmän kuin
työaikaan liittyviä sopimuksia
o palkkasopimuksissa oli kuitenkin vähemmän
soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa
o yleisintä paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat
olivat henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla ja harvinaisinta
työpaikoilla, joissa ei ollut tehty henkilöstön
uudelleenjärjestelyjä
o poikkeuksena olivat työaikasopimukset, joissa ei mitään
järjestelyjä tehneillä työpaikoilla oli eniten
soveltamisongelmia
Onko työpaikkojen yhteistyösuhteilla ja paikallisella sopimisella tai
sopimusten soveltamisongelmilla yhteyttä?
o eniten paikallista sopimista ja sopimusten
soveltamisongelmia sekä huonoimmat yhteistyösuhteet oli
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, vähiten paikallisia
sopimuksia ja niiden soveltamisongelmia sekä tasaisimmat
yhteistyösuhteet oli työpaikoilla, joilla ei tehty mitään
henkilöstöjärjestelyjä
o yhteistyösuhteita heikentää myös henkilöstön suuri
vaihtuvuus
o vaikutusta yhteistyösuhteisiin voi olla myös runsaalla
määräaikaisen työvoiman, alihankkijoiden ja
vuokratyövoiman käytöllä
o paikallisen sopimisen ja yhteistyösuhteiden yhteys on
selkeämpi työaikasopimusten kuin palkkasopimusten osalta
7. SAK · Luottamusmieskysely 2009 5
1. Johdanto
Viime laman aikana 1990-luvun alussa henkilöstön uudelleenjärjestelyjä
tehtiin erittäin yleisesti irtisanomalla tai lomauttamalla henkilöstöä. Uusien
työntekijöiden palkkaaminen oli hyvin vähäistä. 1990-luvun puolivälissä
tapahtui kuitenkin käännekohta, kun uuden työvoiman rekrytointi kasvoi ja
irtisanomisten tai lomautusten määrä kääntyi laskuun. Samaan aikaan
kasvoi myös vaihtuvuus eli uusia henkilöitä palkattiin samalla kun
henkilöstöä irtisanottiin tai lomautettiin. Nykyiselle suhteellisen korkealle
tasolle vaihtuvuus nousi viime vuosikymmenen alussa.
Positiivisen käännekohdan jälkeen uuden työvoiman palkkaus lisääntyi ja
työntekijöiden irtisanomiset tai lomautukset pysyivät suhteellisen alhaisella
tasolla hieman yli kymmenen vuotta. Vuoden 2009 aikana tilanne kuitenkin
muuttui. Lomautukset ja irtisanomiset nousivat hyvin lähelle vuoden 1993
tasoa ja uuden työvoiman palkkaaminen laski rajusti melkein samalle
tasolle. Tätä kehitystä selittää osittain kansainvälisen taloudellisen tilanteen
huonontuminen, mikä heijastui hyvin voimakkaasti työllisyystilanteeseen.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä lisääntyi
viime vuonna 49 000 henkilöllä ja työttömyysaste kohosi vuoden aikana
keskimäärin 2 prosenttiyksikköä ollen 8,0 prosenttia tämän kyselyn
tekohetkellä joulukuussa 2009. USA:sta vuonna 2007 alkanut finanssikriisi
iski Suomeen vasta vuoden 2009 aikana. Kysynnän pysähtyminen
romahdutti viennin ja tuonnin. Tämä aiheutti ongelmia mm. teollisuudessa
ja rakennusalalla, mikä tulee esiin myös tämän kyselyn tuloksissa.
Tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön uudelleenjärjestelyt koskivat yhä
suurempaa joukkoa työpaikoista viime vuoden aikana. Irtisanomisia tai
lomautuksia tehtiin melkein 60 prosentilla työpaikoista, mikä oli noin 30
prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Samoin
uutta työvoimaa oli palkattu yli puolella työpaikoista.
Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten työpaikat on tässä raportissa
jaettu neljään eri ryhmään työvoiman määrällisen joustavuuden mukaan.
Näiden vastaajaryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä käyttäytymistä
tarkastellaan kyselyn teemojen mukaisesti.
8. 6 SAK · Luottamusmieskysely 2009
2. Henkilöstön uudelleenjärjestelyt
Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta kyselyyn vastanneet työpaikat
on jaettu tarkasteltaviksi neljään ryhmään työvoiman määrällisen
joustavuuden mukaan. Nämä toisensa poissulkevat ryhmät ovat:
1. Työpaikat, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu eli henki-
löstöä vähentäneet,
2. Työpaikat, joilla on palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä lisän-
neet,
3. Työpaikat, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisanottu
että palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä vaihtaneet ja
4. Työpaikat, joilla ei ole tehty mitään edellä mainituista henkilöstön
uudelleenjärjestelyistä eli stabiilit.
Kuvio 1. Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen mukaan
2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä
Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta eri ryhmiin jaotellut työpaikat
muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan, mutta erojakin löytyy. Alla olevaan
taulukkoon on kerätty näiden työpaikkojen erityispiirteitä.
9. SAK · Luottamusmieskysely 2009 7
Taulukko 1 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä
Henkilöstöä Henkilöstöä Henkilöstöä
Stabiilit
vähentäneet lisänneet vaihtaneet
(13 %)
(33 %) (31 %) (23 %)
Tyypillisin
sektori (osuus teollisuus yksit. palvelu- teollisuus
ei eroja
ryhmän työpai- (80 %) alat (38 %) (52 %)
koista)
Työpaikkojen
30 - 99 henk yli 100 henk 30 - 99 henk alle 30
keskimääräinen
2 henk
koko
Vakinaisia
kokoaikaisia 87 % 75 % 78 % 75 %
työntekijöitä
Osa-aikaisia/ osa-aikaisia määrä- määräaikaisia osa-
Määräaikaisia 26 % aikaisia 55 % aikaisia
55 % 42 %
Vuokratyö- 15 % 15 % 22 % 11 %
voimaa
Alihankkijoita 38 % 38 % 52 % 26 %
Viime vuonna teollisuuden työpaikat kärsivät eniten irtisanomisista tai
lomautuksista. Henkilöstöä vähentäneessä tarkasteluryhmässä
teollisuuden työpaikkojen osuus oli peräti 80 prosenttia. Julkisen sektorin
työpaikkoja tarkasteluryhmässä oli vain 2 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin
sitä, että julkisella sektorilla muutokset tapahtuvat viiveellä. Julkisen alan
organisaatioissa käytiin kuitenkin jo läpi säästö- ja kulukuuria.
Vertailtaessa vastauksia työpaikkojen koon mukaan olivat suuremmat
työpaikat tehneet viime vuonna selkeästi enemmän henkilöstön
uudelleenjärjestelyjä kuin pienet työpaikat. Suuret, yli 100 hengen työpaikat
rekrytoivat enemmän työvoimaa kuin pienemmät työpaikat. Vastaavasti yli
puolella alle 30 hengen työpaikoilla ei tehty mitään henkilöstön
uudelleenjärjestelyjä.
2
Yritykset on jaettu seuraaviin kokoluokkiin henkilöstömäärän mukaan: 1–5 henkilöä, 6–9 henkilöä,
10–19 henkilöä, 20–29 henkilöä, 30–99 henkilöä, 100–250 henkilöä, yli 250 henkilöä
10. 8 SAK · Luottamusmieskysely 2009
Henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla vakinaisten kokoaikaisten
työntekijöiden osuus oli reilusti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin
(75,9 % Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan). Muissa kolmessa
tarkasteluryhmässä vakinaisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli
lähellä koko maan keskimääräistä lukua. Vastaavasti määrä- tai osa-
aikaista työvoimaa käytettiin henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla vähiten
muihin tarkateluryhmiin verrattuna.
Yli puolella henkilöstöä lisänneistä ja henkilöstöä vaihtaneista työpaikoista
käytettiin määräaikaista työvoimaa. Stabiileilla työpaikoilla taas oli
suhteellisesti eniten osa-aikaista työvoimaa muihin tarkasteluryhmiin
verrattuna.
Vuokratyövoiman käyttö oli melko vähäistä kaikissa tarkasteltavissa
ryhmissä, kun taas alihankkijoiden käyttö oli selvästi yleisempää.
Alihankkijoita käytettiin keskimäärin noin 38 prosentilla työpaikoista.
Yleisintä sekä vuokratyövoima että alihankkijoiden käyttö oli henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla. Selityksenä voidaan osittain pitää sitä, että tämän
tarkasteluryhmän työpaikoista suurin osa toimi teollisella sektorilla, mm.
metalliteollisuudessa ja rakennusalalla, joissa sekä vuokratyövoiman että
alihankkijoiden käyttö on suhteellisen yleistä.
Tarkasteluryhmien välillä oli suuria eroja henkilöstön koulutuksen suhteen.
Reilu enemmistö työpaikoista oli järjestänyt koulutusta henkilöstöä
lisänneillä (74 %) ja henkilöstöä vaihtaneilla (68 %) työpaikoilla. Myös
henkilöstöä vähentäneistä työpaikoista melkein puolet (45 %) järjesti
henkilöstölle koulutusta. Sen sijaan stabiilit työpaikat olivat passiivisia myös
koulutuksen suhteen: henkilöstöä koulutti vain reilut 20 prosenttia
työpaikoista. Toimintaympäristön muutos vaikuttaa siis selkeästi myös
työpaikkojen käyttäytymiseen. Vaikka koulutuksen sisällöstä ei ole
tarkempaa tietoa, voidaan todeta, että muutoksiin on osittain reagoitu
kouluttautumalla joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin.
3. Yhteistyö ja neuvottelusuhteet työpaikalla
Toimivat yhteistyösuhteet työpaikalla sekä johdon ja henkilöstön että eri
henkilöstöryhmien välillä ovat tärkeä osa työpaikan viihtyvyyttä. Se, miten
paljon henkilöstö voi vaikuttaa työympäristön toimintaan, heijastuu myös
henkilösuhteisiin työpaikalla.
Työympäristöä muokkaavat myös paikalliset sopimukset, jotka ovat vuosien
varrella lisääntyneet ja ovat nykyään jo melko olennainen osa työpaikkojen
arkea. Onnistuessaan paikallinen sopiminen voi vaikuttaa myönteisesti
luottamuksen lisääntymiseen johdon ja henkilöstön välillä. Käänteinen
vaikutus työpaikan ilmapiiriin voi olla paikallisessa sopimisessa
mahdollisesti esiin tulevilla soveltamisongelmilla.
11. SAK · Luottamusmieskysely 2009 9
3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla
Johdon ja henkilöstön välinen yhteistyö on huonontunut selkeästi vuoden
2009 aikana ja on nyt melkein 1990-luvun laman alkuvuosien tasolla.
Taloudellinen tilanne ajoi yritykset ahtaalle ja henkilösuhteet työpaikoilla
kiristyivät. Varsinkin keväällä 2009 yhteistoimintaneuvotteluja käytiin
yrityksissä paljon, mikä aina vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiriin.
Viime vuonna yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huononi keskimäärin
24 prosentilla vastanneista työpaikoista. Eniten yhteistyö heikentyi
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, joista 36 prosentilla yhteistyö heikentyi
ja 50 prosentilla yhteistyö pysyi ennallaan. Muiden kolmen
tarkasteluryhmän osalta 68 prosentissa työpaikoista yhteistyösuhteet olivat
pysyneet ennallaan. Yllättävää oli, että osuus oli yhtä korkea myös
henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla.
Yleisesti kaikissa tarkasteluryhmissä pienemmillä alle 30 hengen
työpaikoilla yhteistyö oli pysynyt ennallaan, mutta yhteistyö huononi sitä
mukaa kun henkilöstömäärä työpaikoilla kasvoi. Esimerkiksi henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla yhteistyö oli selkeästi aikaisempaa huonompaa yli
250 hengen työpaikoilla.
Hankala taloudellinen tilanne ei heikentänyt eri henkilöstöryhmien
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta työpaikoilla, vaan yhteistyösuhteet pysyivät
ennallaan yli 70 prosentilla työpaikoista. Yhteistyö oli huonontunut vain
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla eikä sielläkään kovin paljoa. Yhteistyön
huonontuminen eri henkilöstöryhmien välillä oli selkeintä teollisuuden ja
yksityisten palvelualojen 10–30 hengen työpaikoilla.
3.2 Paikallinen sopiminen
Paikallisten sopimusten tekeminen työpaikoilla on vuosien varrella
kasvanut. Viime vuonna paikallisia sopimuksia tehtiin keskimäärin 44
prosentilla työpaikoista. Yli puolet paikallisista sopimuksista tehtiin
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Vähiten sopimuksia tehtiin stabiileilla
työpaikoilla.
Palkkaukseen liittyviä sopimuksia on luottamusmieskyselyn historian
aikana vuodesta 1995 lähtien tehty joka vuosi hieman enemmän kuin
työaikasopimuksia. Vuonna 2009 paikallisia työaikasopimuksia tehtiin
keskimäärin 30 prosentilla ja palkkaukseen liittyviä sopimuksia keskimäärin
32 prosentilla työpaikoista. Tarkasteluryhmistä ainoastaan henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla tehtiin viime vuonna enemmän työaikasopimuksia
kuin palkkaukseen liittyviä sopimuksia.
12. 10 SAK · Luottamusmieskysely 2009
Kuvio 2. Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista
Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä suurilla yli 250 henkilön
työpaikoilla. Ainoastaan henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla paikallisia
sopimuksia tehtiin runsaasti jo pienemmilläkin työpaikoilla: yli puolella
vähintään 30 hengen työpaikoista.
Sektoreittain tarkasteltuna paikallisessa sopimisessa ei ollut suuria eroja.
Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä teollisuuden stabiileilla ja
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneistä työpaikoista
eniten paikallisia sopimuksia tehtiin julkisella sektorilla.
13. SAK · Luottamusmieskysely 2009 11
3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia
Soveltamisongelmia paikallisissa sopimuksissa esiintyi keskimäärin 28
prosentilla työpaikoista. Soveltamisongelmat yleistyivät jo 100 hengen
työpaikoilla, vaikka paikalliset sopimukset olivat yleisempiä vasta suurilla yli
250 hengen työpaikoilla. Merkittävin osa soveltamisongelmista esiintyi
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, missä myös tehtiin eniten paikallisia
sopimuksia.
Kuvio 3. Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet sovelta-
misongelmat eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista
Vaikka palkkaukseen liittyvät paikalliset sopimukset olivat työpaikoilla
yleisempiä kuin työaikaan liittyvät sopimukset, niissä esiintyi hieman
vähemmän soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa. Eniten
palkkasopimuksiin liittyviä soveltamisongelmia esiintyi henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla.
Stabiileilla työpaikoilla tehtiin vähiten paikallisia sopimuksia, mutta tehtyjen
työaikasopimusten osalta soveltamisongelmia esiintyi eniten muihin
työpaikkoihin verrattuna. Ongelmia oli yli kolmasosalla stabiileista
työpaikoista.
14. 12 SAK · Luottamusmieskysely 2009
Sekä palkka- että työaikasopimusten kohdalla soveltamisongelmia esiintyi
useimmiten teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Teollisuudessa
soveltamisongelmat olivat yleisimpiä henkilöstöä vähentäneillä ja
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä ja stabiileilla
työpaikoilla soveltamisongelmista yli puolet esiintyi julkisella sektorilla.
3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa
Ensimmäistä kertaa luottamusmieskyselyssä kysyttiin, minkälainen rooli
luottamusmiehellä on työpaikan henkilöstökoulutuksesta neuvoteltaessa.
Neuvotteluja henkilöstökoulutuksesta käytiin luottamusmiesten kanssa
melko vähän, keskimäärin vain noin 36 prosentilla työpaikoista ja stabiileilla
työpaikoilla vielä vähemmän. Eniten neuvotteluja käytiin henkilöstöä
lisänneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla.
Henkilöstömääriltään suuremmissa työpaikoissa luottamusmiehen rooli
neuvotteluissa kasvoi. Vähintään 100 hengen työpaikoilla jopa yli 65
prosentilla neuvoteltiin luottamusmiehen kanssa henkilöstökoulutuksesta.
Neuvottelu luottamusmiehen kanssa oli yleisintä teollisuudessa henkilöstöä
vähentäneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä
työpaikoilla neuvotteluja käytiin eniten julkisella sektorilla. Stabiileilla
työpaikoilla sektorijakauma oli tasainen.
3.5 Työpaikan suunnitelmat
Tasa-arvosuunnitelmaa ja tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusta
edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma taas on yhteistoimintalain mukaan oltava vähintään 20
hengen työpaikoilla. Työturvallisuuslaki edellyttää työsuojelun
toimintaohjelmaa ja työterveyshuoltolain mukaan työpaikoilla on oltava
työterveyshuoltolain toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys.
Taulukkoon 2 on koottu työpaikkatason suunnitelmien esiintyminen
tarkasteluryhmittäin. Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla on tehty eniten
suunnitelmia muihin työpaikkoihin verrattuna, mikä kertoo myös näiden
työpaikkojen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön hyvästä laadusta.
Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla myös käytetään eniten tulospalkkio- ja
voittopalkkiojärjestelmiä, vaikka voittopalkkiojärjestelmien osuus onkin
melko vähäinen.
15. SAK · Luottamusmieskysely 2009 13
Taulukko 2 Työpaikan suunnitelmat, % työpaikoista
Henkilöstöä Henkilöstöä Henkilöstöä Stabiilit Yhteensä
vähentäneet lisänneet vaihtaneet
Tasa-
arvosuunnitelma 51 % 64 % 53 % 42 % 55 %
Tasa-arvolain
mukainen palk- 33 % 34 % 31 % 21 % 32 %
kakartoitus
Henkilöstö- ja
koulutussuunni- 40 % 61 % 51 % 51 % 51 %
telma
Työsuojelun
toimintaohjelma 76 % 87 % 82 % 74 % 81 %
Työterveyshuol-
lon toiminta- 88 % 94 % 84 % 83 % 89 %
suunnitelma
Työterveyshuol-
lon työpaikka- 81 % 83 % 78 % 75 % 80 %
selvitys
Tulospalkkio- 34 % 44 % 39 % 20 % 36 %
järjestelmä
Voittopalkkio- 7% 12 % 10 % 7% 9%
järjestelmä
4. Johtopäätökset
Henkilöstöä vähentäneet työpaikat kuuluvat ehkä perinteisimpään
työpaikkojen luokkaan, jossa henkilöstöstä suurin osa on vakinaisia
kokoaikaisia työntekijöitä ja määrä- tai osa-aikaista työvoimaa käytetään
suhteellisen vähän muihin työpaikkoihin verrattuna. Hankalaan
taloudelliseen tilanteeseen henkilöstöä vähentäneet työpaikat reagoivat
irtisanomalla tai lomauttamalla vakinaista henkilöstöä.
Johdon ja henkilöstön välisissä yhteistyösuhteissa ei henkilöstöä
vähentäneillä työpaikoilla ollut tapahtunut suuria muutoksia
tarkastelujakson aikana, mikä on yllättävää, koska yhteistoimintaneuvottelut
luovat aina jännitteitä työpaikalle. Ilmeisesti henkilöstö on kuitenkin voinut
vaikuttaa henkilöstöjärjestelyihin riittävällä tavalla. Tämä viittaa siihen, että
näissä työpaikoissa ay-liike on edelleen vahva.
16. 14 SAK · Luottamusmieskysely 2009
Henkilöstöä vaihtaneet työpaikat taas ovat luottamusmiehen kannalta hyvin
vaikeasti hallittavissa. Työpaikat sijoittuivat lähinnä teollisuuteen metalli- ja
rakennusalalle, mikä selittää osittain sitä, että sekä alihankkijoita että
vuokratyöntekijöitä käytettiin selkeästi eniten muihin työpaikkoihin
verrattuna. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin ja tilalle
palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa.
Suuri henkilöstön vaihtuvuus työpaikalla heijastuu myös yhteistyösuhteisiin.
Yhteistyö sekä johdon ja henkilöstön että työpaikan eri henkilöstöryhmien
välillä oli henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla huonointa muihin
työpaikkoihin verrattuna. Työnantajan strategiana saattaa olla hyvin
järjestäytyneen vakituisen kokoaikaisen työvoiman vaihtaminen
määräaikaisiin työntekijöihin ja vuokratyövoimaan, mikä lisää haastetta ay-
liikkeelle.
Henkilöstöä lisänneet työpaikat vaikuttavat työntekijöiden näkökulmasta
tavoiteltavilta. Tämä näkyy siinä, että yhteistyösuhteet johdon ja
henkilöstön välillä ovat hyvät ja työpaikkatason suunnitelmien määrä on
korkea. Tämän kyselyn pohjalta näihin työpaikkoihin kuitenkin palkattiin
lähinnä määräaikaisia työntekijöitä, mikä kuvastaa sitä, että henkilöstä
sopeutettiin kysynnän mukaan.
Stabiilit työpaikat eivät välttämättä ole työntekijöiden kannalta tavoiteltavia.
Kaikki työpaikat joutuvat reagoimaan ympäristöstä tuleviin muutoksiin
jollain tavalla. Tämän kyselyn valossa näyttää siltä, että työaikajoustot tai
muut järjestelyt työpaikalla voivat korvata henkilöstön uudelleenjärjestelyt.
Työaikajoustoja käytettiin runsaasti stabiileilla työpaikoilla, mikä johtuu siitä,
että melkein puolella näistä työpaikoista käytettiin osa-aikaisia työntekijöitä.
Eniten osa-aikaisia työntekijöitä työskenteli yksityisillä palvelualoilla.
Stabiileilla työpaikoilla tehtiin paikallisia sekä työaikaan että palkkaukseen
liittyviä sopimuksia melko vähän. Poikkeuksellisesti sopimusten
soveltamisongelmia esiintyi kuitenkin työaikasopimusten osalta eniten
muihin työpaikkoihin verrattuna. Työaikasopimuksissa oli ongelmia mm.
kiinteän työajan sijoittamisessa työpäivään, liukuvan työajan käytössä ja
työaikajoustoissa, mitkä kuvaavat hyvin osa-aikaisia työntekijöitä runsaasti
käyttävien työpaikkojen ongelmia.
Vaikuttaa siltä, että stabiilit työpaikat ovat ay-liikkeen kannalta hankalasti
tavoitettavaa kenttää. Yhteistyösuhteet työpaikalla ovat passiivisia.
Tällaisilla työpaikoilla käytetään todennäköisesti myös ns. nollasopimuksia,
joilla työntekijälle voidaan työsopimuksen mukaisesti osoittaa töitä nollasta
täysiin viikkotyötunteihin. Lisäksi ne ovat pieniä työpaikkoja, joilla ei
yleisesti ole luottamusmiehiä. Tällaisten työpaikkojen määrä on luultavasti
suurempi kuin tässä kyselyssä on havaittu.
22. 20 SAK · Luottamusmieskysely 2009
LIITE: KYSELYLOMAKE
1. Taustatiedot
a ammattiliittosi nimi on:___________________________________________
b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)
c ikäsi on ____ vuotta
d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen
e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei
2. Työpaikkasi
a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista
b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä
c määräaikaisessa työsuhteessa kokopäivä työtä tekee _______ henkilöä
d osa-aikaista työtä tekee ______ henkilöä
e kotimaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä
f ulkomaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä
3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan
vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä).
a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia
a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut
soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:__________________________________________________
6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut
soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:__________________________________________________
7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____
8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi
a työaika-asioiden hoidosta:____
b palkka-asioiden hoidosta:____
9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?
a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole
b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole
c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole
d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole
10. Oletko itse ollut viimeisen 12 kuukauden aikana
henkilöstökoulutuksessa, ,kyllä/ei ___päivää
ammattiyhdistyskoulutuksessa ,kyllä/ei ___päivää
23. 11. Onko luottamusmiehen kanssa neuvoteltu henkilöstökoulutuksesta
1 on 2 ei ole
12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä
a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 1 2 3
b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3
c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3
d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3
e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3
f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3
g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3
h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3
13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, missä seuraavissa
palkkakartoituksen osa-alueissa olet ollut mukana? Rasti ruutuun.
a palkkakartoituksen suunnittelu
b palkkatietojen kerääminen
c palkkatietojen tulosten analysointi ja johtopäätökset
d toimenpiteiden suunnittelu
e en ole osallistunut palkkakartoituksen tekemiseen
14. Työpaikallasi (työnantajan työtiloissa ja –kohteissa) toimivat muut ulko- ja kotimaiset
alihankkijat tällä hetkellä (pl. vuokrayritykset ja vuokratyöntekijät)?
a) Toimiiko työpaikallasi kotimaalaisia alihankkijoita 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Toimiiko työpaikallasi ulkomaalaisia alihankkijoita 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
b) Työpaikallasi alihankkijoiden palveluksessa olevien
työntekijöiden arvioitu määrä yhteensä tällä hetkellä _____ henkeä
c) Alihankintana tehdyn työn määrä nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen?
a. Kasvanut selvästi d. Vähentynyt jonkin verran
b. Kasvanut jonkin verran e. Vähentynyt selvästi
c. Pysynyt ennallaan
d) Onko alihankintatyön käytössä ja alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden työeh-
doissa ilmennyt ongelmia tai puutteita työpaikallanne?
Yhteistoimintalain noudattamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Tilaajavastuulakiin liittyvien selvitysten antamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Lähetettyjen työntekijöiden ulkomaisen työnantajan
edustajan asettamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Työehtosopimusten noudattamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Muissa asioissa, missä?
_________________________________________ 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
_________________________________________ 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä
Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!