Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ekonomikoulutusta kehittämässä

660 views

Published on

Ekonomikoulutusta kehittämässä

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ekonomikoulutusta kehittämässä

  1. 1. EKONOMIKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RY .....................................................................................................................
  2. 2. 2
  3. 3. Johdanto Kuva: Heikki Rahkonen Systemaattinen ekonomikoulutuksen laadunarviointityö on alkanut jo 1990-luvun alussa. Ekonomiliitto SEFEn tavoite on ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada itse tutkittua tietoa koulutuspoliittisen työnsä tueksi. Koulutusalakohtaisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on tärkeä osa kauppatieteellisten yliopistojen opetuksen kehittämistyötä. Ekonomiliiton ja yliopistojen tavoite on yhteinen: jatkuvasti itseään arvioiva ja kehittyvä ekonomikoulutus, jolla on vahva työelämärelevanssi. Tässä esitteessä valaistaan tuoreiden Vastavalmistuneiden palaute -raportin sekä Viisi vuotta työelämässä -uraseurannan tuloksia. Merkittävä osa raporttien havainnoista on positiivisia; opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa ja sijoittuneet valtaosin hyvin työelämään. Raportit tuovat esiin kuitenkin myös selviä kehittämiskohteita. Työelämäyhteyksien syventäminen, opetusmenetelmien jatkuva kehittäminen ja yrittäjätaitojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka toivottavasti puhuttavat useissa pöydissä tulevina vuosina. Helsingissä 19.11.2013 Ekonomikoulutuksen laadunarviointikokonaisuus on Ekonomiliiton ja kaikkien kauppatieteellisten yliopistoyksikköjen yhteistyön ja sitoutumisen tulos. SEFE vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja valvoo yksittäisten osioiden toteutusta, organisoi ja kustantaa aineiston analysoinnin ja raportoinnin sekä esittelee tuloksia. Yliopistot ideoivat selvitystarpeita, kommentoivat ja kehittävät kyselyn sisältöjä sekä toimittavat kyselylomakkeet vastaajille. 3
  4. 4. Vastavalmistuneet ekonomit ovat tyytyväisiä koulutukseensa Vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille ja kandidaateille vuosittain tehtävässä kyselyssä selvitetään heidän näkemyksiään koulutuksen laadusta ja työelämään sijoittumista. Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit työllistyivät edelleen hyvin vuonna 2012 ja olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Kauppatieteellisiä opintoja toivotaan kuitenkin kehitettävän vastaamaan entistäkin paremmin työelämän tarpeita. Tyytyväisiä kauppatieteilijät olivat etenkin koulutuksensa kansainvälisyyteen ja pääaineen opetukseen. Kehuja saivat myös yliopistojen ilmapiiri ja kielten opetus. Sen sijaan parannettavaa nähtiin koulujen elinkeinoelämäsuhteissa ja opettajatutoroinnissa. 4 Kauppatieteellisen koulutuksen saaneet ovat hyviä toimimaan ryhmässä ja omaksuvat helposti uusia asioita. Näitä asioita vastavalmistuneet kokivat koulutuksen kehittäneen parhaiten. Sen sijaan kyselyyn vastanneet toivoivat, että kauppatieteellinen koulutus valmistaisi opiskelijoita paremmin yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi. Vastaajat kokivat
  5. 5. oman asenteensa yrittäjyyttä kohtaan jopa haittaavan yrittäjyystiedon omaksumista. Ainoastaan kaksi prosenttia vastavalmistuneista kertoi toi- mivansa päätoimisena ja prosentti osa-aikaisena yrittäjänä. “Mielestäni kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyjä”. Talouden  yleinen  tuntemus   Valmiudet  pääaineessa   EeOsen  toiminnan  valmiudet   5   Työelämä=etous   3,5   Projek=nhallinta   Neuvo@elutaidot   3,6   3,3   Vies=ntä  äidinkielellä   3,5   3,9   3   3,5   Vuorovaikutustaidot   4   Valmiudet  sivuaineessa   3,9   3,6   Vies=ntä  toisella  ko=maisella   2,9   2   4   3,7   Vies=ntä  vierailla  kielillä   1   Esiintyminen   3,8   3,7   2,9   Ongelmanratkaisukyky  4,1   3,1   Uusien  asioiden  omaksuminen   4,3   3,5   3,3   Tieteelliset  valmiudet   Tiedolliset  valmiudet   yri@äjyyteen   Asenteelliset  valmiudet   yri@äjyyteen   4   Kv.  ympäristössä  toimiminen   4,2   Esimiestaidot   Ryhmätyöskentely   Yleiset  johtamisvalmiudet   Tietotekniset  työelämätaidot   3,5   Kuva 1. Kauppatieteiden maisterin koulutuksessa hankkimat valmiudet 5
  6. 6. Myös työelämä voisi kyselyyn vastanneiden mukaan näkyä kauppatieteellisissä opinnoissa selvemmin. Yliopistojen toivottiin panostavan entistä enemmän elinkeinoelämäsuhteisiin, vaikka ne arvioitiinkin hieman edellisvuotta paremmiksi. Valmistuneet toivovat, että tulevaisuudessa kauppatieteellistä koulutusta kehitettäisiin käytännönläheisempään suuntaan. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoOpeFajatutoroin2   Opiskelijatutoroin2   Informaa2o  www-­‐sivuilla   WebOodi   Opinto-­‐opas   Ohjaus  opintojaksolla   Laitoksen  opintopalvelut   Opintohallinnon  palvelut   Orientaa2opäivät   reettiseen opetukseen, mutta toivoivat, että koulutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-harjoituksia. Saamaansa opintojen ohjaukseen vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä, mutta opettaja- ja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Valmistuneet toivoivat, että professoreita ja muuta henkilökuntaa olisi helpompi 2,8   lähestyä ja että opiskelijat voisivat saada heiltä neuvoja esimerkiksi kurssivalintoi3,1   hin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi 3,4   tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös 3,7   toisten opiskelijoiden vertaistuki varsinkin opintojen 3,7   alkuvaiheessa. Kaiken kaikkiaan valmistuneet toivoivat, 3,3   että heidät olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston 3,6   asiantuntijayhteisöä ja että heidän mielipiteensä olisi 3,6   otettu huomioon opetuksen kehittämisessä. 3,5   1   1,5   2   2,5   3   Kuva 2. Arviot opintojen ohjauksesta 6 3,5   4   4,5   5  
  7. 7. Viime vuosina vastavalmistuneet kauppatieteilijät ovat sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Val- mistuneiden palkat eivät kuitenkaan enää vuonna 2012 noudattaneet pitkään jatkunutta nousevaa trendiä, vaan mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011. Vakinainen  kokopäivätyö   51  %   Vakinainen  osapäivätyö   7  %   Määräaikainen  kokopäivätyö   15  %   Määräaikainen  osapäivätyö   3  %   Päätoiminen  yri=äjä     2  %   Osa-­‐aikainen  yri=äjä/  t:mi/  osakas  yrityksessä     Jatkaa  opiskelua   ”Erityisen opettavaisia olivat harjoitustyöt case-organisaatioihin.” 1  %   1  %   Vanhempainloma  tai  hoitovapaa   Varusmies-­‐/  siviilipalvelu   4  %   1  %   Hakee  töitä   Muu  työHlanne   0  %   13  %   2  %   10  %   20  %   Kuva 3. Kauppatieteiden maisterien työtilanne valmistumishetkellä 7 30  %   40  %   50  %   60  %  
  8. 8. Työmarkkinatilanteen huononeminen vaikutti vastavalmistuneiden kokemukseen työllistymisestä aiempaa enemmän: yleisen työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Maisteriksi valmistuneiden tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni samanaikaisesti hieman edellisvuodesta. Tyytymättömyyttä herätti muun muassa se, ettei työtä ollut vielä löytynyt, ettei työ vastannut omaa koulutusta, työn määräaikaisuus ja yleinen epävarmuus. Työssäkäyvät vastaajat olivat kuitenkin aiempaa tyytyväisempiä työhönsä: 81 prosenttia työssäkäyvistä vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin, kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 prosenttia. 50  %   45  %   ”Koulutuksessa tulisi huomioida tieteen soveltaminen käytäntöön paremmin”. 40  %   35  %   30  %   25  %   44  %   20  %   37  %   15  %   10  %   14  %   5  %   4  %   0  %   Hyvin   Melko  hyvin   Heikos6   Kuva 4. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen (KTM-vastaajat) 8 Ei  lainkaan  
  9. 9. Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri ansaitsi vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa eli täsmälleen saman sum- man kuin edellisvuonna. Vastavalmistuneiden palkoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua. yriBäjyys   4  000  €   rahoitus   3  500  €   yritysjuridiikka   3  187  €   tuotantotalous   3  100  €   organisaa4ot  ja  johtaminen   3  000  €   logis4ikka   3  000  €   laskentatoimi  ja  rahoitus   3  000  €   markkinoin4   3  000  €   laskentatoimi   3  000  €   kv.  liiketoiminta  /  markkinoin4   3  000  €   interna4onal  business   2  900  €   kansantalous4ede   2  800  €    0  €   1  000  €   2  000  €   Kuva 5. Työssäkäyvien mediaalipalkka pääaineittain (KTM-vastaajat) 9 3  000  €   4  000  €   5  000  €  
  10. 10. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin organisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja. ”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus, motivoituneisuus ja osaaminen. Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi tarjota enemmänkin luentojen rinnalle.” ”Of the core courses, the majority were heavy in theory which, although beneficial in its own way, does little to serve me at my current job.” “Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi ollut kiva, jos olisi ollut joku ”tukiope” keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita, kun tutkijat & proffat yleensä liian kiireisiä opiskelijoiden ongelmille.” 10
  11. 11. Ekonomien alku-ura etenee jouhevasti Viisi vuotta työelämässä -uraseurantaraportti kokoaa tietoa ja arvioita vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutuksesta, työllistymisestä ja työuran alusta. ”Tutkintoni antoi minulle erittäin monipuoliset tiedot ja taidot pärjätä alati muuttuvissa tilanteissa.” Jo työuralleen asettuneet kauppatieteiden maisterit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoonsa kokonaisuutena. Vastaajista 91 prosenttia koki tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin tyytyväisiä (25 %), tyytyväisiä (44 %) tai melko tyytyväisiä (22 %). Yliopistokohtaiset erot tyytyväisyydessä koulutukseen ovat pienet. Työtehtävissä tärkeimmiksi taidoiksi tunnistettiin ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot sekä muut sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordi- nointitaidot sekä analyyttisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,31. Arviot ovat lähes identtiset kahden vuoden takaisen tutkimuksen kanssa. 1 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteelli- sesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti 11
  12. 12. Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maistereiden mielestä yliopisto-opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisen ajattelun taitoja, englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. 6,0   5,0   4,0   3,0   2,0   Arvio valmiuden Merkitys  työssä   tarpeellisuudesta työelämässä 1,0   Arvio siitä, kuinka Yliopisto  kehi9   paljon yliopisto-opinnot taitoa kehittivät 0,0   Kuva 6. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen 12
  13. 13. Arvioitaessa yksittäisten, työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä yliopistoaikana löytyi kuitenkin kehitettävää eri osa-alueilla. Vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu näitä kehitti. Saadut vastaukset mahdollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnin. Sekä neuvottelutaidot että organisointi- ja koordinointitaidot ovat työelämässä tarvittavia valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tarpeeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on valmistanut opiskelijoita englannin kielen viestintätaitojen käyttäjiksi sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina. Opetus-­‐,  koulutus-­‐  ja  ohjaustaidot   Esiintymistaito   Muiden  kielten  viesDntätaidot   Englannin  kielen  viesDntätaidot   Ruotsin  kielen  viesDntätaidot   ” Monipuolisesti hyödynnettävissä oleva tutkinto, ei ohjaa vain yhteen ainoaan ammattiin.” Suomen  kielen  viesDntätaidot   Tieto-­‐  ja  viesDntätekniikan  taidot   Yritystoiminnan  perusteiden  tuntemus   Taloussuunni7elun  ja  budjetoinnin  tuntemus   Lainsäädännön  tuntemus   ProjekDnhallintataidot   Esimiestaidot   OrganisoinD-­‐  ja  koordinoinDtaidot   Neuvo7elutaidot   Ryhmätyötaidot  ym.  sosiaaliset  taidot   Ongelmanratkaisutaidot   Tiedonhankintataidot   Analyy1sen  ja  systemaa1sen  aja7elun  taidot   Oman  alan  teoree1nen  osaaminen   -­‐1,5   -­‐1   -­‐0,5   0   0,5   1   Kuva 7. ”Merkitys työssä - opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus 13 1,5   2  
  14. 14. Viisi vuotta työelämässä -raportti paljastaa, että jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma on vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymiseen oletettua vähemmän. Työllisyys- ja työttömyysluvut olivat syksyllä 2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Useimmat vastaajat kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Suurin osa vastaajista myös koki, että työn ja muun elämän välillä vallitsi tasapaino. Verrattaessa muilta akateemisilta aloilta viisi vuotta sitten valmistuneisiin ovat kauppatieteilijät työmarkkinoilla varsin hyvässä asemassa. ”Ehkä koulutukseen voisi sisällyttää pakollisen, palkattoman työharjoittelun ja tiivistää opetuksen yhteyttä liiketoiminnan arkeen. ” 1  %   4  %   1  %   1  %   Vakituinen  kokopäivätyö   79 % 1  %   Vakituinen  osa-­‐aikatyö   1 % 9  %   4  %   Määräaikainen  kokopäivätyö   4 % Itsenäinen  yri:äjä/   amma>nharjoi:aja/  freelancer   4 % 79  %   Työtön  työnhakija   1 % Päätoiminen  opiskelu  (johtaa   tutkintoon  tai  arvosanaan)  1 % Perhevapaa  (äi>ys-­‐/  isyys-­‐/   vanhempain-­‐/  hoitovapaa)   9 % Muu  >lanne   1 % Kuva 8. Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013 14
  15. 15. Hieman yli puolet vastaajista kertoo hyödyntävänsä työssään jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli vastaajista mainitsee hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Noin 4 prosenttia vastaajista ei tunnusta tarvitsevansa yliopisto-opiskelun kehittämää osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työhön selvästi suurempi osa vastaajista hyödynsi jatkuvasti ekonomikoulutuksessa oppimiaan taitoja. Yli 70 prosenttia vastaajista koki, että heidän nykyiset työnsä vastaavat heidän omaa koulutustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työkokemus on tehnyt tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet koki työtehtävänsä vastanneen koulutustasoaan. 80   ” Vaikka varsinaisella substanssiosaamisella ei ole ollut suurta merkitystä, on analyyttisen ajattelun osaamisella ollut iso merkitys..” 70   60   50   40   Ensimmäinen  työ  (N:  713)   Nykyinen  työ  (N:  692)   30   20   10   0   Työn  vaa1mustaso   Työn  vaa1mustaso   oli  koulutustasoa   oli  koulutustasoa   selväs1  alhaisempi   osi>ain  alhaisempi   Työ  vastasi  hyvin   Työ  oli  koulutukseen   koulutustasoa   nähden  vaa1vampaa   Kuva 9. Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus 15
  16. 16. Viisi vuotta työelämässä olleista ekonomeista siis noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on monia syitä, joista päällimmäisenä esille nousee muutoin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haasteet eivät suoraan liity koulutukseen. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtäviin ovat muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työehdot sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja ei ollut tämänkään muuttujan osalta havaittavissa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn on mediaanipalkan keskitaso noussut noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Palkkojen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen työtehtävissä etenemisen takia. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat edelleen miehiä vähemmän. Miesten palkkakeskiarvoa vetävät ylöspäin eniten ansaitsevat. 6000,0   5500,0   5000,0   4500,0   keskiarvo   4000,0   mediaani   3500,0   Kuva 10. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain 16
  17. 17. Viisi vuotta valmistumisesta, kyselyyn vastatessaan, kauppatieteilijät olivat olleet työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tutkimukseen vastanneet maisterit ovat tehneet keskimäärin neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Viiden vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi työsuhdetta, minkä voidaan katsoa kertovat tutkinnon tarjoamasta vakaasta alusta työuralle. Tutkinnon  huono  tunne;uus   Valmistumisajankohta   Sukupuoli   Puu;eellinen  työelämä@etous   Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran. Työttömyysajan mediaani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Työllistymistä vaikeuttaneita asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset suhdeverkostot, alueellinen työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen puute. Katkot  määräaikaisissa  työsuhteissa   Perheeseen  tai  muuhun  elämän@lanteeseen  lii;yvä  syy   Puu;eelliset  työnhakutaidot   Tutkinto  ja  sen  aineyhdistelmä   Omien  tavoi;eiden  epä@etoisuus   Ei  ole  löytynyt  itseä  kiinnostavaa  työtä   Oman  osaamisen  epävarmuus   Alan  heikko  työmarkkina@lanne   Alueellinen  työmarkkina@lanne   Puu;eelliset  suhdeverkostot   Työkokemuksen  puute   Jokin  muu  syy  työllistymisvaikeuksiin   0   0,5   1   1,5   Kuva 11. Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät 17 2   2,5   3   3,5   4   4,5   5  
  18. 18. Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistuneensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus. Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen kohteita olivat olleet opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi2 pätevöityminen sekä ns. APV-näyttökoe3. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto, ovat yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteellisiä jatko-opintoja suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003 valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen. 2 Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastajatutkinto 3 Finanssialan keskusliiton suosittelema ”Pääpiirteissään hyvä tutkinto, mutta toivoisin, että yliopistotutkinnot ylipäänsä olisivat käytännönläheisempiä. Työ itsessään on opettanut paljon enemmän kuin tutkinto. ” ”Mielestäni yliopistokoulutuksen Suomessa tulisi nykyiseen verrattuna panostaa enemmän mm. esiintymis-, neuvottelu- ja perustelutaitojen kehittämiseen, mitkä ovat ulkomailla töissä ollessa erittäin tärkeitä. Laatukriteerit ja tavoitteet vaan korkealle ja siitä eteenpäin!” ”Tutkinto antoi hyvän ymmärryksen oman alan asioista ja opetti ajattelutavan, joka on mahdollistanut kehittymisen ja kehittämisen myös työelämässä. Tutkinnon kautta saatu perusosaaminen laaja-alaisesti eri asioista on ollut arvokasta oppia työelämässä ja edesauttanut siellä menestymistä..” sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2) 18
  19. 19. Taitto: Mari Lohisalo, Tmi SalliHoo 19
  20. 20. Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä alan opiskelijoiden palvelu­ ja vaikuttajajärjestö. Ekonomiliitto edistää jäsentensä menestymistä yhteiskunnassa tukemalla yksittäisen jäsenen uratavoitteiden toteutumista sekä vahvistamalla ekonomikunnan kilpailukykyä. Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki P. 020 129 9299 www.sefe.fi/opetuspalkinto

×