SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016

683 views

Published on

SAK:n julkaisusarja maaliskuu 2012

SAK tyrmää julkisuudessa esitetyt kaavailut valtiontalouden viiden miljardin euron leikkauksista ja veronkiristyksistä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
683
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
22
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016

  1. 1. 3·2012                  SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016 
  2. 2. Maaliskuu 2012 Lisätiedot: Tilaukset: Olli Koski SAK olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 000 puhelin 020 774 015o
  3. 3. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 1 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016SISÄLLYSSAK:N HALLITUS:  SUURLEIKKAUKSET KURISTAISIVAT TALOUSKASVUN JA LISÄISIVÄT KÖYHYYTTÄ ..................................................................................... 3 1  FINANSSIPOLITIIKAN LINJA ............................................................................ 4  HENKILÖSTÖN ASEMA TURVATTAVA HALLINNON UUDISTUKSISSA ........................................ 5 2  VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA ............................................. 6  TULOVEROTUS OIKEUDENMUKAISEKSI ........................................................................... 6  VÄLILLISESSÄ VEROTUKSESSA UUDISTAMISMAHDOLLISUUKSIA ............................................ 7  VARALLISUUDEN VEROTUSTA KIRISTETTÄVÄ ................................................................... 7  HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAA TEHOSTETTAVA .......................................................... 8 3  TYÖVOIMA‐ JA KOULUTUSPOLITIIKKA ........................................................... 9  TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN MÄÄRÄRAHOJA ....................................................................... 9  KOULUTUKSEN LISÄSÄÄSTÖT PAHENTAISIVAT  SYRJÄYTYMISTÄ JA TYÖTTÖMYYTTÄ ................ 10  NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU TOTEUTETTAVA ............................................................ 11  MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISEEN PANOSTETTAVA ............................................... 11 4  TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS  ......................... 12  . YHDENVERTAISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTAA TEHOSTETTAVA .................................... 13  TYÖSUOJELUVALVONNAN SEKÄ POLIISI‐ JA SYYTTÄJÄLAITOSTEN  VOIMAVAROJA LISÄTTÄVÄ .... 13  TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TURVATTAVA ....................................... 13  TYÖTTÖMIEN TYÖKYVYN JA TERVEYDEN SEURANTA VARMISTETTAVA ................................. 14 5  ELINKEINO‐, LIIKENNE‐ JA ASUNTOPOLITIIKKA ............................................. 14  RIITTÄVÄ TUTKIMUS‐, KEHITYS‐ JA INNOVAATIORAHOITUS  ON TALOUSKASVUN EDELLYTYS ..... 14  KESTÄVÄÄ ENERGIAPOLITIIKKAA ................................................................................. 15  KAIVOSALAN EDELLYTYKSET TURVATTAVA .................................................................... 15  MERITEOLLISUUDELLE LISÄÄ TUKEA ............................................................................ 15  PALVELUT TYÖLLISTÄVÄT .......................................................................................... 16  LOGISTIIKKAINVESTOINNIT OVAT PANOSTUS TULEVAISUUTEEN ......................................... 16  POSTIN YLEISPALVELUNTARJOAJAN RAHOITUSTARPEEN KASVUUN  ON VARAUDUTTAVA ......... 17  PAREMPI OTE OMISTAJAPOLITIIKKAAN......................................................................... 17  ASUNTOJA TYÖPAIKKOJEN LÄHEISYYTEEN ..................................................................... 17 6  SOSIAALIPOLITIIKKA .................................................................................... 18  PERHEVAPAISIIN PARANNUKSIA RAAMISOPIMUKSELLA .................................................... 18  YLEINEN ASUMISTUKI ON UUDISTETTAVA PIKAISESTI ....................................................... 18  TYÖTTÖMIEN PERUSTURVAN KANNUSTAVUUTTA PARANNETTAVA ..................................... 18  RAAMISOPIMUS PARANTAA TYÖTTÖMYYSTURVAA ......................................................... 19  HOITOTAKUUAJAN LYHENTÄMINEN PERUSTELTUA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA ..................... 19 
  4. 4. 2 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016
  5. 5. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 3 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016SAK:N HALLITUS:SUURLEIKKAUKSET KURISTAISIVAT TALOUSKASVUNJA LISÄISIVÄT KÖYHYYTTÄSAK:n hallitus tyrmää julkisuudessa esitetyt kaavailut valtiontalouden viiden mil-jardin euron leikkauksista ja veronkiristyksistä. SAK:n hallitus linjasi tänään ko-kouksessaan, että suhdannetilanteen mukaan valtiontalouden sopeutustoimenpi-teet on painotettava vuosille 2014–2015, ja vuosina 2012–2013 on sen sijaan va-rauduttava täsmäelvytykseen sekä investointi-ilmapiirin parantamiseen.Viiden miljardin euron sopeutustoimet tyrehdyttäisivät talouskasvun, sillä säästötväistämättä leikkaavat kotimaista kysyntää. Näin suuria säästöjä ei voitaisi myös-kään tehdä leikkaamatta muun muassa kuntien valtionosuuksia, työttömyysturvaaja kansaneläkkeitä. Perusturvan varassa elävien toimeentuloa siis heikennettäisiin.SAK:n hallituksen mielestä tällainen toimintalinja olisi sosiaalisesti kestämätön.Verotuksen kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi on erittäin tärkeää valtionta-loutta tasapainotettaessa. Suurten ansio- ja eläketulojen, pääomatulojen ja varalli-suuksien verotusta pitää kiristää. Talouseliitin nauttimien luontaisetujen verotus-arvot on tarkistettava ajan tasalle.Etupainotteisen kiristämisen sijaan hallituksen tulisi varmistaa rakenteellisten kes-tävyysvajetta pienentävien toimenpiteiden toteutus. Niitä ovat kuntarakenteenuudistaminen, työurien pidentäminen ja pitkän tähtäimen kasvuperustan vahvis-taminen. Työurien pidentämiseksi myös työeläkepolitiikasta ollaan hallitusohjel-man mukaisesti neuvottelemassa järjestöjen välillä. SAK:n hallitus vahvistaa sitou-tumisensa tähän neuvotteluprosessiin.Nuorten syrjäytymiseen puututtavaSAK:n näkemyksen mukaan työn tarjonnan lisäämiseksi tulee painottaa erityisestinuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä. Tätävarten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on osoitettava vähintään 80miljoonan euron lisämääräraha.Pitkän aikavälin kasvuperustan vahvistaminen tarkoittaa riittäviä investointejatyöntekijöiden osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä rakennettuuninfrastruktuuriin. Tulevaisuuden investointeja ei pitäisi lyhytnäköisesti rajoittaatämän hetkisen heikomman taloustilanteen vuoksi, koska ne mahdollistavat toteu-tuessaan valtion rahoitusaseman parantamisen tulevaisuudessa.
  6. 6. 4 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–20161 FINANSSIPOLITIIKAN LINJASuomen talouden elpyminen vuoden 2009 romahduksesta hidastui loppuvuonna2011 Euroopan ja maailmantalouden vaikeuksien vuoksi. Erityisesti epävakausEuroopan finanssimarkkinoilla ja siitä seurannut investointi- ja kulutustavaroidenkysynnän hidastuminen ovat iskeneet Suomen talouteen. Vientimarkkinoidenkasvun hidastumisen lisäksi on viitteitä siitä, että Suomi olisi menettänyt markki-naosuuksiaan vientimarkkinoilla. Tämän taustalla saattavat olla toimialakohtaisetvaikeudet metsä- ja elektroniikkateollisuudessa. Joka tapauksessa talouden näky-mät ovat tällä hetkellä aiempaa synkemmät.Hallitus on asettanut ohjelmassaan sekä kasvua ja työllisyyttä koskevia että julki-sen talouden tasapainotusta koskevia tavoitteita. Kasvun ja työllisyyden osalta hal-litus on ilmoittanut tavoittelevansa ennusteita nopeampaa kasvua, 72 prosentintyöllisyysastetta ja viiden prosentin työttömyysastetta vaalikauden loppuun men-nessä. Julkisen talouden osalta hallitus pyrkii kääntämään valtion velan suhteenkokonaistuotantoon laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmanperälaudan mukaan lisätoimenpiteitä tehdään, jos valtion velan osuus BKT:sta einäytä kääntyvän laskuun ja jos valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yh-teen prosenttiin BKT:sta.Heikentyneen suhdannekuvan edessä olisi viisasta asettaa kansantaloutta koskevatkasvu- ja työllisyystavoitteet etusijalle. Se tarkoittaa sitä, että merkittäviä li-säsopeutustoimia ei tehtäisi vielä vuoden 2013 budjetissa. Finanssipolitiikkaa onkiristetty vuoden 2012 osalta jo kohtuullisesti, ja voi olla, että kuluvan vuoden ai-kana ilmenee vielä tarvetta kohdennetulle elvytykselle. Jos sopeutustoimista sovi-taan, niissä on painotettava verojen korotuksia, koska hallitusohjelmassa sovittiinveronkorotusten ja menoleikkausten jakamisesta puoliksi ja tämä jako muuttuityömarkkinoiden raamisopimuksen yhteydessä.Raamisopimukseen liittyneiden valtion toimenpiteiden vuoksi jako menoleikkaus-ten ja veronkiristysten välillä on tällä hetkellä sellainen, että menoleikkaustenosuus on noin 60 ja veronkiristysten noin 40 prosenttia. Tämä suhde pitäisi vaali-kauden loppuun mennessä tasapainottaa, eli jatkossa on tehtävä enemmän verojenkorotuksia.Kehysriihessä hallituksen on syytä asettaa katseensa vaalikauden loppuun asti.Tarvittavia sopeutustoimia on syytä hahmottaa esimerkiksi kahden miljardin eu-ron mittaluokassa, josta veronkiristyksiä olisi 1,11 miljardia ja menoleikkauksia900 miljoonaa, mutta niiden toteutusajankohtaa tulisi voida säädellä suhdanneti-lanteen mukaan. Nyt ei vaikuta siltä, että etupainotteinen finanssipolitiikan kiris-tys olisi perusteltua.Etupainotteisen kiristämisen sijaan hallituksen tulisi varmistaa rakenteellisten kes-tävyysvajetta pienentävien toimenpiteiden toteutus. Näitä ovat kuntarakenteenuudistaminen, työurien pidentäminen ja pitkän tähtäimen kasvuperustan vahvis-taminen. Työurien pidentämiseksi myös työeläkepolitiikasta ollaan hallitusohjel-man mukaisesti neuvottelemassa järjestöjen välillä. Kaikkien toimien tulee tähdätä
  7. 7. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 5 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016hallitusohjelman mukaisesti siihen, että 25-vuotiaan nuoren eläkkeellesiirtymisiänodote kasvaa vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen.SAK:n näkemyksen mukaan työn tarjonnan lisäämiseksi tulee painottaa erityisestinuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä.Pitkän aikavälin kasvuperustan vahvistaminen tarkoittaa riittäviä investointejatyövoiman osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä rakennettuun inf-rastruktuuriin. Tulevaisuuden investointeja ei pitäisi lyhytnäköisesti rajoittaa tä-män hetkisen heikomman taloustilanteen vuoksi, koska ne toteutuessaan mahdol-listavat jatkossa valtion rahoitusaseman parantamisen.Henkilöstön asema turvattava hallinnon uudistuksissaKuntatalouden kestävyydestä on huolehdittava ja kuntarakenneuudistusta on jat-kettava henkilöstöä kuullen. Henkilöstön asema uudistusta koskevassa rakenne-laissa on turvattava samantasoisena kuin Paras-laissa. Kuntatalouden vahvistami-seksi kuntien tulopohjaa on vahvistettava kiinteistöverotuksella ja ohjaamalla jäte-veron tuottoa kunnille. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta kunnille tulee jatkaatarvittaessa. Lisäksi kunnille on korvattava täysimääräisesti mahdolliset tulove-roon tehtävien vähennysten muutokset. Valtionosuuksista ei pidä tehdä äkkinäisiäleikkauksia. Valtionosuusuudistus on valmisteltava huolella ja otettava käyttöönsuunnitellusti vuonna 2015. Uudistus on tehtävä niin, että kuntien velvoitteet javoimavarat ovat tasapainossa, ilman että kuntia pakotetaan palvelujensa ulkoista-miseen tai alasajoon.Puolustushallinnon uudistaminen ja yksikköjen lakkautukset osuvat monille hei-kosta työllisyystilanteesta kärsiville paikkakunnille. Uudistuksen alueelliset vaiku-tukset ovat mittavat. Uudistuksen aiheuttamat vaikutukset kuntataloudelle tuleehuomioida, ja lakkautuksista kärsiville alueille tulee ohjata riittävät tukitoimet se-kä tarvittaessa nimetä ne valtioneuvoston päätöksellä äkillisen rakennemuutoksenalueiksi. Puolustusvoimien muutoksessa siviilivirkamiesten tukitoimien tulee rin-nastua muualla valtionhallinnossa henkilöstöön noudatettaviin periaatteisiin.Muutosturvaa tulee soveltaa myös irtisanomisuhan alla olevien Leijona Cateringinja muiden puolustusvoimien yhteistyötahojen ja kumppaneiden työntekijöihin.Kasvavan liikenteen ja matkustuksen johdosta Tullin ja Rajavartiolaitoksen voi-mavaroista on huolehdittava. Tullin verotustoimintojen mahdollisessa siirtämises-sä tulee käyttää harkintaa ja huolehtia siitä, ettei tehokas veronkanto ja harmaantalouden torjunta vaarannu. Mahdollinen Venäjän viisumivapaus edellyttää riittä-viä voimavaroja henkilöstön palkkaukseen ja koulutukseen, jotta lisääntyvään ra-janylitysliikenteeseen voidaan valmistautua riittävällä ja koulutetulla henkilöstöllä.Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet on turvattava kaikissa hallinnon uudis-tushankkeissa.
  8. 8. 6 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–20162 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTATuloverotus oikeudenmukaiseksiHallitusohjelman mukaisista tuloverotuksen muutoksista valtaosa toteutui kulu-vana vuonna. Asuntolainan korkovähennyksen supistamista jatketaan kuitenkinvielä 2013 ja 2014 viidellä prosenttiyksiköllä molempina vuosina.Yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen tu-lee pyrkiä kompensoimaan palkansaajille. SAK lähtee siitä, että myös palkansaaji-en työeläkemaksun nousu täytyy pyrkiä kompensoimaan tuloverotuksessa. Pal-kansaajien työeläkemaksut nousevat 0,2 prosenttiyksikköä sekä 2013 että 2014.Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa täytyy korottaa yleisen ansiotason nousuavastaavasti 16 eurosta 22 euroon.On selvitettävä mahdollisuutta käyttää kotitalousvähennystä remonttipalveluissasuhdannevaihtelujen tasaamiseen.Pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotusta ei saa kiristää. Suurimpien palkka-ja eläketulojen verotusta sen sijaan tulee kiristää lisäämällä valtion tuloveroasteik-koon uusi tuloporras. Lisäksi pääomatuloverotuksen ylintä prosenttia on korotet-tava siten, ettei ansio- ja pääomatulojen välinen veroero kasva.On alennettava listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuudenlaskennassa käytettävää tuottoprosenttia (9 %) sekä verovapaan osinkotulon kat-toa (60 000 €).Raamisopimuksen mukainen koulutus- ja työhyvinvointivähennys yritysverotuk-sessa täytyy toteuttaa.Elinkeinoverotusta selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa asiantuntija-työryhmässä 1.1.2012–31.3.2013. Työryhmä selvittää muun muassa yritysten kor-kovähennysoikeuden rajoittamista Suomessa. Taustalla on se, että Suomen vapaa-ta korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa ra-joitukset otettiin käyttöön jo vuonna 2009. Yritysten korkomenojen vähentämistätulee rajoittaa myös Suomessa.Pääomamarkkinoiden kehittämistä selvitetään ministeri Jyri Häkämiehen asetta-massa työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii Kari Stadigh. Työryhmän työalkoi 1.9.2011, ja sen raportti ja suositukset laaditaan 31.5.2012 mennessä. Aika-taulua on kuitenkin kiirehditty siten, että työryhmän suositukset valmistunevat johallituksen kehysriiheen mennessä. Työryhmä selvittää mm. kasvuyritysten (ns.bisnesenkeleiden) verokannustimia. Erityisesti kasvuyrittäjille rahoituksen saami-nen voi olla haastavaa. SAK:n mielestä pääomasijoittamisen verokannustinta voi-daan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksusta.Jorma Elorannan selvitys Investointeja Suomeen sisältää useita ehdotuksia elinkei-noelämän verojen keventämiseksi. Esimerkiksi yhteisöverokantaa ehdotetaan
  9. 9. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 7 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016alennettavaksi 20–22 prosenttiin, vaikka Euroopassa keskimääräisen yritysvero-kannan aleneminen on pysähtynyt ja viime vuonna keskimääräinen yritysvero-kanta jopa nousi hieman. EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 pro-senttia (2011). Suomessa yhteisöverokanta aleni 24,5 prosenttiin kuluvan vuodenalusta. SAK:n mielestä yhteisöverokantaa ei pidä alentaa enempää. Yritysverotuk-sen tulee kuitenkin olla kilpailukykyistä.Yhteisöverokannan laskusta aiheutuva verotulojen menetys tulee korvata kunnille.On selvitettävä, onko tarpeen jatkaa yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikönkorotusta 2013 jälkeen. Lisäksi on selvitettävä, onko tarpeen ohjata pääomatulojenverotuotosta osa kunnille. Kuntaveroista tehtävät vähennykset korvataan kunnilletäysimääräisesti.Välillisessä verotuksessa uudistamismahdollisuuksiaArvonlisäverotus on säilytettävä ennallaan. Liikenteen polttonesteiden veronkoro-tusta tulee jatkaa hallitusohjelman mukaisesti.Makeisten ja jäätelön valmisteveron veropohjaa tulee laajentaa. On otettava käyt-töön sokerivero vuoden 2013 alusta. Asiaa selvitetään valtiovarainministeriönasettamassa sokeriverotyöryhmässä 1.1.2012–30.11.2012.Sähköntuotannon windfall-vero on hallitusohjelman mukaisesti otettava käyttöönvuoden 2013 alusta.Jäteveron tuotto täytyy ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen.Pankkivero on hallitusohjelman mukaisesti otettava käyttöön vuoden 2013 alusta.Suomen tulee toimia aktiivisesti rahoitusmarkkinoiden verojen edistämiseksi.Varallisuuden verotusta kiristettäväKiinteistöveron ala- ja ylärajoja on nostettava. Lisäksi on selvitettävä kiinteistöve-ropohjan laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. Maapohjalle täytyy määritelläveroprosentit erikseen. Rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöve-ron alarajaa tulee nostaa nykyisestä Helsingin seudulla. Korotettu kiinteistöveroon laajennettava koskemaan kaikkia rakentamattomia tontteja mukaan lukientontit, jotka rajoittuvat omaan vakituiseen asuinrakennukseen.On selvitettävä kaivannaisteollisuuden sekä suojelualueiden asema kiinteistövero-tuksessa. Voimalaitoksille pitää säätää kiinteä korotus kunnan määräämän kiin-teistöveroprosentin lisäksi. Tältä osin veronsaajana olisi valtio. Kiinteistöjen vero-tusarvot sekä tiedot rakennetuista kiinteistöistä on saatettava ajan tasalle. Pienitu-loisten kiinteistöverotusta kohtuuttomissa tilanteissa tulee lieventää.Perintöveroasteikossa on otettava käyttöön uusi verokanta, joka kohdistuu vainhyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin. Perintöveron II veroluokan asteikkoon jalahjaveroasteikkoihin tulee tehdä vastaavat muutokset.
  10. 10. 8 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Säästöhenkivakuutusten muodossa tapahtuva sijoitusten verosuosiminen on pois-tettava. Myös sidotun pitkäaikaissäästämisen verotuki (ns. ostoeläkkeet) tuleepoistaa.Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihinSAK:n esitysten (ilman harmaan talouden ehdotusten vaikutusta) arvioidaan li-säävän verotuloja noin miljardi euroa. Alla on taulukko veroesitysten tuottovaiku-tuksesta (karkea arvio).TAULUKKO 1 Verotuottojen vaikutusarvioita milj. euroaPalkansaajien työeläkemaksun korotus kompensoidaan -150Valtion tuloveroasteikkoon uusi tuloporras +50Asuntolainan korkovähennystä supistetaan +50Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa nostetaan -0Pääomatuloverotuksen ylintä prosenttia korotetaan +50Listaamattoman yhtiön osinkoverokattoa (60 000 e) jatuottoprosenttia (9 %) alennetaan +150Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan +125Sokerivero käyttöön +100Windfall-vero käyttöön +170Pankkivero käyttöön +170Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan +150Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta -50Perintöveroasteikkoon uusi verokanta +50Ostoeläkkeen verotukea vähennetään +50Yhteensä +915Harmaan talouden torjuntaa tehostettavaKataisen hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjuntaa koskevat tavoitteetovat kunnianhimoiset. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuudennessa tor-juntaohjelmassa tavoitteet on tiivistetty 23:een vuosina 2012–2015 toteutettavaanhankkeeseen, joiden vaikutus verokertymään on keskimäärin 300–400 miljoonaavuodessa. Säädösvalmistelun tilanteen ja toimeenpanoon liittyvät viipeet huomi-oon ottaen fiskaalisen tavoitteen saavuttaminen näyttää ongelmalliselta. Tavoit-teen saavuttamiseksi harmaan talouden torjuntaa on tehostettava.Kuluvan vuoden aikana tullevat käyttöön rakentamistyötä koskevat tilaajavastuu-lain täsmennykset, rakennusalan veronumero ja sitä tukevat työnantajan kuukau-si-ilmoitukset maksetuista palkoista. Mutta tilaajavastuulain kokonaisuudistuksensijasta käynnistyy vain sitä koskeva selvitys. SAK katsoo, että kokonaisuudistuksel-
  11. 11. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 9 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016le olisi nyt paitsi sisällölliset, yhdenvertaista kohtelua koskevat perustelut, myösfiskaaliset, verokertymätavoitetta koskevat perustelut. Eduskunnan tarkastusva-liokunnan tutkimuksen (Harmaa Hirvi, 2010) mukaan lähinnä pitkistä alihankin-taketjuista johtuva arvonlisäveron vuoto oli vuonna 2008 noin 2 miljardia euroa.Tämän vuodon tukkimiseksi tilaajavastuulain kokonaisuudistus, joka ulottaa vas-tuun yli koko alihankintaketjun, on välttämätön.Toinen pikaisia toimia vaativa ongelma on harmaa pääomatulo, jossa suhteellinenverovuoto on suurin. Kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista arvion mukaanyhdeksän euroa kymmenestä jää ilmoittamatta verottajalle (Harmaa Hirvi, 2010).Käytännössä tämän verovuodon kohtelu ratkaistaan arvopaperimarkkinalainsää-dännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tältä osin hallitus on asettanut tavoit-teekseen ”viranomaisten riittävät tietojensaantimahdollisuudet” ja sen, että ”muu-tos ei lisää harmaata taloutta”. SAK katsoo, että harmaan talouden on supistuttavamyös pääomatulojen osalta. Se edellyttää paitsi sitä, että hallintarekisteristä teh-dään julkinen veroviranomaisille, myös sitä että ”rajoitetusti verovelvollisille mak-settavista osingoista peritään lain edellyttämä lähdevero, jollei osingon tosiasialli-sesta saajasta ja hänen oikeudestaan pienempään veroon esitetä luotettavaa selvi-tystä” (hallitusohjelma).Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaiseen toimintaan osallistuvil-le hallinnonaloille on jyvitetty yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Näitä li-säyksiä ei kuitenkaan ole korvamerkitty siten, että niiden käyttöä olisi mahdollistaseurata ja että niiden kohdentuminen säädettyyn tarkoitukseen varmuudella to-teutuisi. Siten on mahdollista, että harmaan talouden torjuntaan tarkoitettujamäärärahoja ohjautuu tiukan paikan tullen esimerkiksi muuhun talousrikostentorjuntatyöhön. Tämän mahdollisuuden torjumiseksi määrärahojen käyttö olisitäsmennettävä siten, että lisäresurssit kohdentuisivat kiistatta säädettyyn tarkoi-tukseen, harmaan talouden torjuntaan.3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKATyövoimapolitiikkaan määrärahojaHallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja laskeatyöttömyysaste viiden prosentin tasolle vaativat toteutuakseen todellisia toimia jaresurssien kohdentamista. Hallitusohjelman liitteessä 2 on täsmennetty menojenuudelleenkohdennukset nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa. Liitteenmukaan menojen lisäykset olisivat 114.6 miljoonaa euroa. Lisäksi todetaan että,tarkempi määrärahajako ja toimenpiteet vuodelle 2012 päätetään budjettiriihessä.Kehysriihessä olisi nyt täsmennettävä kyseiset lisäykset koko vaalikaudelle siten,että lisäysten vaikutus olisi arvioitavissa momenttitasolla, osana työvoimapolitii-kan vuosittaista toimeenpanoa.Kehyspäätöksen mukaiset työvoimapolitiikan määrärahat olisivat vuodelle 2013runsaat 488 miljoonaa euroa. Arvio on tehty varovaisella 7,4 prosentin työttö-myysasteella, vaikka ennusteiden mukaan vuoden 2013 työttömyysaste tulee ole-maan 8 prosenttia. Jo nyt on nähtävissä lomautettujen määrän selkeää kasvua, jo-
  12. 12. 10 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016ka heijastaa irtisanomisten riskiä. Äkillisiin rakennemuutos- ja irtisanomistilantei-siin tulee varautua varaamalla riittävät määrärahat jo tässä vaiheessa. Puolustus-hallinnon uudistamisen yhteydessä tulee varautua siihen, että paikkakuntia, joissayksiköitä lakkautetaan, nimetään rakennemuutospaikkakunniksi.Hallitusohjelman linjausten mukaan pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään laajen-tamalla työvoiman palvelukeskusten toimintamalli koko maahan ja käynnistämäl-lä hallituskauden kestävä kuntakokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttö-myyden jälkeen päävastuu pitkäaikaistyöttömän henkilön työllisyyden hoidostasiirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kuntakokeilun aloittaminenon tänä vuonna viivästynyt nimenomaisesti määrärahojen pienuuden vuoksi.Vuosille 2013–2015 kokeiluun on todettu varattavan 20 miljoonaa euroa. Nämäsatsaukset tulevat tarpeeseen, sillä pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen huo-lestuttavan korkea. Työttömyyden pitkittyessä työhön paluu on yhä hankalampaa,joten työttömien aktivointiaste on pidettävä korkealla sekä nousu- että laskusuh-danteissa. SAK:n näkemyksen mukaan aktivointiasteen tulee olla 30 prosenttia, jase edellyttänee noin 40 miljoonan euron määrärahalisäystä 2013.Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan toimia myös osatyökykyisten työllistämi-seksi. Osatyökykyisten joukko on hyvin moninainen. Se pitää sisällään sekä työ-uransa aikana työkykyänsä menettäneitä että osatyökykyisiä, jotka eivät ole vieläpäässeet työelämään. Raamisopimuksen mukaisesti osatyökykyisten työllistymistäedistetään käynnistämällä laaja toimintaohjelma. Osatyökykyisten palkkaamiseensuunnattujen tukimuotojen ja etuuksien lisäksi työnantajilla on oltava myös vas-tuita työn järjestämisestä.Koulutuksen lisäsäästöt pahentaisivatsyrjäytymistä ja työttömyyttäHallitusohjelman mukaan ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan 28 miljoonaneuron säästöt ja aikuiskoulutukseen 29 miljoonan euron säästöt. Valtiontaloudentarkistetun kehyspäätöksen mukaan mainitut yhteensä 57 miljoonan euron säästötkasvavat jo 74 miljoonaan euroon. Tästä 31 miljoonaa kohdistuu oppisopimus-koulutukseen, 8 miljoonaa ammatilliseen lisäkoulutukseen ja 35 miljoonaa amma-tilliseen koulutukseen. Lisäksi on päätetty merkittävistä 51 miljoonan euron am-mattikorkeakouluihin kohdistuvista (valtionosuus-)säästöistä sekä vapaaseen si-vistystyöhön kohdistuvista 11,5 miljoonan euron säästöistä. Nämä ovat osin etu-painotteisia ja vaikeuttavat jo nyt koulutuksen järjestäjien toimintaa. Toimenpiteetuhkaavat käynnistää oppilaitoksissa myös laajoja lomautuksia ja irtisanomisia.Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjonta vähenee jo kuluvan vuoden aikana noin950 paikalla. Voimakkaammin säästöt alkavat vaikuttaa vuodesta 2013 alkaen.Jo tiedossa olevat säästöpäätökset ovat uhka suotuisalle työllisyyskehitykselle javaikeuttavat monin tavoin pyrkimyksiä hillitä nuorten syrjäytymiskehitystä. Ai-kuisten mahdollisuudet päivittää ja uudistaa osaamistaan työelämän muutostenedellyttämällä tavalla heikkenevät, vaikka mahdollisuus kouluttautumiseen pitäisiturvata läpi koko työuran. Valtion talousarvion sekä koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelman tavoitteita aikuisten koulutusmahdollisuuksien paranta-miseksi on jo nyt pidettävä täysin ylioptimistisina.
  13. 13. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 11 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Erityisen huolestuttavaa on se, että ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkauksettulevat kohdistumaan käytännössä vähiten koulutusta saaneisiin työntekijöihin.Tältä osin erityisesti oppisopimuskoulutuksen voimakkaat leikkaukset ovat seu-rauksiltaan erittäin kielteisiä.Hallituksen päättäessä tulevien vuosien menokehyksistä mahdollisia uusia me-nosäästöjä ei tule enää kohdistaa koulutukseen. Jo tehtyjen säästöpäätösten aika-taulua tulisi sen sijaan pidentää. Koulutus tulee nähdä kasvua ja työllisyyttä tuke-vana investointina, jolla voidaan myös olennaisesti vaikuttaa syrjäytymisen vähe-nemiseen. Rajuista koulutusleikkauksista saatavat näennäiset hyödyt kääntyvätyhteiskunnallisiksi haitoiksi ja kasvaviksi sosiaalisiksi ongelmiksi.Suuret leikkaukset koulutuksesta ovat vastoin pyrkimyksiä pidentää työuria.Osaamisella on työurien jatkuvuuteen keskeinen merkitys. Työmarkkinoilla on400 000 aikuista vailla ammatillista tutkintoa, ja 25-vuotiaista 17 prosenttia onvailla tutkintoa. Samalla niiden työpaikkojen määrä supistuu jatkuvasti, joihin eivaadita vähintään ammatillista tutkintoa.SAK kiirehtii myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamista. Rahoitustulee uudistaa kestävällä tavalla siten, että se edistää koko ikäluokan kouluttamis-ta, kannustaa vähän koulutetun aikuisväestön koulutukseen ohjaamiseen sekäkoulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Kehyspäätöksiä tehtäes-sä tulee varmistua myös niiden toimien etenemisestä, joilla aikaisemmin opituntunnistamista ja tunnustamista edistetään.Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettavaTyö- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan parhaillaanlinjauksia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Ensi vuoden alusta lähtienjokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaantyö-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmenkuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäksi jokaiselle peruskoulunpäättäneelle taataan jatko-opintopaikka, työpajapaikka tai muu vastaava paikka.Hallitusohjelmassa sovittiin, että yhteiskuntatakuun toteutusta varten varataanvuosittain 60 miljoonan euron lisämääräraha.SAK pitää tärkeänä, että nuorten yhteiskuntatakuu voidaan oikeasti toteuttaa. Eri-tyisesti on panostettava koulutuspaikkojen riittävyyteen. Koulutuksen puuttumi-nen on keskeinen työelämästä ja koko yhteiskunnasta syrjäyttävä tekijä, ja heikkoammattitaito lyhentää merkittävästi työuraa. Perusopetuksensa päättävien lisäksiSuomessa on peräti 110 000 20–29-vuotiasta vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarvitaan ensi vuodelle jo aiemmin so-vitun lisäksi 50 miljoonaa euroa ja vuosille 2014–2016 80 miljoonaa euroa lisä-määrärahaa. Lisää määrärahoja tarvitaan erityisesti koulutusmahdollisuuksien li-säämiseen alle 30-vuotiaille perusasteen koulutuksen varassa oleville.Maahanmuuttajien työllistymiseen panostettavaHallitusohjelmassa on korostettu maahanmuuttajien työllistymisen suurta merki-tystä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Tästä syystä maahanmuutto-osasto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. SAK edellyttää, että
  14. 14. 12 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016ministeriössä ohjataan maahanmuuttajien työllistymisen ja muiden kotoutumis-toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen riittävästi rahaa sekä henkilöstöä.Maahanmuuttajien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, mutta kotoutumistoimen-piteisiin ei ole panostettu sen vaatimalla tavalla. Tulevina vuosina määrärahoja tu-lee osoittaa riittävästi maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseksi. Uudenkotoutumislain edellyttämän alkukartoituksen ja kotoutumiskoulutuksen tuleejatkossa olla kaikkien maahanmuuttajien ulottuvilla. Myös maahanmuuttajienkielikoulutuksen sekä muiden työllisyyttä edistyvien työvoimapoliittisten toimienjärjestäminen on turvattava.4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JATYÖTERVEYSTyöelämän kehittämisstrategian tavoitteena on, että Suomi on Euroopan johtavamaa työelämän kehittämisessä ja työelämän laadussa. Tavoitteeseen pyritään pää-semään vahvistamalla jo olemassa olevien työelämän laadun edistämistoimijoidenyhteistyötä ja tukemalla monipuolisesti työpaikoilla jo tapahtuvaa tuottavuuden,tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämistä. Tätä varten ei luoda 1990-luvun tapaan uutta erillistä ohjelmaa, vaan tulee käynnistää kansallinen yhteistyö-hanke, jolle varataan tarvittavat resurssit hallituskauden ajaksi.Kansallisen hankkeen toteutusta varten on palkattava tarvittava projektihenkilös-tö: projektijohtaja ja 1–3 projektityöntekijää.Pääosa rahoituksesta täytyy suunnata: • projektin näkyvään tiedottamiseen, • erityisesti pienille ja keskisuurille organisaatioille suunnattujen kehittä- mismenetelmien ja apuvälineiden kehittämiseen ja levittämiseen, • osarahoituksena vauhdittamaan kokonaisten toimialojen tai useamman toimialan yhteisiä kehityshankkeita tuottavuuden ja työelämän laadun edistämiseksi, • projektissa tarvittavien selvitysten teettämiseen, • projektin kansainväliseen toimintaan, • opettajien, kouluttajien, aluehallintoviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijoiden ja kehittäjien koulutukseen.Työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoon on varattava vuosina 2013 ja2014 rahaa 30 miljoonaa euroa vuodessa. Puolet summasta on otettavissa Tekesinmäärärahoista, Tekesin kontribuutiona strategian toimeenpanoon työyhteisöjen
  15. 15. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 13 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön budjettiin tulee varata hanketta var-ten 15 miljoonaa euroa vuonna 2013.Yhdenvertaisuuslainsäädännön valvontaa tehostettavaYhdenvertaisuuslainsäädäntö on tarkoitus uudistaa tämän hallituskauden aikana.Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on mm. valvonnan tehostaminen. Valvontaon tarkoitus säätää uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun ja aluehallintoviraston teh-täväksi. Valtuutetun tehtäväksi on kaavailtu kaikkien syrjintäperusteiden valvon-taa kuitenkin siten, että työelämän osalta valtuutetulle tulisi yhdenvertaisuudenedistäminen aluehallintoviraston hoitaessa yksittäistapaukset. Lisäksi aluehallin-toviraston on tarkoitus valvoa työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmia.On selvää, ettei nykyisellä henkilöstöllä voida tehokkaasti täyttää hallitusohjelmas-sa yhdenvertaisuuden valvonnalle asetettuja tavoitteita. Siksi sekä tulevalle yhden-vertaisuusvaltuutetulle että aluehallintovirastolle on turvattava riittävät henkilös-tövoimavarat.Työsuojeluvalvonnan sekä poliisi- ja syyttäjälaitostenvoimavaroja lisättäväTyösuojeluvalvonnan resursseista ja valvonnan tasalaatuisuudesta on huolehditta-va. Työsuojeluvalvontaan kohdistuu kasvavia odotuksia, toisaalta liittyen harmaantalouden torjuntaan ja toisaalta ulkomaalaiseen työvoimaan kohdistuvien ongel-mien takia. Esimerkiksi täällä tilapäisesti työssä olevien ulkomaalaisten työnteki-jöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt, ja tapaukset ovat tulleet yhä törkeämmiksi.Myös ihmiskauppaepäilyjen lisääntyminen vaatii työsuojeluviranomaisilta yhäenemmän työtä. Myös yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen tuo lisää työ-tä työsuojeluviranomaisille.Poliisi- ja syyttäjälaitosten resursseja on viime vuosina leikattu merkittävästi.Työntekijöiden kannalta tämä merkitsee pidentyneitä tutkinta- ja syyttämisaikojamm. työturvallisuus- ja työsuhderiitojen käsittelyssä. Pahimmillaan resurssipulaon jo johtanut asioiden vanhentumiseen. Resursseja tulee lisätä siten, että poliisi jasyyttäjälaitos pystyvät selvittämään ja tutkimaan lainsäädännön rikkomistilanteetasianmukaisesti.Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus turvattavaTyöterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen on vuosina 2005–2009 osoitettuvaltion budjetissa lisävoimavaroja erillisellä muutoslailla, ja lakia on jatkettu mää-räaikaisena rahoituslakina vuosina 2010–2013. Vuonna 2010 määräraha oli 2,7miljoonaa euroa ja vuonna 2012 2,9 miljoonaa euroa. Työterveyslääkäreiden riit-tävän määrän turvaaminen edellyttää 50 erikoislääkärin valmistumista vuosittain.Tämän määrän ja erikoislääkäreiden EVO-korvauksen perusteella määrärahatarveon ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa. Lisäksi rahoituslaki on vuoden 2014 alustamuutettava toistaiseksi voimassa olevaksi.SAK esittää, että varataan vuodelle 2013 työterveyslääkäreiden erikoistumiskoulu-tukseen 3,3 miljoonaa euroa ja muutetaan määräaikainen rahoituslaki toistaiseksivoimassa olevaksi.
  16. 16. 14 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Työttömien työkyvyn ja terveyden seuranta varmistettavaTyöttömien terveysseuranta ja -neuvonta esitettiin Ahtelan työelämätyöryhmässäotettavaksi osaksi työvoimapalveluja. Asiaa pohtineessa kolmikantaisessa työ- jaelinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä päädyttiin siihen, että työ- ja elin-keinokeskukset ohjaavat aktiivisesti työttömiä terveyskeskuksiin terveystarkastuk-siin ja neuvontaan. Sen uskotaan parantavan työttömien terveydenhuollon ja kun-toutuksen toteutumista ja olevan työurien jatkamisen kannalta tärkeä toimenpide.Uudistuksen myötä työttömien terveydenhuollon lisääntynyt tarve kuntien valti-onosuuksissa tulee huomioida käyttäen laskuperusteena vaikeasti työllistyvienmäärää sekä terveystarkastusten keskimääräisiä kustannuksia työterveyshuollossa.Koska kaikkia ei ohjata terveydentilan selvityksiin vuonna 2013, on perusteltuavarata tähän tarkoitukseen 6,5 miljoonaa euroa.5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKARiittävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituson talouskasvun edellytysKestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden ylläpitämiseksi on pidettävä huoltateollisuuden toimintaedellytyksistä ja käytettävä luonnonvaroja innovatiivisella jakestävällä tavalla. Ilman valtion aktiivisia toimenpiteitä on vaarana, että Suomentutkimus- ja kehittämistoiminta supistuu rajusti. Suunta on huolestuttava, ja siksitutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävä taso on turvattava. Tekesin rahat eivätole riittäneet vastaamaan kysyntään edes niinä vuosina, kun rahaa on ollut enem-män tarjolla. Rahoituksen kysynnän arvioidaan pysyvän seuraavinakin vuosinakorkeana. Tekesin tukien olisi koskettava entistä tasapuolisemmin kaikkia toimi-aloja. Myös palvelualan yritykset tulee nähdä uusia investointeja tarvitsevina koh-teina, ja yrityksiä tulee kannustaa käyttämään olemassa olevia mahdollisuuksia.Energia- ja ilmastoteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön tulee panostaa nykyistäenemmän, koska ympäristöteknologiaan sisältyy valtava taloudellinen potentiaali.Alan yrityksille pitää saada rakennettua myös kotimarkkinat. Valtion talousarvi-oon on varattava merkittävä määräraha ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoi-minnan vauhdittamiseen Suomessa. Määräraha tulee käyttää suomalaisen ympä-ristöteknologian tutkimus- ja kehitysklusterin luomiseen, käynnistämiseen ja yllä-pitoon.Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa on syytä tukea, koska sillä vahvistetaanpitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tutkimus- ja kehitystuet on kohdennettavaerityisesti uuden, kasvuhakuisen toiminnan sekä uusien innovaatioiden synnyt-tämiseen. Tällä hallituskaudella olisi selvitettävä nykyisten innovaatio- yms. tuki-en todellinen yhteys uuden yritystoiminnan ja innovaatioiden syntyyn.Valtion erityisrahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksistä ja riskinottokyvystä onhuolehdittava. Teollisuussijoitus Oy:n ja Finnveran riittävä pääomitus on varmis-tettava. Näillä rahoitusyhtiöillä on merkittävä rooli erityisesti yritystoiminnan
  17. 17. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 15 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016aloitusvaiheen rahoituksessa ja yritysten tarvitseman rahoituksen turvaamisessa.Pääomasijoituksia tarvitaan myös yritysten kasvun rahoitukseen, merkittäviin te-ollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Valtion erityisrahoi-tuslaitosten pitää osaltaan olla turvaamassa Suomen teollisuutta. Taantuman aika-na käyttöön otettua suhdannerahoitusta on jatkettava työllisyyden ylläpitämiseksi.Kestävää energiapolitiikkaaKansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan on oltava taloudellisesti, ekologisesti jasosiaalisesti kestävää. Kansainväliset velvoitteet on pyrittävä täyttämään, ja päästö-jen vähennystarpeeseen on varauduttava jatkuvasti. Suomalaisen puhtaan teolli-suuden toimintaedellytykset on pidettävä vähintään kilpailijamaiden tasolla. Il-mastopolitiikan tulonjakovaikutukset on otettava nykyistä paremmin mukaanpäätöksentekoon. Kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saatavuus on tur-vattava. Hiilivuodon varalta on valmistauduttava turvaamaan Suomen teollisuu-den toimintaedellytykset. Uusiutuvan energian lisäämisen on tapahduttava kus-tannustehokkaasti, ja tarvittaessa voidaan selvittää syöttötariffin piiriin kuuluvanvoimalakapasiteetin maksimimäärän mitoitusta.Kaivosalan edellytykset turvattavaKaivosala on merkittävästi kasvava teollisuuden sektori maassamme. Valtion onhuolehdittava sen elinkelpoisuuden turvaamisesta muun muassa sääntelyä kehit-tämällä sekä mahdollistamalla tarvittavan liikenneinfrastruktuurin rakentaminenesimerkiksi yhteisyrityksin kaivosyhtiöiden kanssa. Erityisen tärkeitä ovat Pohjois-Suomeen liittyvät suunnitelmat. Kaivostoiminta on kasvamassa voimakkaastiPohjois-Suomessa, ja se luo työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta alueille,joilla työllisyystilanne ja muut taloudellisen toiminnan edellytykset eivät ole muu-ten erityisen hyvät. Parhaimmillaan kaivostoiminnan tarpeisiin tehtävät liiken-neinvestoinnit voivat hyödyntää myös Lapin matkailua.Meriteollisuudelle lisää tukeaSuomelle erittäin tärkeä laivanrakennussektori kaipaa lisää väliaikaisia tukia, joillaala autetaan nykyisen taantuman yli. Valtiovallan tulee varautua lisäkeinoihin,joilla tuetaan alan kannalta tärkeän verkoston osaamisen säilymistä. Alan verkos-ton yrityksille pitää voida suunnata tukea osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksiuusien liiketoimintamallien käynnistämiseksi. Tukea voisi harkittaessa antaa ELY-keskus. Valtiovallan harkinnassa olevien alushankintojen aikaistaminen on myöshuomioitava budjettia laadittaessa.Myös rikkidirektiivin haittoihin on varauduttava. Sen lisäksi, että Suomen pitääsaada siirtymäaika direktiivin täytäntöönpanoon, joka on astumassa voimaanvuoden 2015 alusta, on etsittävä keinoja kompensoida direktiivistä niin itse meri-teollisuudelle kuin Suomen viestiteollisuudelle yleisemminkin aiheutuvia lisäkus-tannuksia. Muun muassa rikkipesurit olisi saatava tukien piiriin, ja varmistettavavaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus tulevaisuudessa.
  18. 18. 16 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Palvelut työllistävätMatkailun edistämiseen suunnattuja panostuksia on lisättävä. Oikein toimimallaSuomesta voi lähitulevaisuudessa kehittyä merkittävä luontomatkailun kohde.Myös ilmastopoliittiset argumentit puolustavat kotimaanmatkailun kasvattamista.Matkailustrategian valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian, sillä matkailunedistämiseen ja kehittämiseen on syytä panostaa nykyisessä taloudellisessa tilan-teessa positiivisten työllisyysvaikutusten vuoksi. Lähimatkailun kehittäminen, yh-teispohjoismaiset hankkeet ja venäläisturistien huomiointi luovat työpaikkoja ko-timaiselle matkailu- ja ravitsemussektorille. Matkailustrategian valmisteluun onotettava mukaan myös työmarkkinaosapuolet. Toiminnan elinehto ovat matkai-lun kannalta hyvät kulkuyhteydet kaikkialla Suomessa.Logistiikkainvestoinnit ovat panostus tulevaisuuteenToimivan logistiikkajärjestelmän turvaamiseksi perusväylänpidon ylläpitoon käy-tettävät määrärahat on nostettava riittävälle tasolle. Arviolta se tarkoittaa noin 200miljoonan euron tasokorotusta väylänpitoon. Nykyisessä taloustilanteessa tavoit-teeseen tulee pyrkiä keskipitkällä aikavälillä. Liikenteen infrastruktuuri on Suo-men selkäranka, jota ei saa päästää rappeutumaan. Investoinnit tie- ja rataverkos-ton kunnossapitoon turvaavat myös suomalaisen teollisuuden ja palvelujen kilpai-lukykyä. Lyhyen aikavälin elvytystoimenpiteenä myös perusväylänpidon rahoituk-sen nostaminen on perusteltua. Sen piiristä rahoitettavat pieninvestoinnit ovatnopeavaikutteisia työllisyystoimia.Uusia liikennehankkeita on aloitettava liikennepoliittisen selonteon linjaustenmukaisesti. Uudet investoinnit on painotettava raideliikenteeseen. Hallitus on si-toutunut ohjelmassaan Seinäjoki–Oulu-radan perusparannukseen, kolmannenraiteen rakentamiseen välille Kerava–Riihimäki, Helsingin ratapihan rautatielii-kenteen ohjausjärjestelmän uusimiseen sekä aloittamaan Pisara-radan suunnitte-lun. Näitä hankkeita tulee kiirehtiä taloustilanteesta huolimatta. Joukkoliikenteentoimintaedellytyksiä on tuettava jo ilmastopoliittisista syistä nykyistä enemmän javarattava sen hankintaan riittävät määrärahat. Maantieliikenteessä keskeisin tavoi-te on E18-moottoritien jäljellä olevien hankkeiden käynnistäminen mahdollisim-man nopeasti. Talvimerenkulku on turvattava pitkäjänteisellä jäänmurtotoimin-nalla. Monitoimimurtajat olisi lisättävä kauppa-alusluetteloon.Elinkaarihankkeiden toteuttamisessa tulee olla maltillinen ja pyrkiä niiden merkit-tävän lisäämisen sijasta uudistamaan valtiontalouden kehysmenettelyä siten, ettäinvestointeja infrastruktuuriin voitaisiin tehdä valtiontalouden kannalta mahdolli-simman edullisesti. Nykymuotoiset rahoituksen elinkaarimallit tulevat valtiollepitkän päälle kalliiksi ja sitovat tulevaisuuden julkisen talouden liikkumatilaa koh-tuuttomasti. Tiettyyn elinkeinoon sidottuja suurinvestointeja, esimerkiksi kaivos-ratoja, olisi rahoitettava myös varsinaisen hyödynsaajan toimesta, siis myös yksi-tyisin varoin.Erityisesti joukkoliikenteen liikennejärjestelyjä suunnitellessa olisi otettava entistäparemmin huomioon myös erilaisia työaikoja tekevien palkansaajien tarpeet.
  19. 19. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 17 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Joukkoliikenteen tarvitsemaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenneostoihin on va-rattava riittävät julkiset määrärahat ja oltava suunnitelmissa pitkäjänteinen.Postin yleispalveluntarjoajan rahoitustarpeen kasvuunon varauduttavaPostilain mukaan yleispalvelun nettokustannus korvataan palvelun tarjoajalle val-tion varoista. Lähetysmääräkehitys on aleneva, ja avutuvan kilpailun arvioidaanosaltaan heikentävän yleispalvelun tarjoajan taloudellista asemaa. Rahoitustarvettaon mahdotonta määritellä tarkasti, koska siihen vaikuttavat mm. volyymikehitys,avautuvan kilpailun luonne ja laajuus sekä hinnoitteluun ja palvelutasoon liittyvätratkaisut. Vuoden 2013 budjetin ja 2013–2016 määrärahakehysten valmistelun yh-teydessä on varauduttava siihen, että rahoitustarve kasvaa ja on vuonna 2016 noin70–300 miljoonaa euroa.Parempi ote omistajapolitiikkaanValtion omistajapolitiikassa on tavoiteltava yhteiskunnallisesti hyvää tulosta. Setarkoittaa pitkäjänteistä omistamista, jossa liiketaloudellisen tuloksen ohella huo-mioidaan työllisyys- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet. Menestyvät valtionyhtiöttuottavat valtiolle merkittäviä osinkotuottoja vuosittain. Osinkotuotto on pysy-vämpää tuloa kuin valtionyhtiöiden myynnistä saatava tuotto. Valtion on käytet-tävä omistamisen kautta tulevaa vaikutusvaltaa aktiivisesti ja tarvittaessa oltavavalmiina myös lisäämään omistamista silloin, kun se nähdään esimerkiksi elinkei-nopoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi. Suomen valtion on säilytettävä omistuk-sensa strategisesti merkittävissä yhtiöissä. Suomalaisen lentoliikenteen ja suorienyhteyksien turvaaminen on strategisesti tärkeää. Omistajaohjausministerin lau-sunnot Finnairin yksityistämisestä eivät vastaa SAK:n näkemystä vastuullisestaomistajapolitiikasta.Asuntoja työpaikkojen läheisyyteenAsuntoja on oltava tarjolla siellä, missä on töitä. Työllisyyden näkökulmasta onerityisen tärkeää, että asuntotuotantoa lisätään ja että tarjonta on monipuolista.Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisistaasunnoista. Yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhtiöiden tulee osallistua edullistenvuokra-asuntojen tuottamiseen.Tuettu asuntotuotanto on pidettävä lähivuosina 15 000 asunnon tasossa. Lukuunsisältyy 2 000 asunnon rakentaminen vuodessa asunnottomille. Vuokralla asujienasemaa tulisi helpottaa, ja siksi olisi perusteltua alentaa korkotukilainojen omavas-tuuta prosenttiyksiköllä.Asuntojen korjausavustukset ovat puheista huolimatta vaatimattomia. Ilmasto-haaste, hissiremontit ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen edellyttävät mer-kittävää lisäystä valtion korjausavustuksiin. Rakennusinvestoinneilla on myöstyöllistävä vaikutus. Mikäli suhdannetilanne edellyttää sitä, on kymmenen prosen-tin korjausavustusta talojen energiankulutuksen pienentämiseksi syytä jatkaa. El-vytystoimena voitaisiin ottaa käyttöön myös kunnille suunnattava porkkanarahakoulujen, sairaaloiden ja muun hyvinvointi-infrastruktuurin korjaamiseen.
  20. 20. 18 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–20166 SOSIAALIPOLITIIKKAPerhevapaisiin parannuksia raamisopimuksellaTyömarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti isien perhevapaitaparannetaan. Muutokset toteutetaan vuoden 2013 alusta. Muutos aiheuttaa maltil-lisia kustannuksia, jotka tulee huomioida talousarviossa, koska valtio rahoittaa vä-himmäismääräiset vanhempainpäivärahat.Hallitusohjelmassa on lisäksi luvattu arvioida osittaisen hoitorahan korotusta,muuttaa päivähoitomaksuja vastaamaan paremmin hoitoaikaa sekä uudistaa koti-hoidontuki ja varhaiskasvatuspalvelut. Nämä asiat tukevat työn ja perheen yhteen-sovittamista, ja uudistukset tulee toteuttaa pikaisesti.Yleinen asumistuki on uudistettava pikaisestiHallitusohjelmassa on sitouduttu asumistuen lineaariseen tulosovitukseen, koko-naisvuokramalliin, omavastuiden alennukseen sekä enimmäisasumismenojen japerusomavastuun tulorajojen korottamiseen. Tulorajoja nostettiin vuoden 2012alussa. Loput hallitusohjelmassa sovitut uudistukset on syytä toteuttaa heti ensivuonna. Kustannukset olisivat noin 40 miljoona euroa vuodessa. Näiden lisäksiasumistuki tulisi kannustinongelmien välttämiseksi ulottaa nykyistä laajemmalletuloalueelle, jolloin myös pienipalkkaisilla työntekijöillä olisi siihen oikeus.SAK kannattaa yleisen asumistuen yksinkertaistamista siirtymällä lineaariseen tu-losovitukseen ja kokonaisvuokramalliin, jolloin asumistuen määräytyminen olisiselkeämpää ja voitaisiin luopua monista byrokraattisesti hankalista selvittelyistä.Asumistuen enimmäisasumismenorajat ovat jääneet jälkeen asumiskustannustenkehityksestä, joten niitä on nostettava. Enimmäisasumismenojen rajan nosto vä-hentäisi myös tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Riippuvuutta toimeentulo-tuesta vähentäisi myös omavastuiden alennus.Työttömien perusturvan kannustavuutta parannettavaTyömarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua puolison tulojen osalta. Tarve-harkinnan poisto kannustaisi siirtymään työmarkkinoille sekä helpottaisi perhei-den toimeentuloa. Kustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa.Aktiivitoimiin osallistumista tulee edistää etuoikeuttamalla ylläpitokorvaukset jaaktiiviajan korotusosat toimeentulotuessa. Näin aktiivitoimiin osallistuminen li-säisi aina myös toimeentulotukea saavien käteen jäävää tuloa. Työllistymisen kan-nusteita tulee parantaa kehittämällä työmarkkinatukea työllistymisbonuksensuuntaan, jossa tuen maksamista jatkettaisiin täysimääräisesti tai alenevasti jonkinaikaa työllistymisen jälkeen.
  21. 21. SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 19 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016Raamisopimus parantaa työttömyysturvaaLomakorvausten jaksotuksesta luovutaan raamisopimuksen mukaisesti vuoden2013 alussa. Muutos lisää työttömyysturvamenoja noin 50 miljoonaa euroa, jostavaltion osuus on vajaa puolet. Raamisopimuksessa sovittiin lisäksi työttömyystur-van kokonaisuudistuksesta, joka toteutetaan vuonna 2014. Uudistus tehdään kus-tannusneutraalisti.Valtio osallistuu raamisopimuksen mukaisesti lomautusajan päivärahojen rahoi-tukseen 2012–2013. Valtionosuudesta tulee tehdä pysyvä: ei ole mitään kestävääperustetta sille, että pysyvän lainsäädännön mukaan valtio ei osallistu lomautus-ajan päivärahojen rahoitukseen samaan tapaan kuin kokonaan työttömien turvanrahoitukseen.Hoitotakuuajan lyhentäminen perusteltua erikoissairaanhoidossaHoitotakuu astui voimaan maaliskuussa 2005. Jo ennen sitä valtio kohdensi ter-veydenhuoltoon ns. jononpurkurahaa 50 miljoonaa euroa. Hoitotakuun aiheut-tamat lisäkustannukset kunnallisessa erikoissairaanhoidossa ja perusterveyden-huollossa olivat vuosina 2002–2007 yhteensä 380 miljoonaa euroa, josta erikoissai-raanhoidon osuus oli 265 miljoonaa.Hoitotakuu ei ole muuttanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vä-listä painotusta. Suurimmat menot erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2005: 130miljoonaa euroa. Sen sijaan vuoden 2007 arvio menoista oli 22 miljoonaa. Jos eri-koissairaanhoidossa siirrytään seuraavan kolmen vuoden aikana asteittain kuudenkuukauden hoitotakuusta kolmen kuukauden hoitotakuuseen, kustannus vuosita-solla lienee 22 miljoonan suuruusluokkaa.Ainakin muutamissa sairaanhoitopiireissä valmistellaan jo nyt hoidon saanninnopeuttamista nykyisestä kuudesta kuukaudesta. On tutkimustietoa siitä, että ylikuuden kuukauden sairausloma lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle jou-tumisen todennäköisyyttä. Vakuutuslääkärien selvityksen mukaan nopeammallahoidolla olisi ehkä ollut vältettävissä 17 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksienvuoksi ja 18 prosenttia masennuksen vuoksi myönnetyistä kuntoutustuista (mää-räaikainen työkyvyttömyyseläke). Vuoden 2011 lopussa erikoissairaanhoidossa olijonossa 12 600 yli kolme kuukautta hoitoa odottanutta henkilöä.SAK esittää, että erikoissairaanhoidon hoitotakuuaika lyhennetään ensi vuonnaviiteen kuukauteen, vuosina 2014 ja 2015 neljään ja sitten kolmeen kuukauteen.Kuntien valtionosuuksiin tulee osoittaa hoitotakuuajan lyhentämiseen ensi vuo-delle 25 miljoonaa euroa.
  22. 22. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

×