Metsätuhot ja niihin varautuminen -koulutustilaisuuden materiaali Kouvolasta 16.10.2018. (c) Pekka Kuitunen, metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus

1. Kouvola 16.10.2018
Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Pekka Kuitunen
Metsätuhot ja niihin
varautuminen

2. • Keskilämpötila on noussut yli 2 astetta 150 vuodessa
• Voimakkainta lämpeneminen alkutalvesta, jopa 5 astetta
• Lehtien puhkeaminen varhaistunut 12 vrk
• Ympäristönmuutos on lisännyt kasvua keskim. 0,7 m3/ha
› Ilmaston lämpeneminen
› Typpilaskeuma
› Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu
Suomen ilmasto on lämmennyt

3. • Lämpötila nousee
› Etenkin talvilämpötilat kohoavat
› Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat
› Hellejaksot yleistyvät
› Kasvukausi pitenee ja lämpenee
• Sademäärä
› Talvisateet lisääntyy, useammin vetenä
› Kesäsateiden jaksottaisuus kasvaa
› rankkasateet vs kuivuusjaksot
Ennustettu kehitys

4. • Lumipeite ja routa
› Lumipeiteaika lyhenee
› Lumipeitteen paksuus vähenee
› Routaa on nykyistä vähemmän
• Tuulet
› Syksyn ja talven tuulet navakoituu
Ennustettu kehitys

5. • Ilmastonmuutos todennäköisesti alentaa puiden
vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan
› Lauhat sateiset talvet
› Lisääntyvä kosteus
› Pidentynyt ja lämpimämpi kasvukausi
› Kuivuus jaksot kesäisin
› Tuulisuus talvikautena
Paremmat edellytykset sieni- ja hyönteistuhojen yleistymiselle,
myrskytuhoille ja uusien tuholajien menestymiselle
Mikä muuttuu tuholaisten kannalta?

6. • Myrskytuhot ovat usein ns. primäärituhoja eli
mahdollistavat laajojen seuraustuhojen, esimerkiksi
hyönteistuhojen syntymisen
› Korjaamatta jäävä, vahingoittunut puusto tarjoaa hyvän
lisääntymisalustan
• Laaja-alaisten myrskytuhojen ennaltaehkäisy on vaikeaa
• Metsälö-tasolla riskikohteiden huomiointi toimenpiteissä
› Suojakaistat, hakkuiden rajaukset, harvennusten ajoitus ja
voimakkuus, ei voimakkaita harvennuksia lannoitusten jälkeen
› Puulajivalinta (kuusi vs lehtipuut), juurikääväntorjunta
• Tuhoalueen puuston nopea korjaaminen olennaista!
Tuulituhot

7. • Lahottaa kuusen runkopuuta
aiheuttaen ns. tyvilahoa
• Aiheuttaa tyvilahoa myös
lehtikuusella
• Tappaa männyntaimia lahojen
kuusen kantojen ympäriltä
Kuusen juurikääpä

8. Vanhat kannot paljastavat
juurikäävän esiintymisen
metsikössä.
Jos vanhoista kannoista löytyy
juurikääpälahoa, ovat myös pystypuut
juurikäävän lahottamia.

9. • Kannoissa pitkälle
edenneen, vanhan
juurikääpälahon
tunnistaa vaaleista
ja mustista laikuista
• Vanhoissa lahoissa
kannoissa on usein
myös juurikäävän
itiöemiä.

10. • Aiheuttaa männyllä
tyvitervastautia
• Tappaa kaikenikäisiä mäntyjä.
• Aiheuttaa kuusella ja lehtikuusella
tyvilahoa samoin kuin
kuusenjuurikääpä.
• Leviää männystä lehtipuihin,
mutta ei pysty leviämään
puhtaassa lehtipuumetsässä
Männyn juurikääpä

12. • Jokainen uusi
juurikääpäpesäke saa
alkunsa itiötartunnasta
• Itiötartunnan jälkeen sieni
etenee metsikössä
rihmastona lahottaen
puiden juuristoa ja
runkopuuta (kuusi)
Juurikäävän leviäminen

13. Juurikääpä ja ilmastonmuutos

14. • Hakkuut talviaikaan
• Sulanmaan aikaisissa hakkuissa kantokäsittely!
• Kantokäsittely myös turvemaan männiköissä ja alle 10 cm
kantojen osalta (energiapuuhakkuut)
• Ei taimikonhoitotöitä riskiaikaan
• Varhainen taimikonhoito
• Harvennuskertojen vähentäminen
• Kiertoajan lyhentäminen
Juurikääpäriskin minimointi

15. • Kantokäsittelyn laatu
ratkaisee torjunnan
onnistumisen
• 100%:n torjunta-
ainepeittävyys takaa
parhaan torjuntatuloksen
• Torjunta koko termisen
kasvukauden ajan!
Kantokäsittely

16. • Merkittävin tuholainen viljelyaloilla (mänty, kuusi)
• Aikuinen kuoriainen syö nilaa kuoren alta, jolloin taimi
vahingoittuu tai kuolee
• Lisääntyy hakkuuaukkojen kannoissa
• Torjuntakeinot:
› Laadukas maanmuokkaus, taimi keskelle muokkausjälkeä
› Kookkaat taimet kestää paremmin syöntiä
› Heinäntorjunnasta syytä huolehtia
› Kemiallinen ennakkotorjunta/taimien suojaus mekaanisesti
› Suojuspuuston/peitteisyyden käyttö
› Viljelyn viivästyttäminen?
Tukkimiehentäi

17. • Myrskyt, tuulenkaadot, kuivuus lisäävät kantaa
› Runsaasti ravintoa, puut heikentyneet
• Suomessa on kymmeniä kaarnakuoriaislajeja, vain
muutama niistä on merkittävä tuholainen:
› Kuusella kirjanpainaja, kuusentähtikirjaaja
› Männyllä vaaka- ja pystynävertäjä
• Merkittävin näistä nyt ja lähitulevaisuudessa on
kirjanpainaja!
Kaarnakuoriaiset

18. • Joukkoesiintymiä ei juurikaan ennen 2010-lukua
› Myrskytuhojen yleistyminen
› Kesien lämpeneminen
› Lämpiminä kesinä tuottaa 2 sukupolvea
• Pysyvä uhka Suomen kuusimetsille?
• Iskeytyy terveisiinkin puihin kun kanta on korkea
› Yleensä ikääntyneisiin kuusiin
› Purukasat puun tyvellä paljastaa
Kirjanpainaja

19. • Lisääntymisalustat (tuore puutavara, tuulenkaadot) pois
metsistä viimeistään metsätuholain määräpäivinä (15.7.)
• Riskikohteiden tarkkailu alkukesästä ja lämpiminä kesinä
myös heinä-elokuussa
• Kirjanpainajien valtaamien puiden nopea kaataminen ja
kuorinta/ pois vieminen
•Riskikohteilla voi käyttää pyyntipuita ja feromoniansoja (ei
tosin kovin kustannustehokas tapa)
•Kuusikoiden uudistaminen ajoissa tai eri-ikäiskasvatus
•
Kirjanpainajatuhojen torjunta

20. • Yleisin kaarnakuoriaislaji, 2-3 mm, ruskea
• Parveilee toukokuun lopusta heinäkuuhun
• Tähtimäiset syömäkuviot kuusen ohuen kuoren alla
• Nuorten kuusikoiden harvennuksien yhteydessä
se saattaa aiheuttaa merkittäviä tuhoja
• Laji on yleensä sekundaarinen, eli se iskeytyy heikentyneisiin
puihin. Heikentäväksi tekijäksi riittää loppukesän kuivuus
karummilla kasvupaikoilla tai harvennuksen aiheuttama
valoshokki
Kuusen tähtikirjaaja

21. Tuhojen torjunta:
• nuorten kuusikoiden harvennuksia tulee välttää
kuusentähtikirjaajan parveiluaikana
• Hakkuutähteiden korjuu polttopuuksi vähentää
tähtikirjaajille soveltuvaa lisääntymismateriaalia
• Puutavaran varastoinnissa ja tuulikaatojen korjuussa tulee
noudattaa metsätuholain määräyksiä
• Ilmaston lämmetessä merkitys tuholaisena voi kasvaa
• Euroopassa merkittävä tuholainen
Kuusen tähtikirjaaja

22. • Männyn tuholaisia, meillä kaksi lajia
› Vaakanävertäjä ohutkaarnaisessa osassa runkoa
› Pystynävertäjä paksukaarnaisessa osassa runkoa
• Aikuiset kovertavat latvuksessa oksien kärkikasvaimia
ontoiksi, putoavat syksyllä alas
• Lisääntyvät tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa
• Tuhot yleensä varastoalueiden lähellä sahojen
läheisyydessä
• Torjuntana puutavaran kuljetus pois metsästä 1.7.
mennessä
Ytimennävertäjät

24. • Meillä tavataan kahta tuhoja aiheuttavaa mäntypistiäislajia:
› Ruskomäntypistiäinen
› Pilkkumäntypistiäinen
• Kohonneiden talvilämpötilojen odotetaan hyödyttävän
molempia lajeja
• Mäntypistiäisten runsausjaksot
näyttävät tihentyvän eli
joukkoesiintymien todennäköisyys
kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä
Mäntypistiäiset

25. • Tuhonaiheuttaja on n.25 mm pitkä vihreän harmaa toukka
• Syö yleensä vanhoja neulasia
• Massaesiintymisiä kuumina kuivina kesinä
› Kestää yl muutaman vuoden
› Aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita ja seuraustuhojen uhka
kasvaa
› Voidaan torjua virusvalmisteella
› Hakkuut vasta epidemian jälkeen!!!
Ruskomäntypistiäinen

26. • Toukka kellan vihreä , sivuilta pilkullinen
• Vaarallisempi laji, koska syö kaikkia neulaskertoja
• Seuraustuhojen riski suurempi
• Laajojen esiintymien torjunta mahdollista torjunta-
aineruiskutuksin
Pilkkumäntypistiäinen

27. • Hirvi
• Valkohäntäpeura
• Metsäkauris
• Myyrät
› Peltomyyrä
› Metsämyyrä
› Vesimyyrä
Nisäkästuhot

28. • Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan:
› Hirvituhoja metsämaalla kaikkiaan 960 000 ha
› Laatua alentavia tuhoja 520 000 ha
› Näistä 106 000 totaalituhoja
› 80% hirvituhoista männiköissä
• Vahinkoilmoitusten määrä n. viisinkertaistunut 5 vuodessa
2017 Kaakkois-Suomessa tuhokorvauksia yli 80 000 € (150 ha)
Valtakunnan tasolla 1,4 milj. € (3000 ha)
Hirvi

30. • Kannansäätely ja pitäminen vahinkoriskien kannalta
siedettävällä tasolla olennaisin asia
› Kaakkois-Suomessa tavoite 2,5-3 hirveä / 1000 ha
• Riskitaimikoiden suojaaminen karkoteaineella (Trico)
› Työläs ja kallis menetelmä, toimii kun uusitaan vuosittain
• Aitaaminen ja muu kulkemisen ohjailu
• Puulajinvalinta
› Kuusen suosiminen metsänviljelyssä, tuottotappiot?
• Taimikonhoito!
› Etukasvuisen lehtipuuston poisto männikön päältä
vähentää tuhoriskiä
Hirvituhojen torjunta

31. Hirvivahinkojen korvaaminen
• Taimikon tulee olla kasvatuskelpoinen ennen vahinkoa
(metsälaki 8§)
• Arviossa luettavat taimet ovat metsänhoitosuositusten
mukaisia kasvupaikalle sopivia puulajeja
• Luetaan taimet, jotka jätettäisiin tai olisi jätetty kasvamaan
metsänhoitosuositusten mukaisessa taimikonhoidossa.
• Ensisijaisesti pääpuulajia ja tarvittaessa korvaavia taimia

32. Taimikon vaurioluokat
Mänty Kuusi ja lehtikuusi Rauduskoivu,
hieskoivu, visakoivu,
haapa, hybridihaapa,
muut lehtipuut
Taimikossa:
Vaurioluokka I,
ehjät ja lievästi
vaurioituneet taimet
* vähäisiä oksavaurioita
(< 75 % neulasmassasta)
* pääranka katkaistu
ensimmäisen
vuosikasvaimen
kohdalta, kaikki
ylimmän oksakiehkuran
versot eivät ole
vaurioituneet
* kuorivaurio alle 25 %
vaipasta
* vähäisiä oksavaurioita
(< 75 % neulasmassasta)
* pääranka katkaistu
ensimmäisen
vuosikasvaimen kohdalta
* kuorivaurio
(lehtikuusella) alle 25 %
vaipasta
* päärangan
katkaisukohdan läpimitta
alle 10 mm
* lehtimassasta
menetetty alle 75 %
Vaurioluokka II,
pahoin vaurioituneet
taimet
* taimi vaurioitunut
luokan I taimea
pahemmin
* taimi vaurioitunut
luokan I taimea
pahemmin
* kaikki kuorivauriot
(kuusella)
* taimi vaurioitunut
luokan I taimea
pahemmin
* kaikki kuorivauriot
Puulajikohtaiset
vaurioluokat

33. • Lievästi vaurioitunut taimi (lk I)
• Ylimmästä oksakiehkurasta on
jäänyt yksi ehjäksi
Esimerkkejä vaurioista

34. • Pahoin vaurioitunut taimi (lk II)
• Neulasmassasta menetetty
yli 75 %

35. • Lievästi vaurioitunut (lk I)
• Viimeisin latvakasvain on ehjä
ja neulasmassaa jäljellä yli 25 %

36. • Pahoin vaurioitunut (lk II)
• Ylin latvakasvain ja kaikki ylimmän
oksakiehkuran versot katkaistu

37. • Pahoin vaurioitunut (lk II)
• Kuorivaurio yli 25 % vaipasta

38. Varttuneen puuston vahingot
Taimikkoa
varttuneemmassa
puustossa
Mänty Kuusi ja lehtikuusi
Rauduskoivu, hieskoivu,
visakoivu, haapa ja
muut lehtipuut
Pieni kuorivaurio: * vauriokohdan vaipasta
on vahingoittunut alle 50
%
* vauriokohdan vaipasta
on vahingoittunut alle 25
% (lehtikuusella)
* vauriokohdan vaipasta
on vahingoittunut alle 25
%
Suuri kuorivaurio * vauriokohdan vaipasta
on vahingoittunut
vähintään 50 %
* vauriokohdan vaipasta
on vahingoittunut
vähintään 25 % tai
vaurion pinta-ala on yli
300 cm2
(lehtikuusella)
* kaikki kuorivauriot
(kuusella)
* vauriokohdan vaipasta
on vaurioitunut vähintään
25 % tai vaurion pinta-ala
on yli 300 cm2

39. • Vahinko ei saa olla 3 vuotta vanhempi
• Maaseutuviraston lomake
• https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/doc/hirvivahin
koilmoitus-ja-korvaushakemus.pdf
• Mahdollisuus ilmoittaa myös Metsään.fi:n kautta
• Hirvivahinkolaskurin linkki löytyy Suomen metsäkeskuksen
sivuilta https://www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot.
• Pienin arviointikustannus 150€, jonka voi joutua
maksamaan, vaikka ei saisi korvausta.
• Nyrkkisääntö: Tuoreen kankaan 1-3 m täystiheä mä
taimikko, jossa n. kolmannes vaurioitunut 0,5 ha alalla
ylittää korvauskynnyksen
Hirvivahinkojen korvaaminen

40. • Havupuille aiheutetut taimivahingot keskittyvät heti viljelyn
jälkeisiin ensimmäisiin vuosiin
• Syö sekä männyn että kuusen taimia
• Nuoria lehtipuita syö vuoden ympäri
• Vahinkoja vielä 2 m korkuisissa taimissa
• Pukit hankaavat sarvilla reviirinsä merkiksi runkoja, Etelä-
Euroopassa kuorituhot iso ongelma, kauris ei syö kuorta
merkittävästi
Metsäkauris

41. • Kaikki hirvieläimet hyötyvät ilmastonmuutoksesta,
vähälumisista talvista ja pitkästä sulan maan ajasta
• Yksilömäärät tulevat kasvamaan
• Levinneisyysalue laajenee pohjoiseen
• Kannansäätely ja ennustaminen vaikeutuu
• etenkin suuren lisääntymispotentiaalinlajeilla
(metsäkauris) nopeat kannanvaihtelut mahdollisia
• Esim. Ahvenenmaan kauriskanta nyt n. 100 kaurista /1000 ha,
• taimituhot ja liikennevahingot tulevat lisääntymään
Hirvieläimet ja ilmastonmuutos

42. • Myyrien aiheuttamat tuhot vaihtelevat vuosittain suuresti,
alueellinen sykli n. 3-4 v
• tänä talvena odotettavissa taimituhoja?
• Myyrätuhojen merkitystä lisää, että ne keskittyvät tietyille
paikoille:
› Metsitetyt pellot
› Heinittyvät uudistusalat
› Siemenviljelykset
• Peltomyyrä, Metsämyyrä, Vesimyyrä
• Ilmastonmuutoksessa syklisyyden ennustetaan poistuvan,
kannanvaihtelut satunnaisemmiksi
Myyrätuhot

43. Metsämyyrä Peltomyyrä Vesimyyrä
Myyrien aiheuttamia tuhoja

44. • Taimet pyrittävä istuttamaan myyrien esiintymisen
huippuvuoden jälkeen
• Torjuntatoimet keskitetään vuosiin, jolloin myyräkanta on
runsas tai nousussa
• Heinän hävittäminen istutusalalta, lumen tiivistys
• Taimien suojaus mekaanisilla suojilla, myrkkysyötit
• Luontaisten vihollisten elinoloja kannattaa parantaa:
Pöllöt, haukat, ketut ja kärpät
Myyrätuhojen torjunta

45. • Uusia vieras- ja tulokaslajeja saapuu väistämättä
Suomeen
• Laaja kirjo eri eliöryhmien edustajia
› Viruksia, bakteereita, sieniä, hyönteisiä ym.
• Voivat olla alkuperäisellä esiintymisalueellaan vaarattomia,
mutta aiheuttavat uudella esiintymisalueellaan mittavia
tuhoja
• Yksipuolinen puulajistomme lisää vieraslajien
suurtuhoriskiä
Uusia tuhonaiheuttajia?

46. • Aasianrunkojäärä löydettiin 2015 Vantaalta, EU:n
karanteenilaji, iskeytyy lehtipuihin
• Tähtikudospistiäinen tuhonnut satoja hehtaareita
kasvatusmännikköä Porin Yyterissä vuodesta 2006 alkaen
• Havununna yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Toukat
lähes kaikkiruokaisia (mänty, kuusi, haapa, pajut,
mustikka).
• Punavyökariste (2008) männyn taimikoissa
• Etelänversosurma (2015)
Meillä havaittuja uusia tuholaisia

47. • Saarnenjalosoukko, karanteenilaji, tuhoaa saarnet, tulossa
Tverin itäpuolella idästä
• Mäntyankeroinen, löytynyt hakkeesta ja
pakkausmateriaaleista kymmeniä kertoja, ei maastosta,
EU:n karanteenilaji. Aiheuttaa männyille kuivumistaudin,
mänty erittäin altis, olisi katastrofi mek.puunjalostukselle
• Juurikääpä-hybridi leviämässä Etelä- Euroopassa (Italia)
• Lännenpahkaruoste, karanteenilaji, mänty erittäin herkkä,
voi tappaa puun
Potentiaalisia seuraavia tulokkaita

48. • Uudistamisaineiston oikea valinta
› Kuusta ei kuiville kasvupaikoille
› Ei liian eteläistä alkuperää
› Lehtipuiden ja sekametsien
suosiminen
› Edellyttää hirvikannan säätelyä!
Mitä on tehtävissä?

49. • Hakkuissa huomioitavaa
› Harvennukset ajoissa
› Vähentää sienitauteja (kuivempi mikroilmasto)
› Vähentää tuuli- ja lumituhoriskiä
› Ei voimakkaita harvennuksia etenkään lannoitusten jälkeen
› Uudistushakkuiden rajaukset / riskikohteiden huomiointi
› Kesä- vai talvikorjuu?
› Metsätieverkoston ylläpito
› Korjuuvaurioiden välttäminen
Mitä on tehtävissä?

50. • Monipuolinen puulaji- ja metsälörakenne pienentää
tuhoriskiä muuttuvissa olosuhteissa uusia ja nykyisiä
tuhonaiheuttajia vastaan
› Kuusettumiskehitys ei ole hyvää varautumista muuttuviin
olosuhteisiin
• Hyväkuntoinen puusto kestää parhaiten tuhoja
• Metsähygieniasta kannattaa huolehtia
› Tuore puutavara ja vahingoittunut puusto pois metsästä
• Vakuuttaminen tarjoaa turvaa useissa tuhotilanteissa
Summa summarum

51. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus