Harvennushakkuiden teoriaa. Huittisissa 22.9.2018 järjestetyn Naisten metsäpäivän materiaalia. Tilaisuuden järjestivät Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -hanke ja MHY Satakunta

1. Harvennushakkuut osana
metsänhoitoa

2. 2
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Harvennus toimenpiteenä
• Metsänhoidollinen hakkuu jolla pyritään puuston elinvoiman ja laadun
parantamiseen.
• Puusto järeytyy nopeammin ja tasaisemmin
• Tuottaa enemmän puunmyyntituloja (laatu)
• Harvennuksella vaikutetaan puuston tiheyteen, puulajisuhteisiin ja
jatkokehitykseen.
• Harvennustavat (poistettavien puiden valinta!)
• Harvennusvoimakkuus
• Tuotto perustuu välittömiin puunmyyntituloihin sekä kasvun keskittämiseen
parhaisiin puulajeihin- ja yksilöihin.
• Harventamattomassa metsässä puilta loppuu tila ja ravinteet, puusto
riukuuntuu ja laatu kärsii, tuhoriskit kasvavat.

3. 3
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Milloin pitää harventaa?
• Harvennuksen ajankohtaan vaikuttavat puuston ja maapohjan
ominaisuudet
• Puulaji
• Kasvupaikka (onko kyseessä karu vai rehevä kasvupaikka?)
• Puuston laatu
• Puun ikä (onko puuston ikä jo liian korkea?)
• Harvennus tulee ajankohtaiseksi, kun puiden kasvutila käy liian
pieneksi.
• Voidaan määrittää esim. pohjapinta-alan avulla, runkoluvun avulla tai tarkkailemalla
vihreän latvuksen osuutta.
• Tärkeintä on käydä metsässä ja tarkastaa tilanne
paikanpäällä.

4. 4
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
• Harvennuksia suoritetaan yleensä kahdesta kolmeen
kiertoajan aikana.
• Ensiharvennus noin 12-15 metrin pituudessa, riippuen
puulajista ja kasvupaikasta.
• Myöhäisempi, ns. ”muu harvennus” 16-20 metrin pituudessa.
• Harvennuskertojen määrä vaikuttaa puuston kiertoajan
pituuteen
• Voimakas ensiharvennus nopeuttaa järeytymistä, mutta voi
heikentää puuston laatua.
• Useammalla varovaisemmalla harvennuksella voidaan saada
laadukkaampi puusto, mutta pidennetään kiertoaikaa.

5. 5
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Puulajit
• Kuusi:
• Vihreän latvuksen osuus tulisi pysyä 60% tasolla.
• Yleensä kaksi harvennusta.
• Ensiharvennus 13-16 metrin pituudessa, tavoiterunkoluku 900-1100
hehtaarilla.
• Uudistuskypsän harvennusta ei suositella tuhoriskin takia.
• Mänty:
• Vihreän latvuksen osuus tulisi pysyä 40% tasolla.
• Voidaan suorittaa 2-3 harvennusta, riippuen tavoitteista.
• Ensiharvennus 12-15 metrin pituudessa, tavoiterunkoluku 900-1000
hehtaarilla.
• Kestää hyvin harvennusta myös vanhalla iällä (luontainen uudistaminen,
maisemalliset syyt).

6. 6
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Puulajit
• Rauduskoivu
• Elävän latvuksen osuus pidettävä 50% tasolla.
• Ensiharvennus 13-15 metrin pituudessa, tavoiteheys 700-800 runkoa
hehtaarilla.
• Ajoitus tärkeä, koivikko riukuuntuu herkästi jolloin kasvu taantuu.
• Suositellaan kahta voimakasta harvennusta.
• Myöhäisemmissä harvennuksissa kaikilla puulajeilla hyvänä
ohjeena toimivat harvennusmallit sekä latvuksen kunnon
tarkkailu.
• Harvennuskertojen määrää kannattaa tarkastella
tapauskohtaisesti (puuston laatu, tuhoriskit, tavoitteet, turhat
harvennukset).

7. 7
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Harvennusmallit
• Harvennuksen ajankohdan määrittämiseen hyvä työkalu on
harvennusmalli.
• Eri puulajeille ja kasvupaikoille on omansa.
• Määritetään hakkuutarve ja kasvatettavan puuston määrä.
• Perustuvat pitkäaikaisiin harvennuskokeisiin.
• Harvennusmalleissa on kuvattu rajat, joiden sisällä puuston
käsittelyssä on turvallista pysyä. Näillä turvataan puuston hyvä
taloudellinen kehitys.
• Harvennusmallit on suunniteltu hoidettuja metsiä varten.
Hoitamattomia tai myöhästyneitä kohteita tulee käsitellä
soveltaen.

8. 8
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Esimerkki harvennusmallista

9. 9
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Harvennustavat
• Harvennukset toteutukseen yleisimmät harvennustavat ovat
alaharvennus ja yläharvennus. Männiköissä voidaan soveltaa myös
laatuharvennusta.
• Yleistavoitteena kaikissa harvennuksissa on parantaa jäävän
puuston kasvua ja kehitystä.
• Alaharvennus:
• Soveltuu kaikkiin harvennuskohteisiin.
• Jätetään kasvatettavaksi metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut.
• Poistetaan huonokuntoisia ja viallisia puita sekä pienempiä puita.
• Tavoitteena puuston nopea järeytyminen ja tulojen tuottaminen
seuraavissa hakkuissa.

10. 10
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
• Yläharvennus:
• Poistetaan pienempien ja huonojen puiden lisäksi myös
taloudellisesti arvokkaita isompia puita, esim. kahdesta
latvukseltaan yhtä hyvästä puusta poistetaan järeämpi.
• Harvennus tehdään hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi.
• Harvennuksessa kertyy enemmän tukkipuuta, mutta samalla
metsikön kiertoaika pitenee.
• Kohteen pitää soveltua yläharvennukseen: metsikössä
pitää olla riittävän laadukkaita lisävaltapuita. Menetelmä
soveltuu parhaiten kuusikoihin.
• Toteutuksena alaharvennusta vaativampi.

11. 11
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
• Laatuharvennus:
• Soveltuu heikompilaatuisiin tai puutteellisesti hoidettuihin
männiköihin. Hyvälaatuisissa männiköissä etua ei
saavuteta.
• Suoritetaan hieman normaalia harvennusta aikaisemmin.
• Poistetaan oksikkaita ja huonolaatuisia valtapuita ja
tehdään tilaa hyvälaatuisille lisävaltapuille.
• Parannetaan puuston laatua ja lisätään tukkipuun tuotosta.

12. 12
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Ennakkoraivaus
• Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuutyötä haittaava alikasvos,
suoritetaan yleensä metsurityönä raivaussahalla.
• Hyvä ohje on raivata kaikki rinnankorkeudelta alle 8 cm läpimitan
puut.
• Korjuutyö helpottuu ja nopeutuu, korjuuvaurioita tulee
huomattavasti vähemmän sekä rungon tarkka katkonta
helpottuu.
• Harvennusjälki paranee selvästi.
• Ennakkoraivaus parantaa puusta saatavaa hintaa.
• Taloudellisesti vähäarvoiset alueet (esim. heikkokasvuiset kosteikot,
kalliot) kannattaa jättää raivaamatta monimuotoisuuden eduksi ja
riistasuojiksi.

13. 13
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Puunkorjuun toteutus
• Harvennushakkuut toteutetaan pääosin koneellisesti.
• Korjuuolosuhteet vaihtelevat, osa metsiköistä pystytään korjaamaan
sulan maan aikaan ja osa vaati jäätyneen maan.
• Korjuuolosuhteiden varmistaminen tärkeää, jotta vältetään korjuuvauriot.
• Talvet ovat arvaamattomia, kuiva kesäkeli kannattaa hyödyntää.
• Korjuukalusto sopivan kokoista, erityisesti ajokoneen tulisi olla kevyt.
• Hakkuun toteutuksessa suuri vastuu koneen kuljettajilla,
ammattitaito korostuu.
• Hakkuussa pyritään minimoimaan rasitus maastoon havutuksella ja
ajosuunnittelulla.

14. 14
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Korjuujälki
• Korjuujälki oltava hyvää, vaikuttaa suuresti puustoon
jatkokehitykseen.
• Hyvä korjuujälki koostuu tekijöiden summasta:
• Harvennusvoimakkuus suositusten mukainen tai metsänomistajan kanssa
sovittu.
• Runko- ja juurivaurioita enintään 5 prosentissa puista.
• Ajourapainaumia enintään 5 prosentilla metsikön ajourametreistä.
• Ajouravälien suositus 20 metriä (maasto vaikuttaa paljon).
• Ajouraleveys 4-4,5 metriä.
• Harvennushakkuilla hyvä korjuujälki on tärkein tekijä.

15. 15
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Kasvatuslannoituksella
lisätuottoa
Lähde:
Maaseudun
Tulevaisuus

16. 16
Metsänhoitoyhdistys ry (kirjoita osoitetiedot ”perustyyliin")
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelu auttaa
harvennuksissa