Koulutusmateriaali metsäkoneenkuljettajille, 23.5.18

1. © Luonnonvarakeskus
Tuula Piri, Luonnonvarakeskus
Annikka Selander, Suomen metsäkeskus
Jarkko Hantula, Luonnonvarakeskus
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja
torjunta
Koulutusmateriaali metsäkoneenkuljettajille
23.5.2018

2. © Luonnonvarakeskus
Sisältö
• Juurikääpätuhojen tunnistaminen kuusikossa
• Juurikääpätuhojen tunnistaminen männikössä
• Juurikäävän leviäminen metsään ja metsässä
• Juurikäävän torjunta
• Milloin ja missä kantokäsittely?
2 23.5.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Miksi tunnistaminen ja torjunta
on tärkeää?
 Juurikääpä aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita
 Laho vaivaa etenkin kuusia ja mäntyjä
 50 miljoonaa euroa/vuosi
 Leimikkotasolla jopa 4 000 euroa/ha
 Tuore kuusen- tai männynkannon kaatopinta on paras
mahdollinen itämis- ja kasvualusta juurikäävälle
 Kantokäsittely on talvihakkuiden lisäksi ainoa tapa estää uusia
itiötartuntoja
 Hyvä torjuntatulos vaatii, että torjunta-aine peittää kannon
koko pinnan.
3 23.5.2018

4. © Luonnonvarakeskus
Suomessa esiintyvät juurikääpälajit 1/2:
kuusenjuurikääpä
4 23.5.2018
 Lahottaa kuusen
runkopuuta aiheuttaen
ns. tyvilahoa
(maannousemaa).
 Aiheuttaa tyvilahoa
myös lehtikuusella.
 Tappaa männyntaimia lahojen
kuusenkantojen ympäriltä.
Kuva: Erkki Oksanen/Luke

5. © Luonnonvarakeskus
Suomessa esiintyvät juurikääpälajit 2/2:
männynjuurikääpä
 Aiheuttaa männyllä
tyvitervastautia
 Tappaa kaikenikäisiä mäntyjä
 Leviää männystä lehtipuihin,
mutta ei pysty leviämään
puhtaassa lehtipuumetsässä
 Aiheuttaa kuusella ja
lehtikuusella tyvilahoa kuten
kuusenjuurikääpä.
5 23.5.2018
Kuva: Erkki Oksanen/Luke
Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Tuula Piri/Luke

6. © Luonnonvarakeskus6 23.5.2018
Kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyysalueet
Kuusenjuurikääpää esiintyy
kuusen koko levinneisyys-
alueella.
Männynjuurikääpä on
rajoittunut eteläiseen
Suomeen.

7. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpätuhojen
tunnistaminen kuusikossa
7 23.5.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävän vaivaama kuusikko säilyy pitkään ulkoisesti
hyväkuntoiselta, sillä laho etenee kuusen kuolleessa sydänpuussa.
8 23.5.2018
Vanhat kannot paljastavat
juurikäävän esiintymisen
metsikössä.
Jos vanhoista kannoista löytyy
juurikääpälahoa, ovat myös
pystypuut juurikäävän lahottamia.
Kuva: Erkki Oksanen/Luke

9. © Luonnonvarakeskus9 23.5.2018
Kannoissa pitkälle edenneen, vanhan
juurikääpälahon tunnistaa vaaleista ja
mustista laikuista.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Tuula Piri/Luke

10. © Luonnonvarakeskus
Tuulenkaadot metsikön sisällä viittaavat juurikääpälahoon
10 23.5.2018
Laho runko ja lahot juuret pettävät kovalla tuulella.
Lahoihin juurakoihin kehittyy
usein juurikäävän itiöemiä.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Tuula Piri/Luke

11. © Luonnonvarakeskus
Itiöemät todentavat juurikäävän esiintymisen
metsikössä
11 23.5.2018
Vanhoissa kannoissa on usein juurikäävän itiöemiä.
Yleensä itiöemät ovat suojassa kuivuudelta sammal- ja karikekerroksen
alla.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke

12. © Luonnonvarakeskus
Itiöemiä kehittyy vanhoihin lahoihin kantoihin, lahojen tuulenkaatojen
juurakoihin ja maahan jätettyjen lahojen pöllien alapinnalle.
12 23.5.2018
Kuva: Tuula Piri/LukeKuva: Kari Korhonen
Kuva: Kari Korhonen
Kuva: Kari Korhonen

13. © Luonnonvarakeskus
Usein juurikääpälaho havaitaan vasta hakkuun
yhteydessä
13 23.5.2018
Juurikääpälaho on punertavan
ruskeaa.
Tuoreessa puussa lahon ulko-
reunalla näkyy usein violetti rengas.
Juurikääpälaho nousee kuusen
rungossa keskimäärin n. 4 metrin
korkeuteen – joskus yli 10 metriin.
Kuva: Erkki Oksanen/Luke Kuva: Kari Korhonen

14. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpätuhojen
tunnistaminen männikössä
14 23.5.2018

15. © Luonnonvarakeskus
Taimikossa yksittäin tai pieninä ryhminä kuolleet männyt ovat merkki
tyvitervataudista. Männyn koko latvus ruskettuu samanaikaisesti.
15 23.5.2018
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke

16. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautipesäke, jossa tartuntalähteenä on edellisen puusukupolven
tyvitervastautinen kanto.
16
Kuva: Tuula Piri/Luke

17. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautipesäke varttuneessa kasvatusmetsässä.
Pesäkkeessä on eriasteisesti sairastuneita puita; harsuja, vaaleanvihreitä, ruskeita.
Kuva: Tuula Piri/Luke

18. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastaudin seurauksena männikköön syntyy aukkoja, joissa
mäntyjen lisäksi saattavat kuolla myös koivut, katajat ja kuuset.
18 23.5.2018
Kuva: Tuula Piri/Luke

19. © Luonnonvarakeskus
Mänty estää pihkoittumisella juurikääpärihmaston leviämisen ylös
runkoon.
19 23.5.2018
Pihkalaikut erottuvat selvästi
tuoreessa kannossa heti hakkuun
jälkeen.
Kaatopinnan kuivettua pihkalaikut
näkyvät huonosti ja tauti jää helposti
huomaamatta.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Lalli Laine

20. © Luonnonvarakeskus20 23.5.2018
Männyllä juurikäävän itiöemät ovat
tavallisesti pieniä popkornimaisia
valkoisia nystyröitä.
Joskus taimien tyveltä saattaa löytyä
kookkaitakin kääpiä.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Tuula Piri/Luke

21. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävän leviäminen
metsään ja metsässä
21 23.5.2018

22. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpä leviää sekä itiöiden avulla että
sienirihmastona puiden juuristossa
22 23.5.2018
Jokainen uusi juurikääpäpesäke
saa alkunsa itiötartunnasta.
Itiötartunnan jälkeen sieni lähtee
etenemään metsikössä rihmastona
lahottaen puiden juuristoa ja
runkopuuta (kuusi).
Itiöemä tuottaa
tuhansia itiötä tunnissa.
Osa itiöistä kulkeutuu
ilmavirtausten mukana
satoja kilometrejä, mutta
valtaosa jää tartuttamaan
lähimetsää.
Kuva: Tuula Piri/Luke
Piirros: Heini-Marikka Hantula

23. © Luonnonvarakeskus
Itiötartunta vaatii tuoreen puupinnan
 Juurikäävän itiöitä on ilmassa
aikaisesta keväästä syksyn
pakkasiin (kun vuorokauden
keskilämpötila yli +5 astetta).
 Itiöt itävät ja muodostavat
sienirihmastoa laskeuduttuaan
puupinnalle.
 Tuore kuusen- tai
männynkannon kaatopinta on
paras mahdollinen itämis- ja
kasvualusta juurikäävälle.
 Itiöt voivat tartuttaa myös
lähellä puun tyveä esiintyviä
syviä vaurioita, joissa puuaines
on selvästi paljastunut.
23 23.5.2018 Kuva: Erkki Oksanen/Luke
Kuva: Erkki Oksanen/Luke

24. © Luonnonvarakeskus
Rihmastolevintä juuristossa
 Itiötartunnan saaneesta kannosta
juurikääpä etenee sienirihmastona
juuriyhteyksiä pitkin kannon lähellä
kasvaviin puihin ja edelleen puusta
puuhun.
 Juurikääpä etenee juuristossa
keskimäärin 15 cm vuodessa.
 Tauti ei lopu päätehakkuuseen, sillä
juurikääpä säilyy päätehakkuu-
kannoissa vuosikymmeniä ja leviää
kannoista seuraavaan
puusukupolveen. Kantojen nosto ei
hävitä juurikääpää kasvupaikalta.
Juuriston kautta tapahtuvan leviämisen
pysäyttää vain puulajin vaihto.
24 23.5.2018
Kuva: Tuula Piri/Luke
Kuva: Erkki Oksanen/Luke

25. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävän torjunta
Kantokäsittelyllä on ratkaiseva vaikutus siihen,
missä kunnossa Suomen metsät ovat
tulevaisuudessa.
25 23.5.2018

26. © Luonnonvarakeskus
Lahottajasienen pääsy metsään merkitsee pahimmillaan
metsikön tuotoskyvyn pysyvää alenemista
Kun puulajia ei voida vaihtaa, tauti kroonistuu.
 Tyvitervastaudista kärsivä männikkö on jo taimikkovaiheessa aukkoinen
ja vajaatuottoinen.
 Kuusikossa esiintyy tyvilahoa jo ensimmäisessä harvennuksessa.
Lahot tyvitukit vähentävät tukkipuun saantoa myöhemmissä hakkuissa.
 Tuhot pahenevat edelleen seuraavassa puusukupolvessa.
26 23.5.2018

27. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittely on talvihakkuun ohella ainoa tehokas
keino torjua juurikäävän itiölevintää
27 23.5.2018
Kuva: Tuula Piri/Luke

28. © Luonnonvarakeskus
Miksi juurikäävän torjuminen kantokäsittelyllä
on tärkeää?
1. Estetään juurikäävän leviäminen terveisiin metsiin,
uusille kasvupaikoille.
 Kun torjunta-aine peittää koko kannon, estetään yli 90%
itiötartunnoista.
 Tärkeintä juurikäävän torjunnassa on estää uusien tartuntojen
syntyminen, sillä metsikön saatua juurikääpätartunnan taudista on
vaikea, usein mahdoton, päästä eroon.
– Tyvilahokuusikon uudistaminen lehtipuulle tai männylle ja
tyvitervasmännikön uudistaminen lehtipuulle toteutuu harvoin
käytännössä.
28 23.5.2018

29. © Luonnonvarakeskus
Miksi juurikäävän torjuminen kantokäsittelyllä
on tärkeää?
2. Estetään uusien tautipesäkkeiden syntyminen sairaissa
metsissä.
29 23.5.2018
 Kun estetään uudet itiötartunnat määrätietoisesti kaikissa
hakkuissa, kasvupaikka alkaa ajan myötä tervehtymään
vanhojen juurikääpäyksilöiden heikentyessä ja rihmaston
kuollessa.
 Jos uusia tartuntoja ei torjuta, pääsee metsikköön uusia
elinvoimaisia juurikääpäyksilöitä, jotka varmistavat
tautikierteen jatkumisen kauas tulevaisuuteen.

30. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn laatu ratkaisee torjunnan onnistumisen
30 23.5.2018
 Ainoastaan 100-
prosenttinen torjunta-
aineen peittävyys antaa
parhaan mahdollisen
torjuntatuloksen.
 Torjunta-ainetta tulee
ruiskuttaa kaatopinnalle
1 mm:n vahvuinen kerros.
Kuva: Pekka Kuitunen/SMK

31. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn pitkäaikaisvaikutus
Käsittely Lahovikaisia ja
kuolleita puita
runkoluvusta, %
Tuulenkaatoja
runkoluvusta,
%
Urea 2,7 0
Urea 50% +
juurikääpätartutus 50%
46,7 2,8
Juurikääpätartutus 100% 68,4 11,0
Luontainen
juurikääpätartunta
43,2 8,7
31 23.5.2018
Käsittelyt tehty kuusikon ensimmäisessä harvennushakkuussa Ruotsissa.
Puuston kunto selvitetty 15 vuoden kuluttua hakkuusta.
Oliva, J. et al. 2008. Urea treatment reduced Heterobasidion annosum s.l. root rot in Picea
abies after 15 years. Forest Ecol. Manage. 255: 2876-2882.

32. © Luonnonvarakeskus
Syitä huonoon torjunta-aineen peittävyyteen:
32 23.5.2018
Huono syöttöpaine
Laipan rei’itys tukossa tai
riittämätön
Ei ylisahausta
Repeämä
Kuva: Pekka Kuitunen/SMK Kuva: Pekka Kuitunen/SMK
Kuva: Pekka Kuitunen/SMK
Kuva: Pekka Kuitunen/SMK

33. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn laadun seuranta
33 23.5.2018
Omavalvonta on tärkeää torjunnan laadun tarkkailussa.
Torjunta-aineen peittävyyden eli työn laadun arviointi on mahdotonta, ellei
liuoksessa ei ole riittävästi väriainetta.
Kuva: Tuula Piri/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke

34. © Luonnonvarakeskus
Milloin ja missä kantokäsittely?
34 23.5.2018

35. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja lopettaminen
syksyllä
 Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun
ja marraskuun lopun välisenä aikana.
 Asetuksessa ilman lämpötilaa koskeva rajaus: Hakkuun yhteydessä ei
tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:
1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,
2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,
3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai
4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta
edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.
Keväällä kantokäsittely on tarpeellinen termisen kasvukauden alettua – usein
jo huhtikuun puolella.
Syksyllä lämpötila voi käydä yöllä nollan alapuolella, mutta tartuntariski jatkuu,
jos päivälämpötilat ovat korkeita.
- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää
alle +5 asteen. Torjunta-aineen jäätyminen putkistoon huonontaa torjuntatulosta.
35

36. © Luonnonvarakeskus36
Hyvän metsänhoidon suositukset
Asetus 264/2016: kuusen- ja männyn-
juurikäävän leviämisen riskialueet ovat
eteläinen ja keskinen Suomi.
Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen
koko esiintymisalueella sekä kivennäis- että
turvemailla.
Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi
kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella.
HUOM! Myös turvemailla.
Juurikäävän levinneisyyden riskialueet

37. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittely tarpeellinen myös turvemaiden
männiköissä
37 23.5.2018
Tyvitervastautinen mänty Eurassa.
Suotyyppi varputurvekangas,
turvekerros yli 2 metriä.
Kuva: Timo Silver/SMK
Kuva: Tuula Piri/Luke
Tyvitervastautisen
männyn kanto
Pöytyällä. Suotyyppi
puolukkaturvekangas
II, turvekerros yli 2
metriä.

38. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyssä käytettävät torjunta-aineet 1/2
1. Ureavalmisteet
• PS-kantosuoja-2, Urea-kantokate,
Moto-urea, Teknokem kantosuoja.
• Liuoksen ureapitoisuus 320-330 g/l
riippuen tuotteesta.
• Urea hydrolisoituu kaatopinnalla, mikä
nostaa pH-arvon niin korkeaksi ettei
juurikääpä pysty itämään.
• Varoetäisyys vesistöihin 10 m.
• Väkevän urealiuoksen roiskeet voivat
tappaa kasveja kantojen ympäriltä ja
muuttaa kantojen sienilajistoa.
• Valmis käyttöliuos.
• Säilyvyys 10 kk.
• Kestää -7 pakkasastetta jäätymättä.
38 23.5.2018
Kuva: Markku Mäkelä

39. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyssä käytettävät torjunta-aineet 2/2
2. Harmaaorvakkavalmiste
• Rotstop on biologinen valmiste, joka
sisältää harmaaorvakkasienen itiöitä ja
rihmastoa (Rotstop® SC).
• Harmaaorvakka kasvaa kannossa ja
kilpailee juurikäävän kanssa samoista
resursseista. Se kumpi sienistä ehtii
ensin tuoreelle kaatopinnalle, on
kilpailun voittaja.
• Harmaaorvakka on nopeakasvuinen ja
leviää osittain myös kannon juuriin.
• Ympäristöystävällinen.
• Harmaaorvakkavalmiste vaatii huolellista
käsittelyä (säilytyslämpötila,
levityslaitteiston puhtaus).
39 23.5.2018
Harmaaorvakka on ehtinyt
vallata kannon ennen
juurikääpää.
Oranssinruskeaa
harmaaorvakan
aiheuttamaa lahoa
männynkannossa.
Kuva: Kari Korhonen
Kuva: Tuula Piri/Luke
HUOM! Sekä harmaaorvakan että urean käyttö vaatii
suppean kasvinsuojelututkinnon.

40. © Luonnonvarakeskus
Biologista torjunta-ainetta käytettäessä huomioitavaa:
• Tuote säilyy alle +5 asteen lämpötilassa 6 kuukautta ja alle -18
asteen lämpötilassa 12 kuukautta.
• Huoneen lämpöön otettu pakkaus tulee käyttää viikon sisällä ja
valmis käyttöliuos tulee käyttää 36 tunnin sisällä.
• Käyttöliuoksen valmistamiseen käytetään puhdasta vettä.
• Levityslaitteiston letkut tulee puhdistaa päivittäin, säiliö tyhjentää
muutaman kerran viikossa ja huuhdella kerran viikossa.
– Bakteerikasvusto heikentää torjunta-aineen tehoa ja voi tukkia
laitteiston.
40 23.5.2018

41. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävän torjunta: korjuuvaurioiden välttäminen
 Ennakkoraivaus
- raivataan korjuuta haittaava alikasvos
 Mahdollisimman suorat ja riittävän leveät ajourat
- leveys 4,5 – 5 metriä, loivat mutkat, joista myös kuormatraktori selviää
 Lyhyet kannot raiteilla
- vältetään kuormatraktorin kallistumiset ja puiden vaurioituminen
 Ajourien havutus
- hyvä havutus ajokoneen raiteille ja juurenniskojen suojaksi
 Kuormakoon ja urakohtaisten ajokertojen sääteleminen
 Korjuukaluston valinta olosuhteiden mukaan.
41 23.5.2018

42. © Luonnonvarakeskus42 23.5.2018
Hyvin tehty kantokäsittely
Kuva: Pekka Kuitunen/MK