Lappeenrannan metsätuhokoulutuksessa 19.9.2018 esitetty materiaali.

1. Lappeenranta 19.9.2018
Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Pekka Kuitunen
Metsätuhot ja niihin
varautuminen

2. • Keskilämpötila on noussut yli 2 astetta 150 vuodessa
• Voimakkainta lämpeneminen alkutalvesta, jopa 5 astetta
• Lehtien puhkeaminen varhaistunut 12 vrk
• Ympäristönmuutos on lisännyt kasvua keskim. 0,7 m3/ha
› Ilmaston lämpeneminen
› Typpilaskeuma
› Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu
Suomen ilmasto on lämmennyt

3. • Lämpötila nousee
› Etenkin talvilämpötilat kohoavat
› Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat
› Hellejaksot yleistyvät
› Kasvukausi pitenee ja lämpenee
• Sademäärä
› Talvisateet lisääntyy, useammin vetenä
› Kesäsateiden jaksottaisuus kasvaa
› rankkasateet vs kuivuusjaksot
Ennustettu kehitys

4. • Lumipeite ja routa
› Lumipeiteaika lyhenee
› Lumipeitteen paksuus vähenee
› Routaa on nykyistä vähemmän
• Tuulet
› Syksyn ja talven tuulet navakoituu
Ennustettu kehitys

5. • Ilmastonmuutos todennäköisesti alentaa puiden
vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan
› Lauhat sateiset talvet
› Lisääntyvä kosteus
› Pidentynyt ja lämpimämpi kasvukausi
› Kuivuus jaksot kesäisin
› Tuulisuus talvikautena
Paremmat edellytykset sieni- ja hyönteistuhojen yleistymiselle,
myrskytuhoille ja uusien tuholajien menestymiselle
Mikä muuttuu tuholaisten kannalta?

6. • Myrskytuhot ovat usein ns. primäärituhoja eli
mahdollistavat laajojen seuraustuhojen, esimerkiksi
hyönteistuhojen syntymisen
› Korjaamatta jäävä, vahingoittunut puusto tarjoaa hyvän
lisääntymisalustan
• Laaja-alaisten myrskytuhojen ennaltaehkäisy on vaikeaa
• Metsälö-tasolla riskikohteiden huomiointi toimenpiteissä
› Suojakaistat, hakkuiden rajaukset, harvennusten voimakkuus
• Tuhoalueen puuston nopea korjaaminen olennaista!
Tuulituhot

7. • Lahottaa kuusen runkopuuta
aiheuttaen ns. tyvilahoa
• Aiheuttaa tyvilahoa myös
lehtikuusella
• Tappaa männyntaimia lahojen
kuusen kantojen ympäriltä
Kuusen juurikääpä

8. Vanhat kannot paljastavat
juurikäävän esiintymisen
metsikössä.
Jos vanhoista kannoista löytyy
juurikääpälahoa, ovat myös pystypuut
juurikäävän lahottamia.

9. • Kannoissa pitkälle
edenneen, vanhan
juurikääpälahon
tunnistaa vaaleista
ja mustista laikuista
• Vanhoissa lahoissa
kannoissa on usein
myös juurikäävän
itiöemiä.

10. • Aiheuttaa männyllä
tyvitervastautia
• Tappaa kaikenikäisiä mäntyjä.
• Aiheuttaa kuusella ja lehtikuusella
tyvilahoa samoin kuin
kuusenjuurikääpä.
• Leviää männystä lehtipuihin,
mutta ei pysty leviämään
puhtaassa lehtipuumetsässä
Männyn juurikääpä

12. • Jokainen uusi
juurikääpäpesäke saa
alkunsa itiötartunnasta
• Itiötartunnan jälkeen sieni
etenee metsikössä
rihmastona lahottaen
puiden juuristoa ja
runkopuuta (kuusi)
Juurikäävän leviäminen

13. Juurikääpä ja ilmastonmuutos

14. • Hakkuut talviaikaan
• Sulanmaan aikaisissa hakkuissa kantokäsittely!
• Kantokäsittely myös turvemaan männiköissä ja alle 10 cm
kantojen osalta (energiapuuhakkuut)
• Ei taimikonhoitotöitä riskiaikaan
• Varhainen taimikonhoito
• Harvennuskertojen vähentäminen
• Kiertoajan lyhentäminen
Juurikääpäriskin minimointi

15. • Kantokäsittelyn laatu
ratkaisee torjunnan
onnistumisen
• 100%:n torjunta-
ainepeittävyys takaa
parhaan torjuntatuloksen
• Torjunta koko termisen
kasvukauden ajan!
Kantokäsittely

16. • Merkittävin tuholainen viljelyaloilla (mänty, kuusi)
• Aikuinen kuoriainen syö nilaa kuoren alta, jolloin taimi
vahingoittuu tai kuolee
• Lisääntyy hakkuuaukkojen kannoissa
• Torjuntakeinot:
› Laadukas maanmuokkaus, taimi keskelle muokkausjälkeä
› Kookkaat taimet kestää paremmin syöntiä
› Heinäntorjunnasta syytä huolehtia
› Kemiallinen ennakkotorjunta/taimien suojaus mekaanisesti
› Suojuspuuston/peitteisyyden käyttö
› Viljelyn viivästyttäminen?
Tukkimiehentäi

17. • Myrskyt, tuulenkaadot, kuivuus lisäävät kantaa
› Runsaasti ravintoa, puut heikentyneet
• Suomessa on kymmeniä kaarnakuoriaislajeja, vain
muutama niistä on merkittävä tuholainen:
› Kuusella kirjanpainaja, kuusentähtikirjaaja
› Männyllä vaaka- ja pystynävertäjä
• Merkittävin näistä nyt ja tulevaisuudessa on kirjanpainaja!
Kaarnakuoriaiset

18. • Joukkoesiintymiä ei juurikaan ennen 2010-lukua
› Myrskytuhojen yleistyminen
› Kesien lämpeneminen
› Lämpiminä kesinä tuottaa 2 sukupolvea
• Pysyvä uhka Suomen kuusimetsille?
• Iskeytyy terveisiinkin puihin kun kanta on korkea
› Yleensä ikääntyneisiin kuusiin
› Purukasat puun tyvellä paljastaa
Kirjanpainaja

19. • Lisääntymisalustat (tuore puutavara, tuulenkaadot) pois
metsistä viimeistään metsätuholain määräpäivinä (15.7.)
• Riskikohteiden tarkkailu alkukesästä ja lämpiminä kesinä
myös heinä-elokuussa
• Kirjanpainajien valtaamien puiden nopea kaataminen ja
kuorinta/ pois vieminen
•Riskikohteilla voi käyttää pyyntipuita ja feromoniansoja (ei
tosin kovin kustannustehokas tapa)
•Kuusikoiden uudistaminen ajoissa tai eri-ikäiskasvatus
•
Kirjanpainajatuhojen torjunta

20. • Männyn tuholaisia, meillä kaksi lajia
› Vaakanävertäjä ohutkaarnaisessa osassa runkoa
› Pystynävertäjä paksukaarnaisessa osassa runkoa
• Aikuiset kovertavat latvuksessa oksien kärkikasvaimia
ontoiksi, putoavat syksyllä alas
• Lisääntyvät tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa
• Tuhot yleensä varastoalueiden lähellä sahojen
läheisyydessä
• Torjuntana puutavaran kuljetus pois metsästä 1.7.
mennessä
Ytimennävertäjät

21. • Meillä tavataan kahta tuhoja aiheuttavaa mäntypistiäislajia:
› Ruskomäntypistiäinen
› Pilkkumäntypistiäinen
• Kohonneiden talvilämpötilojen odotetaan hyödyttävän
molempia lajeja
• Mäntypistiäisten runsausjaksot
näyttävät tihentyvän eli
joukkoesiintymien todennäköisyys
kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä
Mäntypistiäiset

22. • Tuhonaiheuttaja on n.25 mm pitkä vihreän harmaa toukka
• Syö yleensä vanhoja neulasia
• Massaesiintymisiä kuumina kuivina kesinä
› Kestää yl muutaman vuoden
› Aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita ja seuraustuhojen uhka
kasvaa
› Voidaan torjua virusvalmisteella
› Hakkuut vasta epidemian jälkeen!!!
Ruskomäntypistiäinen

23. • Toukka kellan vihreä , sivuilta pilkullinen
• Vaarallisempi laji, koska syö kaikkia neulaskertoja
• Seuraustuhojen riski suurempi
• Laajojen esiintymien torjunta mahdollista torjunta-
aineruiskutuksin
Pilkkumäntypistiäinen

24. • Uusia vieras- ja tulokaslajeja saapuu väistämättä
Suomeen
• Laaja kirjo eri eliöryhmien edustajia
› Viruksia, bakteereita, sieniä, hyönteisiä ym.
• Voivat olla alkuperäisellä esiintymisalueellaan vaarattomia,
mutta aiheuttavat uudella esiintymisalueellaan mittavia
tuhoja
• Yksipuolinen puulajistomme lisää vieraslajien
suurtuhoriskiä
Uusia tuhonaiheuttajia?

25. • Aasianrunkojäärä löydettiin 2015 Vantaalta, EU:n
karanteenilaji, iskeytyy lehtipuihin
• Tähtikudospistiäinen tuhonnut satoja hehtaareita
kasvatusmännikköä Porin Yyterissä vuodesta 2006 alkaen
• Havununna yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Toukat
lähes kaikkiruokaisia (mänty, kuusi, haapa, pajut,
mustikka).
• Punavyökariste (2008) männyn taimikoissa
• Etelänversosurma (2015)
Meillä jo havaittuja uusia tuholaisia

27. • Saarnenjalosoukko, karanteenilaji, tuhoaa saarnet, tulossa
Tverin itäpuolella idästä
• Mäntyankeroinen, löytynyt hakkeesta ja
pakkausmateriaaleista kymmeniä kertoja, ei maastosta,
EU:n karanteenilaji. Aiheuttaa männyille kuivumistaudin,
mänty erittäin altis, olisi katastrofi puunjalostukselle
• Juurikääpä-hybridi leviämässä Etelä- Euroopassa (Italia)
• Lännenpahkaruoste, karanteenilaji, mänty erittäin herkkä,
voi tappaa puun
Potentiaalisia seuraavia tulokkaita

29. • Uudistamisaineiston oikea valinta
› Kuusta ei kuiville kasvupaikoille
› Ei liian eteläistä alkuperää
› Lehtipuiden ja sekametsien
suosiminen
› Edellyttää hirvikannan säätelyä!
Mitä on tehtävissä?

30. • Hakkuissa huomioitavaa
› Harvennukset ajoissa
› Vähentää sienitauteja (kuivempi mikroilmasto)
› Vähentää tuuli- ja lumituhoriskiä
› Ei voimakkaita harvennuksia etenkään lannoitusten jälkeen
› Uudistushakkuiden rajaukset / riskikohteiden huomiointi
› Kesä- vai talvikorjuu?
› Metsätieverkoston ylläpito
› Korjuuvaurioiden välttäminen
Mitä on tehtävissä?

31. • Monipuolinen puulaji- ja metsälörakenne pienentää
tuhoriskiä muuttuvissa olosuhteissa uusia ja nykyisiä
tuhonaiheuttajia vastaan
› Kuusettumiskehitys ei ole hyvää varautumista muuttuviin
olosuhteisiin
• Hyväkuntoinen puusto kestää parhaiten tuhoja
• Metsähygieniasta kannattaa huolehtia
› Tuore puutavara ja vahingoittunut puusto pois metsästä
• Vakuuttaminen tarjoaa turvaa useissa tuhotilanteissa
Summa summarum

32. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus