Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista - tilaisuuden materiaalia. Luonnontuotteiden kaupallinen keruutoiminta - Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.

1. Arto Pulkkinen, Metsäkeskus
Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista
5.3.2020 Lappeenranta
Luonnontuotteiden kaupallinen
keruutoiminta

2. • Kasvilajit on tunnettava varmuudella.
› Tietyillä kasveilla on myrkyllisiä näköislajeja.
• Kaupallisessa toiminnassa noudatettava
elintarvikelainsäädäntöä.
› Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa vierasaineet, kuten
raskasmetallit, kasvinsuojeluaineet tai hometoksiinit.
• Kaupalliseen käyttöön vaikuttavat erityisesti vuonna 1997
voimaan tullut uuselintarvikeasetus sekä kasvin käyttötarkoitus.
› Käsitteitä: uuselintarvike, ravintolisä, lääkekasvi ym.
› Ruokaviraston uuselintarvikelista ei ole täysin kattava.
Kaupallisessa keruutoiminnassa
huomioitavaa

3. Lähde: Tapio Nummi, Metsäkeskus
Keruuoikeudet ja verotus
• Yleisenä käytäntönä on kysyä lupa maanomistajalta jo
ruohovartisten kasvien laajamittaiseen keruuseen!

4. • Keruukausi huhti-toukokuussa.
› 3-5 viikkoa, riippuu kevään etenemisestä ja sääoloista.
› Porataan 3-5 cm reikä yläviistoon, noin polven korkeudelle.
› Valutus puhtaaseen säilytysastiaan ja kylmäketju.
› Pakastus tai pastörointi takaavat säilyvyyden.
• Ei merkittävää vaikutusta puun kasvuun.
› Samaa puuta voidaan käyttää yli 10 vuotta.
› Mahlan pitkäaikainen valuttaminen aiheuttaa värivikaa ja lahoa
puun pintaosiin.
› Keruun jälkeen klapeiksi, energiapuuksi, kuitupuuksi.
• Hyvä mahlapuu on tervelatvainen, yli 20 cm
rinnankorkeudelta.
› Päivätuotos n. 10 l/koivu -> 50 puusta keruukaudessa ~10 000 l.
› Jos tuottajahinta 0,50 €/l, verotonta tuloa 5000 €.
Esimerkkinä mahlan keruu
Kuvat: Soila Hiltunen, ProAgria

5. Kotimaiset mahlayritykset kasvussa
Lähde: Fonecta
Nordic Koivu Oy, TohmajärviAb Arctic Birch Oy, Maxmo

6. Kotimaiset mahlayritykset kasvussa

7. • Luomu-keruutuotteilla suurempi markkina-arvo etenkin
Euroopassa.
› Esimerkiksi luomuun kuulumattomilla marjoilla on vaikeampi
erottautua ulkomaan markkinoilla.
• Hyödyt suurille metsänomistajille, kuten kaupungit,
seurakunnat ja yritykset:
› Paikallisen luonnontuoteyrittäjyyden tukeminen.
› Talousmetsän hoidon ja ympäristöarvojen yhdistäminen.
› Luomumetsä-imagon hyödyntäminen matkailussa.
› Esim. Tertin kartano Mikkelissä (ravintola, luomumetsäretket)
Keruutuotteet ja luomuvalvonta

8. • Lähde: LUMO-INKA -hankkeen raportti /(Mintel GNPD). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
22/2018.
Luomun merkitys markkinoinnissa –
esimerkkinä puuvedet

10. • Talousmetsän liittäminen luomuvalvontaan nykyisin
helpoin hoitaa ns. selvittäjämallilla.
› Selvittäjä hoitaa luomuvalvontaan liittyvän paperityön
viranomaisten suuntaan.
› Maanomistaja sitoutuu ilmoittamaan selvittäjälle kiellettyjen
kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytöstä.
› Mahdollista liittyä mm. Metsään.fi-palvelussa (suositeltavaa
ottaa ensin yhteyttä Youngfour Oy:n)
› Toimintamalli on vielä kehitysvaiheessa (mm. Töitä luonnosta –
hanke)
• Käytännössä yli 90 % Suomen talousmetsistä olisi
mahdollista liittää luomuun ilman suuria muutoksia
metsänhoitotavoissa.
Keruutuotteet ja luomuvalvonta

11. • Luomuvalvonta ei suoranaisesti rajoita metsätaloutta.
› Luomuun kuulumattomista toimenpiteistä ilmoitusvelvollisuus.
• Luomuseuranta ohjaa kuitenkin kohti ympäristöystävällisiä
toimenpiteitä.
› Hyväksyttyjä mm. harmaaorvakka, tuhkalannoitus ja osa boorilannoitteista.
• Luomuun kuulumattomista toimenpiteistä kolmen vuoden
”karenssi” metsäkuviolle.
› Jos metsänomistaja esimerkiksi käyttää luomuun kuulumattomia
lannoitteita, lannoituskuviot poistetaan kolmeksi vuodeksi
luomukeruualueista.
› Avoimen metsätiedon ja omavalvontatietojen avulla luomukeruualue-
karttojen ylläpito voidaan pitkälti automatisoida.
Luomuvalvonnan velvoitteet

12. • Ruokaviraston ohjeistus keruuoikeudellisten
luonnontuotteiden luomuvalvontaan selvittäjämallilla
(26.9.2019):
› Metsänomistaja ei voi myydä/antaa jokamiehenoikeuksien
ulkopuolella olevien keruutuotteiden keruuoikeuksia
luomuvalvonnassa olevalle yritykselle, jotta tämä voisi myydä
tuotteita luomuna.
› Metsänomistajan olisi liityttävä suoraan luomuvalvontaan.
› Metsähallitus poikkeuksena.
› Keruuoikeuden vuokrausmalli työn alla.
• Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat tuotteet, kuten marjat ja
sienet, kelpaavat kuitenkin luomuun selvittäjämallillakin.
Ruokaviraston ohjeistukset

13. › Saimaan keruutuote OSK perustettu Lappeenrannassa.
› Mahla ja muut luonnontuotteet.
› Organisoidaan luomulaatuisen kuusenkerkän hankintaa.
› Ensimmäiset laajat luomukeruualueet Etelä-Karjalaan, kevät 2020.
› Kymenlaaksossa nuoret keräävät yht. 100 työpäivää
kuusenkerkkää (ostaja Kerkkämaisteri) sekä kerppuja
Korkeasaareen.
› Villiyrttien keruuseen koulutusta ja marjojen välitystoiminta jatkuu
(lisätietoja 4H/Reetta Tupasela).
Töitä luonnosta –hankkeen
toimenpiteitä 2020 (4H ja Metsäkeskus)

14. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Lisätietoja: arto.pulkkinen@metsakeskus.fi / 050 595 0365
reetta.tupasela@4h.fi / 044 783 0319