29.11.2019 Juurikäävän torjunnan tehostaminen- webinaari. Jarkko Hantulan (Luke) esitys: Juurikääpäongelma ja sen torjunnan tarve

1. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpäongelma ja sen
torjunnan tarve
Jarkko Hantula, Tuula Piri & Annikka Selander

2. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävät
• Kuusenjuurikääpä on maamme metsien taloudellisesti
merkittävin taudinaiheuttaja
– vuotuiset tappiot vähintään 40 miljoonaa euroa
• Männynjuurikääpä on yksi merkittävimmistä männyn
taudinaiheuttajista
– vuotuiset tappiot noin 5-10 miljoonaa euroa
• Juurikäävät ovat krooninen vaiva
– onnistunut ennaltaehkäiseminen kantaa monen
puusukupolven päähän
• Kantokäsittely on välttämättä, jotta juurikäävän
leviämistä voidaan ehkäistä kesäaikaisissa hakkuissa
– mahdollistaa nykyaikaisen metsätalouden logistiikan
2 28.11.2019

3. © Luonnonvarakeskus
Kuusenjuurikääpä
• Aiheuttaa kuusella tyvilahon, jota aiemmin kutsuttiin
maannousemaksi
• Pilaa kuusen arvokkaan tyvitukin keskimäärin reilun
neljä metrin korkeuteen
– laho voi nousta jopa 12 metrin korkeuteen
• Kustannusesimerkkejä
– jos lahon puun osuus on 20%, tappiota syntyy noin 2 000
euroa hehtaarilla
– Jos lahon puun osuus on 40%, tappiota syntyy noin 4 000
euroa hehtaarilla
• Lahojuuriset puut kaatuvat helposti kovalla tuulella
3 28.11.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpäinen kuusi
4 28.11.2019
Kuva: Kari Korhonen

5. © Luonnonvarakeskus
Mitä kuusenjuurikääpä tekee?
• Juurikääpä etenee pääosin kuolleessa sydänpuussa
• Sieni leviää juuriyhteyksien kautta puusta ja
puusukupolvesta toiseen
• Lahovikainen kuusi säilyy yleensä pitkään ulkoisesti
hyväkuntoisena
– Vasta erittäin pitkälle edennyt mantopuuhun levinnyt laho
näkyy puun ulkonäössä
• neulasiston harsuuntuminen, rungon pihkavuodot ja
pituuskasvun tyrehtyminen
– juurikääpätuhojen laajuus paljastuu yleensä vasta hakkuun
yhteydessä
5 28.11.2019

6. © Luonnonvarakeskus
Kuusenjuurikäävän itiöemiä
6 28.11.2019
Kuva: Jarkko Hantula
Kuva: Jarkko Hantula
Kuva: Jarkko Hantula

7. © Luonnonvarakeskus
Männynjuurikääpä
7 28.11.2019
• Aiheuttaa männyllä tyvitervastaudin
– joskus myös kuusella aiheuttaen samanlaista tyvilahoa
kuin kuusenjuurikääpä
• Esiintyy kaiken kokoisissa ja kaiken ikäisissä männyissä
sekä kivennäis- että turvemailla
• Tauti alkaa yksittäisen männyn heikkenemisenä
• Ajan myötä tautipesäke laajenee viereisiin puihin ja
seuraavaan puusukupolveen
• Pesäkkeissä on eri aikoina ja eriasteisesti sairastuneita
harsuuntuneita, kellertäviä, ruskettuneita ja kuolleita
mäntyjä

8. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautia männyntaimikossa
8 28.11.2019
Kuva: Tuula Piri

9. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautia hongikossa
9 28.11.2019
Kuva: Tuula Piri

10. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautiin kuolleen männyn
pihkoittunut kanto
10 28.11.2019
Kuva: Timo Silver

11. © Luonnonvarakeskus
Kuinka männynjuurikääpä toimii?
• Männynjuurikääpä lahottaa männyn juuristoa
• Mänty estää runsaalla pihkoittumisella sienirihmaston
leviämisen ylös runkoon
– laho nousee männyn rungossa yleensä vain 30–40
senttimetrin korkeuteen.
– kun puun juuret lahoavat ja jälsi kuolee puun tyveltä, vesi
ja ravinteet eivät pääse kulkeutumaan ylös runkoon ja puu
kuivuu pystyyn.
11 28.11.2019

12. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautituhot
• Nuoret männyt voivat kuolla muutamassa kuukaudessa
• Vanhemmat puut saattavat kestää vuosikymmeniä
• Peräti 30 prosenttia männyn juurista voi olla juurikäävän
tartuttamia ilman että puussa näkyy ulkoisia merkkejä
– piilevästä juuristotartunnasta kärsivien puiden osuus voi
olla kolminkertainen huonokuntoisiin puihin nähden.
– heikentää männyn kasvua, koska ravinteiden ja veden
saanti vaikeutuu ja resursseja kuluu puolustustaisteluun
• 10% juuristotartunta vähentää tilavuuskasvua 13%
• Kuolleen rungon arvo alenee nopeasti
seurannaistuhojen takia
12 28.11.2019

13. © Luonnonvarakeskus
Männynjuurikäävän itiöemiä
13 28.11.2019
Kuva: Tuula PiriKuva: Jarkko Hantula
Kuva: Jarkko Hantula

14. © Luonnonvarakeskus
Syyt juurikäävän runsauteen
• Laajamittaiset kesähakkuut aloitettiin jo 1970-luvulla,
mutta kantokäsittely vasta 1990-luvun alussa
• Egyptinparrujen hakkuut ajoittuivat kesäkauteen jo
paljon aiemmin, mikä lienee syy tyvitervastaudin
yleisyyteen Itä-Suomessa
14 28.11.2019
Kuusenjuurikääpä Männynjuurikääpä Lain mukainen torjunta-alue

15. Talvi lyhenee
Kesä lämpenee
Juurikääpärihmaston
kasvu nopeutuuPuiden kasvu
nopeutuu
Juurikäävän
itiötuotanto
lisääntyy
Routa-aika
lyhenee
Lumettoman
ajan hakkuut
lisääntyvät
Itiöiden
tartunta-aika
pitenee
Rihmaston
kasvuaika
pitenee
Korjuuvauriot
lisääntyvät
Juurikääpä-
tuhojen määrä
-
+ +
++
+
Metsien
kiertoaika
lyhenee
Tuulisuus
lisääntyy
+
Myrskytuhot
lisääntyvät

16. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävän tarttumisriski
• Juurikäävän itiöiden tarttumisriski on sitä suurempi, mitä
suurempia havupuun kantoja syntyy
– Tartuntariski on olemassa jopa halkaisijaltaan alle 5 cm
kannoissa
– torjunta on tarpeellinen myös energiapuuhakkuissa
• Juurikääpä leviää itiöillä myös puiden tyvien
korjuuvaurioiden kautta
• Juurikääpä ei leviä lehtipuiden kannoista
16 28.11.2019

17. © Luonnonvarakeskus
Juurikääpä leviää juuria pitkin
• Tartunnan synnyttyä juurikääpä leviää puusta ja
puusukupovesta toiseen
• Alikasvoksen tartuntariski on suuri, joten juurikääpäistä
metsää uudistettaessa sen hyödyntäminen ei kannata
• Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa juurikääpä leviää
tehokkaammin kuin tasaikäisessä metsikössä
• Sekapuustossa levintä on vähäisempää kuin
yksilajisessa metsässä
17 28.11.2019

18. © Luonnonvarakeskus
Torjuntamenetelmät
Juurikäävän poistava menetelmä
• Puulajin vaihtaminen juurikäävän kestäväksi
– Kasvupaikka? Hirvieläimet? Tuotto-odotukset?
Ennaltaehkäisevät menetelmät
• Hakkuiden ajoittaminen talvikauteen
– metsäsektorin logistiikka vaatii kesähakkuita
• Kantokäsittely
– urea tai harmaaorvakka
• Kantojen nostaminen
– lahot juuret jäävät maahan, joten ei poista tartuntaa
18 28.11.2019

19. © Luonnonvarakeskus
Milloin ja miten kantokäsittely tehdään
• Aloitetaan keväällä kun vuorokauden keskilämpötila on
noussut pysyvästi yli +5 asteen eli kun terminen
kasvukausi on alkanut.
• Syksyllä käsittelyä jatketaan pakkasten tuloon asti
– Tartuntariski poistuu jos hakkuuta edeltävän kolmen viikon
jaksolla lämpötila on ollut alle -10 celsiusasteen
lämpötiloja
• Käsittely tapahtuu yleensä hakkuukoneeseen liitetyllä
lisälaitteella
– voi tehdä myös ruiskulla tai sivelemällä pian puun
kaatamisen jälkeen
19 28.11.2019

20. © Luonnonvarakeskus
Mikä vaikuttaa kantokäsittelyn
kannattavuuteen?
• Kannattavinta hyväkasvuisissa metsissä, joissa ei ole
ennestään tartuntaa, mutta joihin kohdistuu suuri
itiöpaine
– hyöty jo valmiiksi tartunnan saaneissa kohteissa on
vähäisempi, mutta vähentää kuitenkin uusia tartuntoja
– pahoin juurikääpäisen kuusikon tai männikön uudistamista
samalle puulajille kannattaa välttää
• Käsittelyn laatu on olennainen tekijä
– torjunta-teho alenee suunnilleen samassa suhteessa kuin
käsittelyn peittävyys kannon pinnalla
– vain hyvin tehty kantokäsittely suojaa kasvupaikan uudelta
tartunnalta
20 28.11.2019

21. 21 28.11.2019
Vanhassa
kannossa oleva
itiöemä tuottaa
itiöitä
Itiöt laskeutuvat tuoreille
kantopinnoille ja kasvattavat
rihmaston sen sisään
Rihmasto kasvaa juuriyhteyksien
kautta läheisiin puihin ja eteenpäin
Kantokäsittely
pysäyttää
itiötartunnat
Mutta ei vaikuta juuristossa jo
ennestään oleviin
juurikääpärihmastoihin
Kuva: Heini-Marikka Hantula
Ongelman kroonisuus edellyttää hyvää laatua
Juurikääpä voi jatkaa
kasvullista leviämistään
torjunnasta huolimatta

22. © Luonnonvarakeskus
Omavalvonnan kautta korkeaan laatuun
• Metsätuholaki velvoittaa omavalvontaan
• Kantokäsittelyn laatu riippuu koneenkuljettajan
huolellisuudesta ja ammattitaidosta
– koskee sekä torjunta-aineen käsittelyä että levitystyötä
– huomion kiinnittäminen oman työn jälkeen auttaa laadun
ylläpitämisessä
22 28.11.2019

23. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Kantokäsittelyä tarvitaan mahdollistamaan kesähakkuut
• Juurikääpien torjunta on pakollista eteläisessä ja
keskisessä Suomessa
• Torjunnasta on hyötyä vain, mikäli se tehdään hyvin
• Juurikääpä on krooninen tauti, jonka saapuminen
metsään kannattaa ehkäistä ennalta
• Juurikäävän torjunta on entistä tärkeämpää
lämpenevässä ilmastossa
23 28.11.2019

24. Kiitos!