Naisenergiaa metsiin -hankkeen Metsätuhot-verkkoluennon esitys 13.3.2018. Aiheena metsätuhot ja niiden torjunta, alueellisena painopisteenä Etelä-Savo. Esityksen laatinut metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus

1. Naisenergiaa
metsiin
Webinaari metsätuhoista
13.3.2018
Pekka Kuitunen
Suomen metsäkeskus

2. Johdanto
• Metsätuhot aiheuttavat Suomessa arviolta 100-
200 milj. €:n taloudellisen vahingon vuosittain
• Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria johtuen tuhojen
epäsäännöllisyydestä ja/tai syklisyydestä
• Suomessa massiivisilta metsätuhoilta on vielä
toistaiseksi vältytty
• Ympäristötekijöiden muuttuessa niihinkin on syytä
varautua
• Ennakointi ja toisaalta nopea reagointi havaittuihin
tuhoihin on puoli voittoa!

3. Sienitaudit

4. Juurikääpä
• Sienestä tavataan Suomessa kahta eri tyyppiä, jotka ovat eri
lajeja: S-tyyppi eli kuusenjuurikääpä ja P-tyyppi eli
männynjuurikääpä. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa enimmäkseen
kuusentyvilahoa. P-tyyppi aiheuttaa männyllä tyvitervastaudin,
jonkin verran kuusentyvilahoa, ja se lahottaa lisäksi monia muita
puulajeja.
• Juurikäävän aiheuttama kuusentyvilaho on pahin kuusia vaivaava
sairaus Etelä-Suomessa. Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja
runkoa. Runkolaho voi edetä monen metrin korkeudelle.
• Kuusentyvilaho on hyvin yleinen Etelä-Suomessa, ja sitä tavataan
paljon myös Pohjanlahden rannikolla aina Kokkolaan saakka.
• Tartunta tapahtuu joko ilmalevintäisten itiöiden avulla tai puiden
välisten juuriyhteyksien kautta. Itiöt lähtevät kasvuun tuoreissa
kantopinnoissa tai puiden saamissa kolhuissa, esim.
ajovaurioissa. Tartuntaa tapahtuu sulan maan aikana, runsaimmin
lämpimän, heikkotuulisen sään vallitessa.

5. Kuusen- ja männynjuurikäävän esiintyminen

6. Kuusen juurikääpä

7. Tyvilahon kuuseen osuus korjatussa puussa

8. Männyn juurikääpä
• Männyntyvitervastaudin aiheuttaja. Sieni lahottaa juuristoa ja
aiheuttaa rungon tyven tervastumisen. Sairastuminen johtaa
usein puun kuolemiseen.
• Männynjuurikääpä aiheuttaa myös jonkin verran kuusentyvilahoa
ja lahottaa lisäksi monia muita puulajeja. Tyvitervastautia
tavataan yleisesti Saimaan ympäristössä, paikoin muuallakin
Etelä- ja Keski-Suomessa.
• Tauti leviää uusiin metsiköihin etenkin kesähakkuiden
yhteydessä. Tartunta tapahtuu ensin tuoreisiin kantoihin, ja niistä
tauti leviää juurien kautta pystypuihin. Tauti ilmenee ensin
yksittäisten puiden ja aikaa myöten puuryhmien sairastumisena.
Puita kuolee pystyyn ja kaatuu maahan, syntyy aukkoja.
Tautipesäkkeissä kuolee myös kuusia, koivuja ja katajia
• Ruskettuneet lahojuuriset katajat ovat ensimmäisiä merkkejä
taudin esiintymisestä. Juurikääpä muodostaa metsikölle yleensä
pysyvän haitan. Se pystyy elämään pitkään kannoissa, joista se
leviää uuteen puusukupolveen.

9. Männyn juurikääpä

10. Juurikäävän torjunta
• Talvihakkuut, laadukas korjuujälki
• Sulan maan aikaisten hakkuiden kantokäsittely
• Metsätuholaki velvoittaa hakkuun toteuttajan huolehtimaan juurikäävän
torjunnasta
• eteläinen ja keskinen Suomi: Kivennäismaiden havupuuvaltaiset metsät
• Turvemaiden kuusivaltaiset metsät
• Kaikki yli 10 cm läpimitaltaan olevat havupuiden kannot
• Peittävyys vähintään 85 %
• Torjuntaa ei tarvitse tehdä jos:
• Terminen kasvukausi ei ole alkanut
• Hakkuuvrk:n lämpötila alle 0° C
• Yhtenäinen lumipeite
• alin lämpötila alle -10° C kolmen viikon aikana hakkuusta

11. Männynversosurma
• Leviää ilmassa itiöiden mukana
• Voi tarttua kaikenikäisiin puihin
taimista tukkipuuhun, otollisimpia
kohteita ovat ylitiheät riukuasteen
männiköt
• Tavattu myös alikasvoskuusilla ja
viljavien kasvupaikkojen
kuusentaimikoissa
• Sateinen alkukesä ja lämmin sekä
sateinen syksy edistävät taudin
leviämistä. Viileät ja sateiset
kasvukaudet myös vähentävät
mäntyjen puolustuskykyä tautia
vastaan

12. Kuusentuomiruoste
• Ruostesieni, esiintyy kuusen kävyissä tai versoilla. Tuomi väli-
isäntä
• Tuomiruoste voi tappaa kuusen latvaversoja aiheuttaen nuorissa
kuusissa pituuskasvun hidastumista. Vähentää kuusen
siementuotantoa

13. Tervasroso
• Yleisin varttuneita
männiköitä vaivaava tauti
• Mäntyjen välillä eroja
vastustuskyvyssä
• Sairaat puut tulisi poistaa
harvennuksissa
• Jos uudistetaan luontaisesti,
vain terveitä puita tulee
säästää siemenpuiksi

14. Hyönteistuhot

15. Hyönteistuhot
• Merkittävimmät tuhohyönteiset Etelä- Savossa:
• kirjanpainajat (Ips sp.)
• ytimennävertäjät
• mäntypistiäiset
• kärsäkkäät
• jäärät

16. Kirjanpainaja
• Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta
vioittava hyönteistuholaissuku kuusella (1-2 milj. €/v)
• Tuhoalueet Suomessa ovat olleet yleensä pieniä
• Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot,
heikentyneet pystypuut  terveet puut (2000 - 4000
yksilöä)
• Toinen sukupolvi lämpiminä loppukesinä lisää tuhoja
- 2010, 2011, 2013
• Viimeiset 2 vuotta olleet lisääntymiselle vähemmän
suotuisia
• Kanta edelleen korkea esim. Etelä-Karjalassa

17. Kirjanpainaja
• Kirjanpainaja talvehtii aikuisena saastuneen kuusimetsän
karikkeessa maassa
• Kuoriaiset aloittavat parveilun, kun ilman lämpötila ylittää 18ºC
tai maan lämpötila ylittää noin 9ºC
• Koiraat iskeytyvät kuusen (joskus myös männyn) kuoren läpi
nilakerrokseen
• Naaraat tulevat perässä
• Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuu toukat
›Toukat ovat muutaman millimetrin mittaisia ja valkeita
›Toukat syövät toisistaan erilleen käytävät nilakerrokseen
›Toukat koteloituvat ja koteloista kuoriutuu aikuinen
›Kehitysvaihe toukasta aikuisuuteen kestää kaksi kuukautta
Mahdollinen toinen sukupolvi saman vuoden elokuussa, jos
kesäkuun loppuun mennessä riittävä lämpösumma

18. Kuva: Sami Karppinen
Aukon reuna

19. Kuva: Sami Karppinen
Tuulenkaadot

20. • Iskeytymät
toukokuussa
kuvassa kuusi elo-syyskuussa
Yhden puun
tappamiseen tarvitaan 2
000 – 4 000 iskeytyvää
kirjanpainajaa.
Latvus vihreä
Kuori
irtoaa
Kuva: Hannu Heikkilä

21. Kirjanpainajan iskeytymiä

22. Pihkavuotoa iskeytymistä
Kuva: Hannu Heikkilä Kuva: Hannu Heikkilä

23. Kuva Hannu Heikkilä
Kirjanpainajan syöntijälkeä

24. Kirjanpainajan torjuntakeinot
• Tehokkain keino on poistaa metsistä kuorellinen havupuutavara
sekä vaurioituneet puut ennen kuin kuoren alla kehittyneet
kirjanpainajat pääsevät leviämään ympäristöön
• Metsätuholaki asettaa takarajan, mutta lämpiminä kesinä
kirjanpainajat saattavat poistua puusta jo reilusti ennen lain
asettamia takarajoja
• Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan
yli 10 cm oleva, 1.9. – 31.5. kaadettu puutavara kuljetetaan
pois hakkuupaikalta ja välivarastosta Etelä-Savossa viimeistään:
1. kuusipuutavara 24.7.
2. kaarnoittunut mäntypuutavara 1.7.
• Velvoite koskee myös vahingoittunutta puustoa jos sitä on
runsaasti:
• Mänty yli 20 m3/ha , Kuusi yli 10 m3/ha

25. Tukkimiehentäi

26. Tukkimiehentäin lisääntyminen
• Parveilu touko-kesäkuussa
• Naaraat munivat tuoreisiin havupuunkantojen juuriin ja
kuorikasoihin
• Muninta voi jatkua syyskuulle saakka
• Munista kuoriutuu 2-3 viikon kuluttua toukkia, jotka syövät havupuun
kantojen juurten nilaa ->koteloituvat
• Etelä-Suomessa kehitys aikuiseksi voi kestää kaksi vuotta, P-S jopa viisi
vuotta
• Aikuiset siirtyvät kantojen lähelle havupuun taimiin syömään
kuorta ja nilaa
• Pahin syönti tapahtuu alkukesästä, loppukesällä ravintona myös
muita kasveja
• Aikuiset elävät useita vuosia talvehtien maahan kaivautuneena

27. Tuhojen tunnistaminen

28. Tukkimiehentäin torjuminen
• Taimien käsittely torjunta-aineella
• Tehokas maanmuokkaus
› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja:
1. täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi
2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein
kivennäismaalla -> syönti vaikeutuu
• Kantojen nosto
• Viljelyn viivästyttäminen
› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme
vuotta, jolloin heinittyminen lähtenyt käyntiin

29. Ytimennävertäjät
• Nävertäjän ontoksi syömät kasvaimet putoavat maahan ->
Mäntyjen latvukset muuttuvat piikkimäisiksi

30. Lisääntyminen ja torjunta
• Pystynävertäjällä musta tai punaruskea noin 3-5
mm pitkä ruumis
• Parveilu alkaa Etelä-Suomessa jo maalis-
huhtikuussa, kun päivälämpötila ylittää + 12
astetta celsiusta
• Parveilun aikana aikuiset kuoriutuvat männyn
kaarnan alle lisääntymään
› Lisääntymispaikkoja ovat kannot, kuorellinen
puutavara, tuulenkaadot yms. Muut vaurioituneet
kuorelliset männyt
› Naaras munii 10 cm pitkän emokäytävän reunoille
› Uudet aikuiset kuoriutuvat kesä-heinäkuun taitteessa
->Leviävät läheisiin eläviin puihin
-> kasvainten syönti jatkuu
lokakuulle saakka

31. Mäntypistiäiset
ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer)
pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
• Kasvutappioita männyille
• Toistuvat syönnit voi johtaa
puuston kuolemiseen
• Syönti kohdistuu neulasiin:
ruskomäntypistiäisellä
uusiin neulasiin
Pilkkumäntypistiäiselle
kelpaa vanhemmatkin
neulaset
• Laajoja tuhoja esiintyy
ajoittain
• torjunta mahdollista
monisärmiöviruksella

32. Metsätuhojen torjunta
Kuvat: Hannu Heikkilä

33. Kuusijäärät
• kuusijäärät tappavat yleensä
yksittäisiä isoja, juurikäävän
tms. heikentämiä kuusia
metsän sisällä
• noin puolen sentin levyisiä, loivareunaisesti puun
pintaa uurtavia toukkakäytäviä joissa karkeahkoa,
ruskeaa purua; ennen koteloitumista puun väristä
purua
• toukka painuu koteloitumaan pintapuun sisään
soikean, 3–4 mm levyisen reiän kautta
• Kuusijäärien saastuttamat yksittäiset puut on
poistettava metsästä kesän aikana.
(kuva: Heinz Schmutzenhofer,
Metla)
(kuva: Juha Siitonen, Metla)

34. Nisäkästuhot

35. Hirvituhojen torjunta
• Selvästi suurin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa
(lähes 500 000 ha, VMI 11)
• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri
ristiriita
• Torjuntakeinoja:
• Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä
hirvikanta metsästämällä kohtuullisena
• Koivun ja männyn viljelystä luopuminen riskikohteilla
• Lehtipuuston perkaaminen havupuutaimikoista
› Vähentää selvästi tuhoja (keskimäärin)
• Karkotteet ja hajusteet (Trico)
• Ohjaaminen nuolukivien avulla muualle taimikoista
• Aitaaminen

36. Hirvituhojen torjunta

37. Myyrätuhot
Peltomyyrä on pahin ja aiheuttaa
valtaosan kaikista myyrätuhoista.
Nakertaa puun kuorta lumen alla.
Osa taimista kuolee.
Metsämyyrä syö silmuja ja kaluaa
uusien kasvainten kuorta (jopa 4 m)
aiheuttaen laatuvikoja puun runkoon.
Vesimyyrä syö puiden juuria.
Puut kituvat tai kuolevat.
Hyvin paikallinen tuholainen

38. Myyrätuhojen torjunta
• Maanmuokkaus
• Heinäntorjunta
• Myyräkarkotteet (eivät myrkkyjä)
• Taimisuojat (laajat valikoimat)
• Myrkkysyötit
• Loukut
• Luontaisten vihollisten suosiminen (voi vähentää
tuhoja)
- Pienpedot
- Pöllöt

39. Abioottiset tuhot

40. Tuulituhot
Kuva: Yrjö Niskanen

41. Tuulituhot
Ilmastonmuutos on lisännyt tuulituhoja?
Kovemmat tuulet, useammin?
Roudan väheneminen
Osa tuulituhopuista jää aina korjaamatta!
Seuraustuhojen riski on suuri!
kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2-3 v)
Pääosa tuhoista syntyy tuoreiden aukkojen reunametsiin tai hiljattain
harvennettuihin kasvatusmetsiin
Aukot pyritään rajaamaan siten, että vallitsevat tuulet vaikuttavat mahdollisimman
vähän
Vältetään voimakkaita harvennuksia, erityisesti pitkään liian tiheinä olleissa metsissä
Vältetään kapeiden metsäkaistaleiden jättämistä tuulille herkille alueille

42. Lumituhot
Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin
antamalla puille riittävästi kasvutilaa jo
taimikkovaiheesta saakka
-> riukuuntuneet puut kestävät huonosti
lumikuormaa
Tykkylumialueilla tuhoja esiintyy jossakin
määrin aina
(>200 mpy)

43. Halla
Kuva: Timo Silver

44. Halla
• Keväthallat vahingoittavat yleisimmin alle 1
metrin mittaisia kuusen taimia
• Kasvuun lähtenyt kuusen verso kestää n. -3 °C,
mänty -6 °C
• Syksyllä mänty on alttiimpi pakkasille
• Kaikkein hallanarimmilla paikoilla kannattaa
kuusenviljelykohteilla riskiä vähentää
käyttämällä verhopuustoa

45. Tuhoihin
varautuminen

46. Metsätuhojen
ennaltaehkäisy
• Valitse kasvupaikalle sopiva puulaji ja
metsänkasvatusmenetelmä
• Huolehdi puuston elinvoimaisuudesta
• Tee taimikonhoito ja harvennukset
metsänhoitosuositusten mukaan
• Uudista ajallaan
• yli-ikäinen puusto on altis tuhoille
• Vältä voimakkaita hakkuita tuulialttiilla alueilla
• Ylläpidä luonnon monimuotoisuutta
• lehtipuusekoitus
• Hyvä metsänhoito vähentää tuhoriskiä

47. Vakuuttaminen
• Metsävakuutus on harkitsemisen arvoinen riskienhallintakeino
metsätalouden harjoittajalle. Vakuutuksella voidaan varautua äkillisiin
ja ennalta arvaamattomiin luonnontuhoihin kuten myrskyihin ja
metsäpaloihin
• Vahingon on oltava äkillinen ja ennalta arvaamaton. Siksi vakuutus ei
korvaa esimerkiksi juurikäävän leviämistä
• Metsävakuutuksissa on tarjolla vaihtoehtoja kattavuuden mukaan
(suppea/perus/laaja)
• Suppea = palovakuutus
• Perus = palo+myrsky+lumi
• Laaja = ed. + hyönteiset, eläimet (pl. hirvieläimet),tulva, vahingonteko
• Myös enimmäiskorvaustasoille on vaihtoehtoja
• Eli maksimi korvaustaso, €/m3

48. Tulevaisuuden
haasteet?

49. Ilmasto muuttuu
• Ilmastonmuutos todennäköisesti alentaa puiden
vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan
johtuen mm. talvikauden lauhtumisesta ja
sateisuuden lisääntymisestä sekä kesäaikaisista
pitkäkestoisimmista poutajaksoista
• Useimmat sienitaudit hyötyvät lauhtumisesta ja
lisääntyvästä kosteudesta puiden lepokauden
aikana sekä kohonneista lämpötiloista
kasvukauden aikana
• Syys- ja talvikauden tuulet voimistuvat,
tuulituhojen riski kasvaa

50. Maailma muuttuu
• Luonnonvaraisten lajien runsastuminen
• Tähtikudospistiäinen
• Havununna
• Juurikääpä
• Tulokas- ja vieraslajit
• Aasian runkojäärä
• Mäntyankeroinen?
• Hybridit?
• Lajiristeymien kautta syntyneet uudet taudinaiheuttajat
• Esim. Pohjoisamerikkalaisen ja eurooppalaisen
juurikäävän risteymä (Italia)

51. Tähtikudospistiäinen
• Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen
• Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja
• pahimmat tuhot Euroopassa: kesto 20-50 v,
tuhoala 250 000 ha
• Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä
vuonna 2006, jatkuu edelleen
• avohakkuut jo n. 300 ha
• torjuttu sukkulamadoilla

52. 19.3.2018 Suomen metsäkeskus 52
Metsätuhojen torjunta 4/5
•
Tähtikudospistiäinen Porin Yyterissä
Kuvat: Hannu Heikkilä

53. Havununna
• Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole
aiheuttanut merkittävää tuhoa  Pidetty
vaarattomana
• syö havupuiden neulasia ym. (kuusi mieluisin)
• Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä
• Viime vuosina havununnia
lennellyt melko runsaasti
eteläisessä Suomessa

54. 19.3.
2018
Suomen
metsäke
54
Havununna
Kuvat: Hannu Heikkilä

55. Aasianrunkojäärä
• Vaarallinen lehtipuita
vioittava kovakuoriainen
• Kotoisin Kiinasta, levinnyt
Aasiasta Pohjois-
Amerikkaan ja Eurooppaan
puisen pakkausmateriaalin
välityksellä
• Suomessa ensimmäinen
esiintymä 2015 (Vantaa)
Kuva: Ville Welling

56. Mäntyankeroinen
• mikroskooppisen pieni
sukkulamato, joka elää
havupuissa
• Mäntyankeroinen on
aiheuttanut pahoja tuhoja
Pohjois-Amerikan ja
Aasian havumetsissä, ja
se voisi elää männyissä
myös Suomessa
• Tavataan vuosittain
pakkausmateriaaleista
Kuva: Evira

57. Kiitos!