19.9.2019 Porissa järjestetyn Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia Ilmastoviisas Metsien käyttö: Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.

1. Ryskettä Lounais-Suomen metsiin
Lasse Rantala
projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus
Ilmastoviisas
metsien käyttö

2. • Ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä:
› lisäämällä puuston kasvua ja puuston määrää sekä
vähentämällä maaperästä vapautuvia kasvihuonekaasuja
› vähentämällä metsätuhoja
• Toimenpiteiden vaikutukset tulevat viiveellä
› Kokonaisvaltainen tilanteen tarkastelu pitkällä aikavälillä
• Toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita
› Voiko samalla työllä tai investoinnilla saada muualla parempia
tuloksia?
• Ilmastonmuutosta hillitsevät ja luonnon monimuotoisuutta
edistävät toimet voivat erota toisistaan
Metsienkäsittelyllä voidaan
vaikuttaa ilmastoon

3. Metsienkäsittelyllä voidaan
vaikuttaa ilmastoon
• Science-lehden tutkimus
› Pienellä metsän pinta-alan lisäämisellä pystytään pysäyttämään
ilmaston lämpeneminen
› Nykyiset metsät ja niiden liepeet
› 500 mrd tainta – 2 500 000 km² (7 x Suomi)
› CO2-pitoisuus laskee 25% (esiteollinen taso)!
› Puolet metsittämisalasta 1) Venäjällä 2) USA:ssa 3) Kanadassa 4)
Australiassa 5) Brasiliassa 6) Kiinassa
• Suomi ilmastojohtajaksi
› metsittämisprojektit

4. Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat
metsämaalla vuosina 1990–2016
• Päästöjä aiheuttavat ojitettujen soiden turve
• Hiilinieluja ovat kivennäismaiden maaperä sekä
kivennäismaiden ja ojitettujen soiden puusto
Päästö
(hiililähde)
Poistuma
(hiilinielu)
Lähde: Tilastokeskus

5. Kasvua lisää
• Jalostettu viljelymateriaali
• Metsänviljely
• Puulajivalinta
• Maanmuokkaus
• Kunnostusojitus
• Lannoittaminen
Hakkuukertymiä lisää
• Taimikonhoito
• Kasvatushakkuiden oikea ajoitus
• Kiertoajan säätely
• Lyhytkiertoviljely sopivalla kasvupaikalla
Metsien kasvua ja hakkuukertymiä
voidaan lisätä

6. Puuston kiertoaika ja kehitysluokat
tasaikäismetsätaloudessa
• Puuston kiertoaika
tasaikäismetsätaloudessa:
puuston kehittyminen
taimesta uudistuskypsäksi
järeäksi tukkipuustoksi

7. Metsänuudistaminen
• Jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää kasvua 15-25 %
› Uudistushakkuun jälkeen uudistettava ala on hiilen päästölähde 10-20 vuotta,
mutta pitkällä aikavälillä metsä on selvä hiilensitoja ja hiilivarasto
› Taimien kehitys nopeutunut
› Hiilensidonta nopeutunut
› Varhaishoidon määrä vähentyy  pienempi hiilijalanjälki
• Muokkausmenetelmät kehittyneet, maata paljastetaan aiempaa vähemmän

8. Taimikonhoito, kasvatustiheys ja kiertoaika
• Hyvä lopputulos metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus
• Taimikonhoidolla ja kasvatushakkuilla ohjataan kasvua
ainespuuhun
› Korvataan fossiilisia polttoaineita ja fossiilis-intensiivisiä
rakennusmateriaaleja
• Harvennushakkuut voidaan tehdä suosituksia lievempinä ja
tiheämmin (enemmän puustoa)
• Kiertoajan pidentämisellä voidaan lisätä puuntuotosta
› 10-20 vuoden kiertoajan pidennys suosituksista >15% tuotoslisä
› Kuusella suurempi positiivinen vaikutus kasvuun kuin männyllä
› Kiertoajan oleellinen pidennys lisää tuhoriskejä ja taloudellisia
tappioita

9. • Puuston kasvu lisääntyy ja laatu osittain paranee
• Hiilensidonnan lisääminen
• Puunkorjuun lisääntyessä myös lannoitustarvetta enemmän
• Edistetään heikkokuntoisten metsien toipumista sekä
vahvistetaan puuston kestävyyttä odotettavissa olevia
tuhoja vastaan
› Kasvun lisäys ja seurannaistuhojen väheneminen
• Ympäristön huomioon ottaminen: tuhkan hyötykäyttö on
kierrätystä
• Tuhkalla myös turvemaiden vesitaloutta kohentava vaikutus
• Tiettyjen tuhoriskien lisääntyminen otettava huomioon
Lannoitus on nopein tapa lisätä kasvua

10. Kunnostusojitus
• Kunnostusojituksella lisätään puuston kasvua ja
kariketuotantoa sekä turvataan puuston kasvu tulevaisuudessa
• Voidaan vähentää kasvihuonekaasuja (metaani), toisaalta
turpeen hajotessa hiilidioksidin tuotanto lisääntyy (tasapaino)
• Ojitusta ja maanmuokkausta voidaan vähentää
› Haihduttavalla puustolla
› Luontaisesti syntynyttä
taimikkoa hyödyntämällä
• Ojitustarvetta lisäävät
› Sateiset kesät
› Sieni- yms. tautiepidemiat

11. Ilmastotyön voi aloittaa turvemailta
• Miten hillitä ilmastonmuutosta
› Vältä ojien kaivelua
› Uudista metsä viiveittä
› Harkitse lannoittamista tuhkalla
• Sopeutumisen keinot
› Juurikäävän torjunta
› Ei myrskytuhoille alttiita metsäkuvioita
› Suosi sekametsiä
› Hanki vakuutusturva
› Lähde: Raisa Mäkipää

12. Soiden ennallistaminen
• Soiden ennallistamisella ei saavuteta nopeita ilmastohyötyjä
› Soiden ennallistaminen lisää kasvihuonekaasuja (metaani)
vähintään vuosikymmenien ajaksi
› Ennallistetuilla karuilla soilla erityisen selvä ja pitkä ilmastoa
lämmittävä vaikutus
• Ennallistamisen yhteydessä lähtee tutkimusten mukaan
liikkeelle runsaasti ravinteita
• Pitkän aikavälin kuluessa (suon viljavuudesta riippuen)
ennallistamisesta myös ilmastohyötyjä
• Ennallistamisesta on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle

13. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus
• Turvemailla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä hyödyntämällä varttuneen puuston alle
luontaisesti syntynyt taimikko
• Heikentää kivennäismailla puuston kasvua 15-25 %
• Jatkuvapeitteisyyteen siirtyminen ei ratkaisu ilmastonmuutoksen
hillintään
Pienaukkohakkuu Poimintahakkuu
© Tapio, Piirros: Juha Varhi

14. Puuttomien alueiden metsitys
• Aiemmin puuttomien alueiden metsitys: pellot, peltoheitot,
maanottopaikat, hylätyt johtolinjat, varastoalueet, entiset
turvetuotantoalueet jne.
• Kasvava puusto sitoo hiiltä kasvupaikoille
• Orgaanisen hiilen huuhtoutumisen väheneminen
• Maasta vapautuvien kasvihuonekaasujen vähentäminen
• Metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön
(pellot, asutus, tiet) aiheuttaa merkittäviä päästöjä
› Kustannustehokkain ilmastotoimi olisi välttää turvemailla
sijaitsevien metsien raivaamista

15. Metsienkäsittely tulevaisuudessa?
• Metsänomistaja voi varautua tulevaisuuteen
› Lisäämällä kasvua metsänhoidon suositusten mukaisesti
› Vähentämällä metsätuhoriskiä
› Taimikonhoito ja kasvatushakkuut ajoissa: lumi-, tuuli-, sieni- ja hirvituhot
› Vältetään yhden puulajin metsiä, erityisesti kuusi herkkä tuhoille
› Juurikäävän torjunta tehdään nyt
› Huolehtimalla monimuotoisuudesta -> monipuolisempi lajisto
› Etelä-Suomessa voi maltillisesti lisätä jalojen lehtipuiden viljelyä
• Valtiolla on tärkeä tehtävä:
› Kannustaa metsittämiseen ja muuhun metsänhoitoon
› Investointien hyöty metsänomistajille vasta pitkän ajan kuluessa
› Metsätuhoja edistävän viranomaisyhteistyön edistäminen
› Osaajien kouluttaminen ja ammattitaidon lisääminen

16. Yhteenveto
• Suomen metsiä on käsitelty vuosikymmeniä
ilmastonmuutosta hillitsevästi
› Metsät sitovat lähes 50 % kansallisista
kasvihuonekaasupäästöistä
• Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös lopputuotteisiin
› Fossiilisten polttoaineiden ja fossiilis-intensiivisten tuotteiden
korvaaminen
• Metsänhoidolla ei saada hyvin nopeita vaikutuksia
ilmastoon
• Metsänhoidolla voidaan vähentää luonnontuhoja

17. Ilmastoviisasta metsänhoitoa
1. Käytä jalostettua siemen- ja taimimateriaalia
2. Valitse puulaji kasvupaikan ja maalajin mukaan
3. Tee oikea-aikainen taimikonhoito
4. Suosi sekapuustoa
5. Tee oikea-aikainen ensiharvennus
6. Sopeuta kiertoaika puuston kunnon mukaan
7. Jätä säästöpuita ja lahopuuta
Lähde: Annika Selander

18. Lopuksi
• Metsiemme mahdollisuudet
1. Hiilinielu
2. Fossiilisten raaka-aineiden syrjäyttäminen
3. Metsänhoito
Tulevien sukupolvien mahdollisuudet paranevat
jos parannamme metsien kasvua,
löydämme puulle uusia teollisia käyttökohteita

19. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Lasse Rantala
Suomen metsäkeskus