Asiantuntija vastaa III -verkkoluento 27.2.2018, järjestäjä Naisenergiaa metsiin -hanke / Suomen metsäkeskus

1. Naisenergiaa
metsiin
Webinaari 27.2.2018
Pekka Kuitunen
Suomen metsäkeskus

2. Metsätuhoista

3. Mikä tuholainen?
• Joroisten illan tuhonäyte (kuva)
• 20-30 v. viljelykoivikko
• Entistä peltoa
• Useita puita kuollut pystyyn
alueella
• Puuaineessa runsaasti
toukkakäytäviä
• Valistunut arvaus on tässä
tapauksessa Lehtipuupiirtäjä

4. Lehtipuupiirtäjä
• Lehtipuupiirtäjä on 6-18 mm pitkä, vaaleanruskea, pehmeä
kovakuoriainen
• valkean toukan keskiruumiin ensimmäinen nivel on pullistunut
kaulusmaiseksi, peräpäässä on kovettunut piikki
• Toukat kovertavat lehtipuiden pintapuuhun vaakasuoria käytäviä,
osa käytävistä kulkee rungon läpi
• Lehtipuupiirtäjää tavataan meillä yleisimmin koivulla, piirtäjän
asuttamat puut kuolevat
• Kun lehtipuupiirtäjä on ehtinyt iskeytyä eläviin puihin, puita ei voi
enää pelastaa.

5. Hyönteistuhot
• Merkittävimmät tuhohyönteiset Etelä- Savossa
• kirjanpainajat (Ips sp.)
• ytimennävertäjät
• mäntypistiäiset
• jäärät
• kärsäkkäät

6. Kirjanpainaja (Ips typographus)
• Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava
hyönteistuholaissuku kuusella (1-2 milj. €/v)
• Tuhoalueet Suomessa ovat olleet yleensä pieniä
• Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet
pystypuut  terveet puut (2000 - 4000 yksilöä)
• Toinen sukupolvi lämpiminä loppukesinä lisää tuhoja
- 2010, 2011, 2013
• Viimeiset 2 vuotta olleet lisääntymiselle vähemmän suotuisia
• Kanta edelleen korkea esim. Etelä-Karjalassa

7. Kirjanpainaja (Ips typographus)
• Kirjanpainaja talvehtii aikuisena saastuneen kuusimetsän karikkeessa
maassa
• Kuoriaiset aloittavat parveilun, kun ilman lämpötila ylittää 18ºC tai maan
lämpötila ylittää noin 9ºC
• Koiraat iskeytyvät kuusen (joskus myös männyn) kuoren läpi
nilakerrokseen
• Naaraat tulevat perässä
• Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuu toukat
›Toukat ovat muutaman millimetrin mittaisia ja valkeita
›Toukat syövät toisistaan erilleen käytävät nilakerrokseen
›Toukat koteloituvat ja koteloista kuoriutuu aikuinen
›Kehitysvaihe toukasta aikuisuuteen kestää kaksi kuukautta
Mahdollinen toinen sukupolvi saman vuoden elokuussa, jos kesäkuun
loppuun mennessä riittävä lämpösumma

8. Kuva: Sami Karppinen
Aukon reuna

9. Kuva: Sami Karppinen
Tuulenkaadot

10. • Iskeytymät
toukokuussa
kuvassa kuusi elo-syyskuussa
Yhden puun
tappamiseen tarvitaan 2
000 – 4 000 iskeytyvää
kirjanpainajaa.
Latvus vihreä
Kuori
irtoaa
Kuva: Hannu Heikkilä

11. Kirjanpainajan iskeytymiä

12. Kirjanpainajan torjuntakeinot
• Tehokkain keino on poistaa metsistä kuorellinen havupuutavara
sekä vaurioituneet puut ennen kuin kuoren alla kehittyneet
kirjanpainajat pääsevät leviämään ympäristöön
• Metsätuholaki asettaa takarajan, mutta lämpiminä kesinä
kirjanpainajat saattavat poistua puusta jo reilusti ennen lain
asettamia takarajoja
• Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan
yli 10 cm oleva, 1.9. – 31.5. kaadettu puutavara kuljetetaan
pois hakkuupaikalta ja välivarastosta Etelä-Savossa viimeistään:
1. kuusipuutavara 24.7.
2. kaarnoittunut mäntypuutavara 1.7.
• Velvoite koskee myös vahingoittunutta puustoa jos sitä on
runsaasti:
• Mänty yli 20 m3/ha , Kuusi yli 10 m3/ha

13. Juurikääpä
• Sienestä tavataan Suomessa kahta eri tyyppiä, jotka ovat eri
lajeja: S-tyyppi eli kuusenjuurikääpä ja P-tyyppi eli
männynjuurikääpä. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa enimmäkseen
kuusentyvilahoa. P-tyyppi aiheuttaa männyllä tyvitervastaudin,
jonkin verran kuusentyvilahoa, ja se lahottaa lisäksi monia muita
puulajeja.
• Juurikäävän aiheuttama kuusentyvilaho on pahin kuusia vaivaava
sairaus Etelä-Suomessa. Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja
runkoa. Runkolaho voi edetä monen metrin korkeudelle.
• Kuusentyvilaho on hyvin yleinen Etelä-Suomessa, ja sitä tavataan
paljon myös Pohjanlahden rannikolla aina Kokkolaan saakka.
• Tartunta tapahtuu joko ilmalevintäisten itiöiden avulla tai puiden
välisten juuriyhteyksien kautta. Itiöt lähtevät kasvuun tuoreissa
kantopinnoissa tai puiden saamissa kolhuissa, esim.
ajovaurioissa. Tartuntaa tapahtuu sulan maan aikana,
runsaimmin lämpimän, heikkotuulisen sään vallitessa.

14. Tyvilahon kuuseen osuus korjatussa puussa

15. Männyn juurikääpä
• Männyntyvitervastaudin aiheuttaja on juurikääpä. Sieni lahottaa
juuristoa ja aiheuttaa rungon tyven tervastumisen.
Sairastuminen johtaa usein puun kuolemiseen.
• Männynjuurikääpä aiheuttaa männyllä tyvitervastaudin, jonkin
verran kuusentyvilahoa, ja se lahottaa lisäksi monia muita
puulajeja. Tyvitervastautia tavataan yleisesti Saimaan
ympäristössä, paikoin muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa.
• Tauti leviää uusiin metsiköihin etenkin kesähakkuiden
yhteydessä. Tartunta tapahtuu ensin tuoreisiin kantoihin, ja
niistä tauti leviää juurien kautta pystypuihin. Tauti ilmenee ensin
yksittäisten puiden ja aikaa myöten puuryhmien sairastumisena.
Puita kuolee pystyyn ja kaatuu maahan, syntyy aukkoja.
Tautipesäkkeissä kuolee myös kuusia, koivuja ja katajia.
Ruskettuneet lahojuuriset katajat ovat ensimmäisiä merkkejä
taudin esiintymisestä. Juurikääpä muodostaa metsikölle yleensä
pysyvän haitan. Se pystyy elämään pitkään kannoissa, joista se
leviää uuteen puusukupolveen.

16. Männyn juurikäävän levinneisyys

17. Juurikäävän torjunta
• Talvihakkuut, laadukas korjuujälki
• Sulan maan aikaisten hakkuiden kantokäsittely
• •Metsätuholaki velvoittaa hakkuun toteuttajan huolehtimaan
juurikäävän torjunnasta
• eteläinen ja keskinen Suomi: Kivennäismaiden
havupuuvaltaiset metsät
• Turvemaiden kuusivaltaiset metsät
• Kaikki yli 10 cm läpimitaltaan olevat havupuiden kannot
• Peittävyys vähintään 85 %
• Torjuntaa ei tarvitse tehdä, jos
• Terminen kasvukausi ei alkanut
• Hakkuuvuorokauden lämpötila alle 0° C
• Yhtenäinen lumipeite
• alin lämpötila alle -10° C kolmen viikon aikana hakkuusta

18. Hirvituhojen torjunta
• Selvästi suurin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa (lähes 500 000 ha,
VMI 11)
• Viime vuosina hirvikanta on kasvanut. Syksyn 2016 metsästyskauden
jälkeen Suomen hirvikannaksi arvioitiin 79 000 – 103 000 hirveä, tavoite
hirvien talvikannan pysyminen 65 000 – 89 000 yksilön välillä.
• Etelä-Savossa tavoitekanta on ollut 2,5 – 3,0 hirveä/1000 ha, uudet
tavoitetasot päätetään maaliskuun aikana
• Torjuntakeinoja:
• Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästämällä
kohtuullisena
• Koivun ja männyn viljelystä luopuminen riskikohteilla
• Lehtipuuston perkaaminen havupuutaimikoista
› Vähentää selvästi tuhoja (keskimäärin)
• Karkotteet ja hajusteet (Trico)
• Ohjaaminen nuolukivien avulla muualle taimikoista
• Aitaaminen

19. Metsätuhojen
ennaltaehkäisy
• Valitse kasvupaikalle sopiva puulaji ja
metsänkasvatusmenetelmä
• Huolehdi puuston elinvoimaisuudesta
• Tee taimikonhoito ja harvennukset
metsänhoitosuositusten mukaan
• Uudista ajallaan
• yli-ikäinen puusto on altis tuhoille
• Vältä voimakkaita hakkuita tuulialttiilla alueilla
• Ylläpidä luonnon monimuotoisuutta
• lehtipuusekoitus
• Hyvä metsänhoito vähentää tuhoriskiä

20. Metsänhoidosta

21. Mitä on eri-ikäishakkuu
21
Suurimpia puita
Vaurioituneet ja sairaat puut
Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa
Pienaukko edistää runsaasti valoa
vaativien puiden uudistumista
Säästöpuut säilytetään
Puiden valinta hakkuussa:
©JuhaVarhi

22. Eri-ikäiskasvatus
• Ei suuria investointikuluja
• Uudistuminen luontaisesti
• Ei taimikonhoitoa
• Jatkuva metsäpeite
• Oikein valituilla kohteilla kannattavuus voi olla tasaikäistä parempi.
• Uudistumisen epävarmuus
• Puunkorjuun vaikeus
• Korjuuvauriot
• Korjuukustannukset
• Hakkuukertymän koko
• Juurikääpäriski
• Jalostushyödyn menetys

23. Tuottavuus hakkuutapojen välillä
• Ajanmenekki runkoa kohti poimintahakkuilla 15-17
% suurempi kuin päätehakkuulla (Luke, Metsä
Group 2013)
• Suunnitteluun ja hakkuukohteen hahmottamiseen
4 % enemmän aikaa poimintahakkuualalla (Luke,
Metsä G 2013)
• Ruotsalaisissa tutkimuksissa kustannukset eri-
ikäisrakenteisissa 28 % suuremmat kiertoaikana
kuin tasaikäisessä (Jonsson, 2015)

24. Puuntuotos eri-ikäiskasvatus vs. viljely
• Kuusikon tuotos 20 % pienempi eri-
ikäisrakenteisella menetelmällä (Luke)
• Pitkän ajanjakson
tuotos?

25. Mihin soveltuu?
• Metsänomistajan tavoite aina ratkaiseva
• Maisema halutaan säilyttää peitteisenä
• Virkistys- ja ulkoilukäyttö, riistanhoito, puuntuotanto
ilman päätehakkuuta
• Metsät, joihin syntynyt erirakenteisuutta
• Eroosioherkät ja tulvivat alueet
• Suometsien uudistaminen tietyin rajauksin

26. Lannoitukset
• Lisää kasvua
• Suurempi tukkiosuus
• Kangasmailla kuivahkon kankaan männiköt ja
tuoreen kankaan kuusikot kannattavimmat
kohteet
• Turvemailla turvekankaat tyypi II, missä
runsaasti typpeä mutta suhteessa fosforin ja
kaliumin puutetta
• Kangasmailla typenlannoituksen vaikutusaika
on n. 10 v
• Vaatii suunnitelmallisuutta, jotta saadaan koko
hyöty irti

27. Kivennäismaiden kasvatuslannoitukset
• Kangasmailla typen puute on yleisin puiden kasvua
rajoittava tekijä. Kasvatuslannoituksessa puiden
kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä metsään
typpilannoitetta
• Parhaiten kasvatuslannoitus sopii 30–60 vuotiaisiin
kangasmaiden männiköihin ja kuusikoihin, jotka on
harvennettu muutama vuosi sitten. Typpilannoitus
parantaa metsän kasvua 6 – 10 vuoden ajan, jolloin
kasvunlisäys on 13–25 kuutiota hehtaarille
• kasvatuslannoituksella voidaan saavuttaa 10–20
prosentin lisätuotto
• Oikein kohdennettu ja toteutettu lannoitus on yksi
kannattavimmista metsätalouden investoinneista!

28. Typpilannoitus, 60 v kuusikko,
Kangasniemi
-50
0
50
100
150
200
250
300
0 1 2 3 4 5 6
€/ha
korko-%
Lannoituksen tuottama lisä nettotulojen nykyarvoon
Lannoitus heti Lannoitus 5 v kuluttua

29. Turvemaiden ravinnetalous
• Ravinnetalous on yleensä tasapainossa, jos turvetta on
alle 40 – 50 cm, jolloin puusto saa ravinteita
pohjamaasta.
• Keskiravinteisilla ja paremmilla, paksuturpeisilla, alun
perin saraisilla soilla typpeä on runsaasti suhteessa
kaliumiin ja usein myös fosforiin -> ravinne-
epätasapaino
• Ravinnepuute voidaan korvata tuhkalannoituksella,
jolloin puuston kasvu paranee
• Karuilla paksuturpeisilla rämeillä niukkuutta kaikista
pääravinteista (typpi, fosfori, kalium)
• Ei kannattavaa lannoittaa, lisäksi puuston
kasvureaktio heikko

30. Kaliumin puute
• Kuusella ja männyllä loppukesällä edellisvuoden kasvaimissa
olevien neulasten kärjet muuttuvat kellertäviksi, uusimmat
neulaset säilyvät vihreinä
• Monilatvaisuutta, harsuuntumista

31. Fosforin ja Boorin puutos
• Fosfori: kasvaimet ovat ohuita ja usein mutkaisia, pituuskasvu
heikkoa, neulaset ovat lyhyitä ja neulaskertoja on vähän
• Boori: latvakuolemia, versojen mutkaisuus, puu saa pensastuvan
pyöreän muodon

32. Terveyslannoituksen (tuhka) vaikutuksia
• Puuston kasvu lisääntyy 2 – 6 m3/ha/v runsastyppisillä ja 1 – 3
m3/ha/v niukkatyppisillä kasvupaikoilla lannoituksen
vaikutusaikana
• Lannoitusvaikutus kestää: kalium 20 – 25 vuotta, fosfori 30 – 40
vuotta
• Lannoitusinvestoinnille metsänomistaja voi helposti saada
sopivassa kohteessa 10 %:n sisäisen koron
• Koivuvaltaisia soita ei kannata lannoittaa, koska kasvureaktio on heikko
• Ympäristövaikutukset: tuhkalannoituksella oikein toteutettuna ei
ole todettu vesistöissä haitallisia kuormitusvaikutuksia eikä
haitallisia raskasmetallipitoisuuksien muutoksia marjoissa ja
sienissä

33. Tuhkalannoituksen toteutus ja
kustannukset
• Tuhkalannoituskohteet ja lannoituksen tarve arvioidaan kasvupaikan
ravinteisuuden, puuston kehitysvaiheen ja puiden neulasissa
mahdollisesti näkyvien ravinnepuutosoireiden perusteella; yleensä
kannattaa tehdä neulasista otettava ravinneanalyysi
• Tuhkalannoitetta levitetään 3000 – 5000 kg/ha riippuen lannoitteen
ravinnesisällöstä
• Lannoitukset kannattaa keskittää useiden tilojen yhteishankkeiksi,
lentolannoitushankkeen minimikoko on 10-30 ha
• Lentolevitys tehdään helikopterilla ja toteutuksia voidaan tehdä
ympäri vuoden
• Maalevitykset tehdään maatalous- tai metsätraktorilla jäätyneen
maan aikaan tammi-maaliskuulla ajourilta käsin keskipakoislevittimiä
käyttäen

34. • Toteutuksessa järvien rannoille jätetään 50 m:n ja purojen varsille 10
– 15 m:n suojakaistat, lannoitteen joutumista ojiin on syytä välttää,
ellei kunnostusojitusta tehdä heti lannoituksen jälkeen
• Maalevityksenä tehtävän tuhkalannoituksen kokonaiskustannukset
ovat keskimäärin 300 €/ha ja lentolevityksenä tehtävän 450 – 500
€/ha

35. Metsät hiilinieluna
• Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30—
60% kasvihuonekaasupäästöistä
• metsänhoidon keinoilla voidaan vaikuttaa
metsän kykyyn sitoa tai vapauttaa hiiltä
• Voidaan ajatella, että hyvällä metsänhoidolla
edistetään metsän kasvua, jolloin puun nopea
kasvaminen sitoo enemmän hiiltä ilmakehästä
verrattuna tilanteeseen, missä metsää ei
hoideta
• Kaikki hakkuut pienentävät välittömästi metsän
hiilivarastoa

36. Hiilivaraston kehitys

37. Metsänkäsittelyjen vaikutuksia
hiilitaseeseen
Metsänhoito Vaikutus hiilivarastoon Vaikutus hiilinieluun
Päätehakkuu Pienentää voimakkaasti metsikön
hiilivarastoa, kun kaikki puusto (hiilivarasto)
poistetaan metsiköstä.
Maaperä säilyy hiilivarastona (myös
kasvatushakkuu).
Metsä muuttuu hiilinielusta hiilenlähteeksi
noin 20 vuoden ajaksi päätehakkuun
jälkeen.
Kasvatushakkuu Pienentää metsikön hiilivarastoa.
Hiilivaraston pieneneminen suoraan
verrattavissa hakatun puustoon määrään.
Metsä säilyy usein hiilinieluna.
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Metsikön kasvatusasento tiheämpi
energiapuuharvennukseen asti, mikä lisää
hiilivarastoa.
Kasvatuslannoitus Parantaa puuston kasvua, jolloin metsikön
hiilivarasto on suurempi verrattuna
tilanteeseen, jossa ei lannoiteta.
Hiilinielu suurenee vrt. ei lannoitusta, koska
puuston kasvu paranee lannoituksen
vuoksi.
Kiertoaika Pidentämällä kiertoaikaa kasvatetaan
metsikön hiilivarastoa verrattuna
lyhyempään kiertoaikaan.
Vaikutus hiilinieluun metsikkökohtainen
(hiilinielun suuruus vaihtelee kiertoajan
aikana).

38. Metsänkäsittelyjen vaikutuksia
hiilitaseeseen
Kasvatusasento Tiheässä kasvatusasennossa puuston määrä
suurempi, jolloin hiilivarasto kasvaa.
Vaikutus hiilinieluun on metsikkökohtainen.
Suo-ojitus Parantaa puuston kasvua, jolloin hiilivarasto
kasvaa.
Puuston hiilinielu kasvaa.
Kannonnosto Voi vähentää maaperän hiilivarastoja.
Jatkuva kasvatus Hiilivaraston muutokset kiertoajan aikana
eroavat tasaikäismetsätaloudesta, koska
metsikkö koko ajan puustoinen.
Voi lisätä metsän hiilinielua.
Maaperän hiili Harvennuksilla on vain vähäinen vaikutus.
Päätehakkuu nostaa maaperän
hiilivarastoa.
Maaperä on suuri hiilivarasto (etenkin
turvemaat).
Maaperän turve toimii hiililähteenä.
Kivennäismaat ovat usein hiilinielu.

39. Keräilytuotteista

40. Koivun mahlan kerääminen
• Paras mahla-aika on yl. huhti-toukokuu, päättyy lehtien
puhkeamisen aikoihin
• Keruu vain maanomistajan luvalla
• Katsotaan luonnontuotetuloksi (verovaaa)
• Helpointa kerätä yläviistoon poratusta reiästä
muoviletkua pitkin pulloon/kanisteriin
• Vähintään 20 cm läpimittainen koivu
• Reikä/reiät n. 20-30 cm korkeudelle
• Letku tiiviisti reikään
• Keruun loputtua reiän voi tulpata puutikulla ja käsitellä varttamis-
/haavanhoitovahalla, riski puun lahoamiselle on kuitenkin aina suuri
• Mahlaa tulee koivun koosta ja kasvupaikkatekijöistä riippuen yl. 2-15
l/vrk
• Mahla on nopeasti pilaantuva tuoretuote!

41. Pakurikäävän kerääminen
• Keruu vain maanomistajan luvalla
• Katsotaan luonnontuotetuloksi (verovapaa)
• Markkinat vaihtelevat voimakkaasti
• Pienten erien myyminen voi olla vaikeaa
• Suomen Pakuri Oy
• Puhdistamo – Real Foods Oy
• Cocovi / Func Food Finland Oy
• http://www.aitoluonto.fi/myy--osta/

42. Luomusertifiointi
• Luonnontuotteet ovat virallisesti luomua vasta silloin,
kun niillä on luomusertifiointi
• Suomessa on noin 12 miljoonaa hehtaaria
luomukeruualaa, josta valtaosa (9) on Lapissa
• Luomukeruuta rajoittavia toimenpiteitä ovat kemiallinen
juurikäävän torjunta, metsälannoitus ja kemiallinen
heinäntorjunta (seuraa 3 v. karenssi)
• Luomuvalvontaan voi hakeutua yksittäinen metsätila,
joukko metsänomistajia, tai vaikka koko maakunta
• Metsän sertifioinnista vastaa Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus. Sertifikaatista on maksettava
vuosittain tarkastusmaksu, joka on metsäalueen
koosta riippuen sadasta eurosta ylöspäin.
• Kannattavuus riippuu saatavasta lisäarvosta

43. Kuntan nosto
• Kuntannostoon soveltuvat alueet on lähinnä Kainuussa
ja Kuusamossa
• Vaatii maanomistajan luvan
• Kuntan nosto sopii hyvin alueelle, jolle tulossa
päätehakkuu lähivuosina. Kuntan kuorinta soveltuu
kuivahkon ja tuoreen kankaan uudistuskypsään
metsään, missä on tiivis kuntta ja paljon mustikan sekä
puolukan varpuja.
• saanto vaihtelee metsän mukaan, max. yl. n. 50%
• Kuntasta maksetaan noin 1 e/m2
• Kunttakerroksen palautuminen vie vähintään
vuosikymmeniä

44. Muita aiheita

45. Laatuhinnoittelu?
• Suomessa yleisin tapa käydä puukauppaa on
pystykauppa jossa hinnoiteltu tapahtuu
puutavaralajeittain
• Laatukriteerit on määritelty esim. tukkiosan eri
laaduille, kriteereinä lähinnä järeys, oksaisuus
ja rungon suoruus. Myös muita kriteereitä
voidaan hinnoittelussa huomioida (esim.
leimikkokohtaiset tekijät)
• Jossain määrin siis laatu huomioidaan
hinnoittelussa

46. Runkohinnoittelu
• Perinteisessä puutavaralajikaupassa jokaisesta
puutavaralajista (tukki, kuitu, pikkutukki, tyvitukki, parru,
pylväs jne.) saa eri hinnan, ja myyntitulojen suuruus riippuu
paljon katkonnasta
• Eri puunostajien erilaiset mittavaatimukset, katkonnan
vaihtelu ja tukkiosan saanto tekevät parhaan tarjouksen
valinnasta vaativaa, ne ratkaisevat usein enemmän kuin
puun yksikköhinta
• Runkohinnoittelussa jokaisesta kuutiometristä maksetaan
sama hinta riippumatta siitä, päätyykö se tukiksi, parruksi,
kuiduksi tai energiaksi. Kuutiohinta sovitaan ostotarjousta
tehdessä. Ostaja saa katkoa puut sitten kuten haluaa
• Runkohinnoittelussa tarjouksien vertailu on helppoa,
katkontariski jää ostajalle
• Runkohintoja ostajat tarjoavat yleensä hyvälaatuisille
päätehakkuuleimikoille, katkonnan kannalta olennaisille
heikkolaatuisille harvennuskohteille ei juurikaan

47. Runkohinnoittelu

48. Kiitos!
9.3.2018Footer