Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Sakari Sarkkola & Markku Saarinen
Luonnonvarakeskus (Luke)
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen-
koulutus
Valamo, Heinävesi
26.9.2019
Turvemaiden metsän
uudistaminen, menetelmät ja
haasteet –vaihtoehtoja
metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen

2. © Luonnonvarakeskus
Suometsien käyttö ”pähkinänkuoressa”
 n. 1/4 vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta (24 milj. m3 (VMI11)) turvemailla
 Kokonaispuuvaranto n. 550 milj. m3 (VMI 11)
 Kuivatus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun.
 Suometsät tällä hetkellä vajaakäytöllä:
- Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3
toteutuma 5-7 milj. m3/v (VMI11)
- Hoitorästejä koko toimenpideketjussa

3. © Luonnonvarakeskus
 Noin 70 % pinta-alasta on mäntyvaltaisia (VT-tasoa ja sitä karumpia
kasvupaikkoja)
 Ojitusalueiden kasvupaikat (VMI 11):
Pinta-alat
- Rämeet (mäntyvaltaisia): 3,2 milj. ha
- Korvet (kuusivaltaisia): 1,5 milj. ha
- Lisäksi 1,3 milj. ha ojitettuja kankaita (turvekerros hävinnyt kokonaan tai
osittain)
 Ojitusalueiden keski-ikä n. 50 vuotta. hakkuumahdollisuudet (erityisesti
harvennuksissa) voimakkaassa kasvussa
 Uudistuskypsien metsien pinta-ala tällä hetkellä n. 400 000 ha (9 %),
vuosittain uudistetaan~20 000 ha.
 Metsänkasvatuskelvottomia ojitusalueita yhteensä n. 830 000 ha, josta
Lounais-Suomen alueella n. 4100 ha (n. 3% ojitusalasta).

4. © Luonnonvarakeskus
Ojitusaluemetsien uudistaminen on
tulevaisuudessa erityisesti
mäntyvaltaisten metsien uudistamista
VMI10 uudistamishakkuuehdotukset:
Heti 216 000 ha
0-5 vuotta 248 000 ha
5-10 vuotta 140 000 ha
yhteensä 704 000 ha
Puustojen määrän jakautuminen keskiläpimitan perusteella ojitusalueilla
valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan (VMI10/2011/Antti Ihalainen)
Mäntyvaltaiset
KuusivaltaisetKoivuvaltaiset
Nuoret Varttuneet

5. © Luonnonvarakeskus
5

6. © Luonnonvarakeskus
Turvemaiden metsänuudistamisen ominaispiirteitä
• Uudistamismenetelmät ja uudistumisen onnistuminen kytkeytyy
merkittävästi vesitalouden ja pintakasvillisuuden vuorovaikutukseen
Luontainen uudistaminen:
-> rahkasammalpinta hyvä uudistumisalusta -> tärkeimpiä
uudistumista edistäviä tekijöitä
-> vedenpinnan nousu avohakkuun jälkeen edistää
uudistumista, mutta haittaa taimien kasvua
-> kangashumus ja –sammalkerros voimakkain uudistumista
haittaava tekijä varsinkin karuilla soilla
Viljely:
-> muokkausjäljen (mätäs, laikku) kosteuden hallinta
• Tutkittua tietoa vähän!
6 27.9.2019

7. © Luonnonvarakeskus
Kaivurilaikuilla pohjakerroksen kasvillisuusvaihtelu viiden
kasvukauden jälkeen muokkauksesta.
Ojitusalueilla erilaiset hakkuun
jälkeiset kasvillisuusmuutokset
kankaisiin verrattuna.
->riippuvat myös voimakkaasti
vedenpinnan tasosta!
(Saarinen 2013)
Keskivedenpinnan taso, cm
0 10 20 30 40 50
Peittävyys, %
0
20
40
60
80
Rahkasammal
Karhunsammal
Ojanukkasammal
Tupasvilla
Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen
Ptkg

8. 0
5
10
15
20
25
30
103050
0 1 2 3
Taimettuminen,%
103050
0 1 2 3
Turpeen vedenpinnan taso, cm
Laikku
Muokkaamaton
Korkea vedenpinta turpeessa (10 cm)
edistää selkeästi muokkaamattoman
turvekangaspinnan taimettumista.
Laikkupinta liiankin kostea.
Pintamuokkauksen vaikutus on
pelkkään pohjavesivaikutukseen
verrattuna huomattavasti
voimakkaampi.
Vedenpinnan tason vaikutus taimettumisee

9. © Luonnonvarakeskus9 9
Vedenpinnan taso
Kasvihuoneessa tehty männyn siementen idätyskoe turveprofiilin
pintakerroksen ja vedenpinnan syvyyden vaihdellessa (Saarinen
2013)

10. © Luonnonvarakeskus
Ojitus- ja naveromätästys
Kääntömätästys
Naveromättäässä mätästurve nostettu irti
pohjaveden kapillaarikontaktista.
Pintakerroksen kuivuminen tavallisesti
ongelmana vain siemenille ja sirkkataimille.
Istutustaimien kannalta naveromätäs yhtä
hyvä kuin kääntömätäskin (poikkeuksena
hyvin kuivat kesät)
Kääntömättäässä kapillaarikontakti säilyy ja
mätäs on vähemmän altis kuivumiselle.
Etuna lähinnä kylvettäessä ja luontaisen
uudistamisen yhteydessä
Turvemaiden maanmuokkausvaihtoehtoja

11. © Luonnonvarakeskus

12. Kaivurilaikutus OjitusmätästysKääntömätästys
• Laikkujen ongelmana suuri liiallisen kosteuden riski
• Kääntömätäs kosteusvaihtelultaan mättään ja laikun
"välimuoto”
-> Vältetäänkö sateisina kesinä laikkujen liiallinen
kosteus ja vähäsateisina kesinä ojitusmättäiden
pintaturpeen liiallinen kuivuminen?
Onko mätästykselle vaihtoehtoja?

13. Pohjavesi
Nevarämeet
Nevat
Aidot rämeet
Nevakorvet
Aidot korvet
Jäkäläturvekangas II
Varputurvekangas II
Ruohoturvekangas II
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas II
Jäkäläturvekangas I
Varputurvekangas I
Puolukkaturvekangas I
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I
Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee
”II-tyypin turvekankaita”
13
Uudistaminen eri kasvupaikoilla
Avohakkuu tai luontainen uudistaminen

14. Varputurvekangas
Männyn kylvö
- Kylvö mieluummin mättäille, toissijaisesti laikkuihin
- Laikutus ensisijaisesti luontaista uudistamista varten
- Istutus liian kallista
Luontainen uudistaminen
- Edellyttää useimmiten muokkauksen turvekankailla
- Yhtenäisillä rahkasammalpinnoilla mahdollista myös
ilman muokkausta
Laikut hyvin pinnanmyötäisiä raapaisuja
Kääntömätästys hyvä vaihtoehto
Vatkg II
luontaisesti tai
hylätään
puuntuotannosta
Vatkg II
Vatkg I

15. © Luonnonvarakeskus15
Isovarpuräme  Varputurvekangas I Lyhytkorsiräme  Varputurvekangas II

16. © Luonnonvarakeskus16
Metsätalouden ulkopuolelle jääviä vanhoja ojitusalueita ovat ainakin:
- Kaikki jäkäläturvekankaat
- Kaikki varputurvekankaat alle 1000 dd lämpösumma-alueilla
- Puolukkaturvekankaat alle 830 dd lämpösumma-alueilla
- Kaikki ojitusalueet alle 750 dd lämpösumma-alueilla
- Lämpösummasta ja kasvupaikasta riippumatta puustot alle 45 m3/ha
• Kaikkiaan yhteensä 830 000 ha eli 17% ojitetusta pinta-alasta
• Kolmannes (290 000ha) metsämaata (kasvu > 1m3/ha) -> uudistamisvelvoite
• Kitumaan kuvioillakin jätetään puustoa tai voidaan tehdä ennallistaminen
© Ilmatieteen laitos
Tapio
1000 dd
830 dd
750 dd
Kannattaako vielä toinenkin puusukupolvi ?
16

17. Puolukkaturvekangas
Mätästys ja männyn istutus tai kylvö
- Jos runsaasti koivua (pääosa Ptkg II -kohteista),
suositaan mätästystä ja istutusta
- Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä
istutettaessa mäntyä mättäille
- Kuusen istutus hyvänä vaihtoehtona
Luontainen uudistaminen
- Ensisijaisesti Ptkg I tai sellaisilla
Ptkg II -kohteilla, joissa vähän koivua
- mitä enemmän koivua, sitä enemmän
painotetaan mätästyksen ensisijaisuutta
- runsaskoivuiset kohteet viljellen
Kuusialikasvosten hyödyntäminen
- hyväkuntoiset täystiheät alikasvokset lähinnä
Ptkg II -kohteilla (selkeästi alempana jaksona)
- Ptkg I:llä useimmiten hyvin erirakenteisia
(→ erirakenteisen metsän kasvatus ?)
Kaliumin puutosriski II-tyypin kohteilla
- Tuhkalannoitus
Ptkg II
Ptkg I
Ravinnetalouden seuranta Ptkg II -
kohteilla

18. Puolukkaturvekangas I

19. Puolukkaturvekangas II

20. Puolukkaturvekangas II
Karhunsammalturvekangas
-> huono taimettumisalusta

21. Mustikka- ja ruohoturvekangas
Kuusen istutus
- Isot kuusen paakkutaimet mättäisiin
Luontainen uudistaminen
- Pienialaisissa korpikaistaleissa avohakkuu,
hieskoivun luontainen uudistuminen ja kuusi
luontaisesti alikasvokseksi. Vanerikoivun
kasvatusmahdollisuus ylimpänä jaksona
Etelä-Suomessa
- Kuusikko luontaisesti suoraan kuusikoksi edellyttää
yhden väljennyksen ennen suojuspuuasentoa
Kuusialikasvosten hyödyntäminen
- Mtkg II ja Rhtkg II -kohteilla usein hyviä luontaisia
kuusialikasvoksia
- Kuusen istutuksesta hyviä kokemuksia hieskoivun
alle ilman muokkausta ja taimikonhoitoa
Kaliumin puutosriski II-tyypin kohteilla
- Tuhkalannoitus
Ravinnetalouden
seuranta Mtkg II ja Rhtkg
II -kohteilla
Mtkg II
Mtkg I

22. © Luonnonvarakeskus
Hieskoivu runsastuu uudistushakkuun
jälkeen, etenkin keskiravinteiset ja
sitä paremmat kasvupaikat
Edellyttää toistuvaa raivausta
taimikkovaiheessa
Kuvat: Markku Saarinen ja
Sakari Sarkkola

23. Jos kuusi syntyy lähes samanaikaisesti hieskoivun kanssa, kasvatetaan koivua vain
verhopuustona (varhaisperkaus 4000-5000 rungon tiheyteen)
Avohakkuun jälkeinen ja kaksijaksoisuuteen tähtäävä
koivun sekä myöhemmin kuusen luontainen uudistaminen
Ruohoinen sararäme  Mustikkaturvekangas II
Mustikkakorpi  Mustikkaturvekangas I
Ruohokorpi  Ruohoturvekangas I
Ruohoinen sarakorpi  Ruohoturvekangas II

24. Jos kuusi syntyy sen jälkeen kun koivikko on perattu 2000 rungon kasvatustiheyteen,
tehdään koivun ensiharvennus mahdollisimman varhain ja voimakkaana (600-700
r/ha). Koivu poistetaan kuusen ensiharvennuksessa
Avohakkuun jälkeinen ja kaksijaksoisuuteen tähtäävä
koivun sekä myöhemmin kuusen luontainen uudistaminen
Mustikkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I
Ruohoturvekangas II

25. Mustikkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I Jos kuusi syntyy vasta koivikon ensiharvennuksen kynnyksellä,
voidaan Etelä-Suomen ruohoturvekankaiden koivikoissa tehdä
vielä tukkikasvatukseen tähtäävä toinen harvennus 200-300
rungon tiheyteen.
Avohakkuun jälkeinen ja kaksijaksoisuuteen tähtäävä
koivun sekä myöhemmin kuusen luontainen uudistaminen

26. © Luonnonvarakeskus
• Valitsemalla uudistamismenetelmä kasvupaikkakohtaisesti ja
toteuttamalla valmistavat työt laadukkaasti, edellytykset uudistamisen
onnistumiselle ovat hyvät
• luontaisen uudistamisen mahdollisuudet olisi hyvä aina ensin
selvittää uudistamispäätöstä tehtäessä.
• Tutkimustietoa uudistamisesta edelleen niukasti
• Uudistaminen kuitenkin merkittävä kustannustekijä ja paineet
kustannusten alentamiseksi kovat kaikissa kasvatusketjun osissa
• Samaan aikaan suometsätalouteen liittyy merkittäviä
ympäristöhaasteita, jotka kytkeytyvät varsinkin perinteiseen
jaksolliseen metsänkasvatukseen.
26 27.9.2019

27. © Luonnonvarakeskus
Metsänkäsittelyn vaikutukset turvemailla -
mitä haasteita?
Turvemaiden käytöstä suurempi kuormitus ilmakehään ja vesistöihin
kuin kivennäismailta
Runsasravinteiset, tuottoisat turvemaat menettävät maaperän hiiltä koko
ajan, sitä enemmän, mitä syvemmällä vedenpinnan taso on
Uudistamisvaiheessa, kun vedenpinta nousee lähelle maanpintaa,
päästävät vesiin suuret määrät hiiltä ja ravinteita, mm. fosforia;
kuormat moninkertaisia kangasmaihin verrattuina
Myös heikkotuottoisilta turvemailta pääsee uudistamisvaiheessa
vesiin hiiltä ja fosforia
Kansainvälinen paine turvamaiden käytön rajoittamiseksi
-> Euroopassa jo alueellisia esimerkkejä soiden käytön voimakkaasta
rajoittamisesta
27

28. © Natural Resources Institute Finland
Kuormituslisä(P,130Mg)
Vuosia uudisojituksen jälkeen
Lannoitus
<10 000 ha
TAUSTA: 4 700 000 ha metsäojitettua suota
Luonnontilaisen suon taustakuorma: P~0,05 kg/ha/v, N~1,2 kg/ha/v
Päätehakkuu 15-20 000 ha
N~2,6 kg/ha/v
P~0,06 kg/ha/v
Uudisojitus 0 ha
Kunnostusojitus
50 000 ha
P~0,1 kg/ha/v
-Metsätaloustoimenpiteet eivät aiheuta pitkäaikaisia muutoksia ravinteiden
huuhtoutumisessa -> pitoisuudet palautuvat lähtötasolle 10:ssä vuodessa
Suometsätalouden vesistö-
kuormitus

29. © Natural Resources Institute Finland
• Kuormitusvaikutusten nyky-ymmärrys perustuu verraten nuorilta ojitusalueilta
kerättyihin aineistoihin (<30 v. ojituksesta)
• Oletuksena on, että toimenpiteiden vaikutus palautuu vähitellen
luonnontilaisen suon kuormitustasolle
• On kuitenkin havaintoja kohonneista ravinne, kuten typpi- ja
fosforipitoisuuksista vanhoilta ojitusalueilta
• Eräiltä suometsävaltaisilta jokivaluma-alueilta tulevissa typen kuormissa
havaittu nousua (esim. Simojoki)
• Turvemaaekosysteemissä ja turpeen ominaisuuksissa tapahtuu ojituksen
jälkeen isoja muutoksia
29 27.9.2019
Muuttuuko taustakuorma?
VSR

30. © Natural Resources Institute Finland
Onko ojitusalueilta tuleva taustakuorma noussut?
• Vanhoilta ojitusalueilta tulevasta kuormituksesta julkaistut tutkimusartikkelit:
- Nieminen, M., Sallantaus, T., Ukonmaanaho, L., Nieminen, T.M. &
Sarkkola, S. 2017. Nitrogen and phosphorus in discharge from drained
peatland forests are increasing. Science of the Total Environment 609:
974-981.
- Nieminen, M., Sarkkola, S., Hellsten, S. Marttila, H., Piirainen, S.,
Sallantaus, T. & Lepistö, A. 2018. Increasing and Decreasing Nitrogen
and Phosphorus Trends in Runoff from Drained Peatland Forests—Is
There a Legacy Effect of Drainage or Not? Water Air and Soil Pollution
229: 286.
- Seuranta-aineisto kymmeniltä luonnontilaisilta ja
ojitetuilta soilta eri puolilta Suomea.
- Ei merkittäviä metsätaloustoimenpiteitä valuma-alueilla yli
20 vuoteen seurannan alusta
30 27.9.2019Suopäivä 2.2. 2018
poikkileikkausaineisto,
ei pitkiä aika-sarjoja!

31. © Natural Resources Institute Finland31 27.9.2019
Catchment ID-number
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54
TN,ugL
-1
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
TN-concentration
Pristine peatlands (TN)
Catchment ID-number
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34
TN,ugL
-1
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
TN-concentration
Drained peatlands (TN)
Kokonaistypen (TN)
pitoisuudet luonnontilaisten
ja metsäojitettujen soiden
aineistossa
(Nieminen et al. 2017)
Luonnontilaiset
Metsäojitetut
412 ug/L
847 ug/L

32. © Natural Resources Institute Finland32 27.9.2019
Catchment ID-number
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36
TP,ugL
-1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
TP concentration
Catchment ID-number
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58
TP,ugL
-1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
TP-concentration
Pristine peatlands (TP)
Drained peatlands (TP)
Kokonaisfosforin (TP)
pitoisuudet luonnontilaisten
ja metsäojitettujen soiden
aineistossa
(Nieminen et al. 2017)
14,2 ug/L
31 ug/L
Luonnontilaiset
Metsäojitetut

33. © Natural Resources Institute Finland
Nouseeko typpikuormitus ojitusalueilla?
33 27.9.2019Suopäivä 2.2. 2018
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
0 20 40 60 80 100
TN-ojituslisä,ug/L
Vuosia ojituksesta
Kokonaistyppi
Ojituslisä
Lämpösummakorjattu
pitoisuuden ”ojituslisä”
ojituksesta kuluneen ajan
suhteen (Nieminen et al. 2017 ja
2018, mukaillen)
?
?

34. © Natural Resources Institute Finland
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm
Vedenpinta nousee avohakkuun jälkeen
–> huuhtouma kasvaa
34 27.9.2019
Mitä lähemmäksi vesi nousee hakkuun jälkeen sitä suurempi on
huuhtoumariski - vaikutukset samansuuntaisia myös ennallistamisen jälkeen!
P-kuorman lisä: n. 1,5 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
- Orgaanisen hiilen lisä: 200-400 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
Metaanipäästöt (CH4) kasvavat
(Kaila ym. 2014, 2015)

35. © Luonnonvarakeskus
Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella
välttää kunnostusojituksia ja avohakkuita
ojitetuissa suometsissä?
35

36. © Luonnonvarakeskus36 27.9.2019
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika
Tärkeää, että ei pohjaveden
pinnan ääreviä muutoksia!

37. © Luonnonvarakeskus
• Puuston ja pintakasvillisuuden haihdunta säätelee dominoivasti
kasvupaikan vesitasetta kasvukaudella
• Haihdunta vaikuttaa suoraan valunnan määrään ja maan
vesivaraston määrään eli vedenpinnan tasoon.
Puuston rooli kuivatukselle tärkeä turvemaalla
Haihdunta 57%-107% kasvukauden sadannasta
• Haihdunnan vaikutus suurin loppukesän olosuhteissa.
• Puuston häiriöttömälle kasvulle riittävä vedenpinnan syvyys 30-40 cm
Kosteusolojen vaikutus puiden kasvuun kriittisin loppukesällä
– ei esim. keväällä tai syksyllä!

38. © Luonnonvarakeskus
ojaoja
Vedenpinta
voi loppukesällä
laskea saralla
ojavedenpintaa
alemmaksi!!
Maanpinta
Haihdunta: 150-300 mm
Sadanta: 250-300 mm
Vesivarasto: nettomuutos kasvukaudella 10-70mm
Ojitusalueen
vesitase
kasvukaudella

39. © Luonnonvarakeskus
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
Puuston merkitys jatkuvapeitteisessä
metsänkasvatuksessa
39 27.9.2019
Tasarakenteinen puusto
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
-
-

40. © Luonnonvarakeskus
40 27.9.2019
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
?
Eri-ikäisrakenteinen puusto
- Oleellista riittävän haihduttava
puustopääoman jättäminen kuviolle
hakkuissa
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
- Jatkuvapeitteisessä
metsänkasvatuksessa
kerrallaan metsikössä
kasvavan puuston
määrä pienempi kuin
tasaikäiskasvatuksessa
ennen päätehakkuuta

41. © Luonnonvarakeskus
Miksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voisi
soveltua juuri turvemaille?
• Puustoissa ennestään erirakenteisuutta – etenkin korpikuusikoissa
• Hyödyntämiskelpoista alikasvosta usein runsaasti keskiravinteisilla ja
sitä rehevämmillä kasvupaikoilla
o Alkuperäisen suotyypin ominaispiirteiden vaikutus
o Alikasvoksen muodostumista suosiva päällyspuuston rakenne ja
uudistumisolosuhteet
• Kangasmaita edullisemmat
uudistumisolosuhteet
41 27.9.2019

42. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen etuja ja haittoja
- jos selvitään ilman kunnostusojituksia, uudistushakkuita (ja maanmuokkauksia) -
• Mahdollisia hyötyjä:
- Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt
- Pienempi ravinnekuormitus
- Kustannussäästöt (kunnostusojitukset, vesiensuojelutoimet ja uudistamiskulut
jäävät pois)
• Mahdollisia haittoja:
- Kalliimpi puunkorjuu ja pienemmät kokonaiskertymät
- Uudistumistulos ja taimen varhaiskehitys ja niiden vaikutus
metsikön jatkokäsittelyihin ja edelleen tulovirtaan
- Kiertoajan piteneminen osalla puustosta -> vaikutus kannattavuuteen
- Lahottajasienten leviämisen hallinta hankalampaa
Oleellista, että vedenpinta ei liian korkealla eikä liian syvällä !!

43. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen
avaintekijät ympäristövaikutusten hallinnassa:
• Jäävä puusto haihduttaa -> estää vedenpinnan nousua ja
edelleen hillitsee ravinteiden liikkeellelähtöä ja turpeen
hajoamista
• Jäävä puusto ja säilyvä pintakasvillisuus ottavat kiinni
vapautuvia ravinteita
• Kunnostusojitustarve vähenee
43 27.9.2019Poimintahakkuu
Kaistale/pienaukkohakkuu Ylispuiden poisto
(kuusialikasvos jätetään)

44. © Luonnonvarakeskus
Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen
(Esimerkkinä Multian Havusuon hakkuut)
44

45. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki pienaukkouudista-
misesta
Pohjapinta-ala 30 m2
Pohjapinta-alan pudotus 12 neliöön eli poistetaan 18 m2
Poistetaan 9 m2 kuudesta 25
m:n läpimittaisesta
pienaukosta ja…
…9 m2 välimetsän yläharvennuksesta
(välimetsään jää 17 neliön
puustotiheys)
45
Mustikka- ja kangaskorpi  Mustikkaturvekangas I
Lehtokorpi ja ruohokangaskorpi  Ruohoturvekangas I
”leveä runkolukujakauma” mutta ei alikasvoksia

46. © Luonnonvarakeskus
Tavoitteena pienaukkojen taimettuminen ja välimetsään syntyvä taimiaines
Taimettumisen jälkeen välimetsä poistetaan, tehdään voimakas yläharvennus,
tai uusi pienaukko välimetsään, jos mahtuu.
46
46

47. © Luonnonvarakeskus
Sararäme  Puolukkaturvekangas II
Ruohoinen sararäme  Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset
usein hyödyntä-
miskelpoisia!!

48. © Luonnonvarakeskus
II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat
Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen
niiden vuosikymmenten aikana, jolloin
pintakasvillisuus on vielä ollut
rahkasammalvaltainen. Nykyisessä
turvekangasvaiheessa ei uuden
Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä
runsasta
Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Taimiryhmien vapautus ja
voimakkaat yläharvennukset
II-tyypin turvekankailla eniten
metsikkökuvion
sisäistä rakennevaihtelua sekä
runkolukujakauman,
puulajijakauman että ryhmittäisyyden
osalta.
Ruohoturvekankaat
Mustikkaturvekankaat (I,II)
Puolukkaturvekankaat (II)

49. © Luonnonvarakeskus49 27.9.2019
Ruohoturvekangas (Rhtkg II)
pienaukko

50. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus50
Puolukkaturvekangas I
Usein runsaastikin alikasvoskuusta

51. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus51
Puolukkaturvekangas I Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
- kuusi puolukkaturvekankaalla
- onko kannattavaa ?

52. © Luonnonvarakeskus
Puolukkaturvekangas II
koivualikasvosta

53. © Luonnonvarakeskus
”Vaihtoehtoisen metsänhoidon” leimikko
puolukkaturvekankaan ojitusalueella

54. © Luonnonvarakeskus54 27.9.2019
Ylispuuhakkuu, (MtkgII-ojitusalue, Hämeenlinna)
Tukkipuukokoinen mänty-koivuylispuusto poistettu ja alikasvoskuusikko+
koivikko harvennettu ja perattu. Jäänyttä puustoa n. 116m3/ha

55. © Luonnonvarakeskus55 27.9.2019
Varputurvekangas (Vatkg)

56. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus56 27.9.2019
Varputurvekankaat
Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu
tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus
Tuusula

57. © Luonnonvarakeskus
Erirakenteinen Vatkg-männikkö n. 25 vuotta hakkuun jälkeen

58. © Luonnonvarakeskus
• Tutkimustyö käynnistynyt Lukessa 2015. Hakkuut tehty 2016 ja 2017.
• Koealoja perustettu Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille
- Yläharvennus- ja poimintatyyppinen hakkuu eri ppa-tasoihin korpisoilla
- Kaistale-/pienaukkohakkuu tai alikasvoksen vapauttaminen rämeillä
• Vedenpinnan tason ja puuston kehityksen seurannat kaikilla kohteilla,
vedenlaatu- ja KHK-päästömittaukset
osalla kohteista.
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tutkimus

59. © Luonnonvarakeskus
Janakkala, Paroninkorpi
poimintahakkuukoe
59 27.9.2019

60. © Luonnonvarakeskus
Mänty-ylispuuston
poisto,Tammela

61. © Luonnonvarakeskus
Heinävesi, Rouvanlehto
Hakkuu talvella 2017
Kuusikko erirakenteiseksi
kahdella yläharvennustyyppisellä
väljennyksellä vertailunaan
hakkaamaton kontrolli
1.Kontrolli
2.Ppa 17 m2
3.Ppa 12 m2
1
3
4
5
6
2

62. © Luonnonvarakeskus62
PPA~24 m2
Ennen hakkuuta
Heinävesi
Kuva: Markku Saarinen

63. © Luonnonvarakeskus63 27.9.2019
Heinävesi, jäänyt PPA~17 m2
Poistuma ~100 m3/ha

64. © Luonnonvarakeskus64 27.9.2019
Heinävesi, jäänyt PPA~12 m2
Poistuma ~150 m3/ha

65. © Luonnonvarakeskus65
9 m2
Kuva: Hannu Hökkä
Tervola

66. © Luonnonvarakeskus66
17 m2
Kuva: Hannu Hökkä
Tervola

67. © Luonnonvarakeskus67 27.9.2019
Alustavia koetuloksia

68. © Luonnonvarakeskus
Aika
1.3.2015
1.5.2015
1.7.2015
1.9.2015
1.11.2015
1.1.2016
1.3.2016
1.5.2016
1.7.2016
1.9.2016
1.11.2016
1.1.2017
1.3.2017
1.5.2017
1.7.2017
1.9.2017
1.11.2017
1.1.2018
1.3.2018
1.5.2018
1.7.2018
1.9.2018
1.11.2018
1.1.2019
Vedenpinnansyvyys,cm
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Ylispuuhakattu
Hakkaamaton
1.3.2015
1.5.2015
1.7.2015
1.9.2015
1.11.2015
1.1.2016
1.3.2016
1.5.2016
1.7.2016
1.9.2016
1.11.2016
1.1.2017
1.3.2017
1.5.2017
1.7.2017
1.9.2017
1.11.2017
1.1.2018
1.3.2018
1.5.2018
1.7.2018
1.9.2018
1.11.2018
1.1.2019
Vedenpinnansyvyys,cm
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Avohakattu
Hakkaamaton
2015 2016 20182017
2015 2016 20182017
Avohakkuu
Ylispuuhakkuu
68 27.9.2019Metsätieteen päivä
Ylispuuhakkuu, Tammela
Mtkg II
Hakkuut talvella 2016
-Ylispuumännikön
poisto ~200 m3/ha
->Jäänyt koivu ja alikasvos-
Kuusikko ~70 m3/ha
-Avohakkuu+maanmuokkaus
ja viljely
Hakkuiden vaikutus vedenpinnan tasoon
Vedenpinnan nousu
(8 koekenttää) loppukesällä:
Avohakkuu: 19-26 cm
Osittaishakkuu 5-15 cm

69. © Luonnonvarakeskus69 27.9.2019
Orgaaninen hiili
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Orgaanisen hiilen, kokonaistypen
ja –fosforin vuotuiset
keskipitoisuudet 1-2 v. ennen
hakkuuta sekä 1. ja 3. vuonna
ylispuuhakkuun jälkeen Lettosuolla
Vuosia hakkuusta
Vuosia hakkuusta
Vuosia hakkuusta

70. © Luonnonvarakeskus70 27.9.2019Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt, Metsäteollisuus ry
Keskivedenpinnan syvyys
loppukesällä 2017
Kaistalehakkuu tehty
Maaliskuussa 2017
Loppukesällä 2018 veden-
pinnan syvyys Tuusulassa:
Hakkaamaton = 54 cm
Hakattu kaista= 35 cm
Männikön kaistalehakkuut

71. © Luonnonvarakeskus
Julian days
0 200 400 600 800 1000
DepthofWTL,cm
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Remaining stand G=17m2
Remaining stand G=12 m2
Control
Selection cutting
2016 2017
2018
71 27.9.2019
Kontrolli 26 m2
Hakkuu 25  17 m2 (32%)
Hakkuu 26  13 m2 (50%)
Vedenpinnan nousu 5-12 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
71
Kuusikon poimintahakkuu, Janakkala

72. © Luonnonvarakeskus
Kokonaistyppi
2016 2017 2018
Ntot,mg/L
0
1
2
3
4
5
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
72 27.9.2019
Orgaanisen hiilen, kokonaistypen ja –fosforin
vuotuiset keskipitoisuudet 1v. ennen hakkuuta
ja 2v. poimintahakkuun jälkeen Paroninkorvessa
Org. hiili
X Data
2016 2017 2018
DOC,mg/L
0
20
40
60
80
100
120
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
Kokonaisfosfori
X Data
2016 2017 2018
Ptot,mg/L
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
Hakkuu
Hakkuu
Hakkuu

73. © Luonnonvarakeskus
Häädetjärv
73 27.9.2019
Parkano 1
Parkano 2
Parkano 3
Vilppula Parkanon ja Vilppulan
Kaistalehakkuukokeet.
Kokonaistypen ja –fosforin
keskipitoisuudet ennen
hakkuuta ja 2 v. hakkuun
Jälkeen. ”Pitoisuuspiikit”
hyvin kuivan kauden (2018)
jälkeen
Kaistalehakkuu
Kaistalehakkuu
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Parkano 1
Parkano 2
Parkano 3
Vilppula

74. © Luonnonvarakeskus74 27.9.2019
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Katilan kaistalehakkuukoe,
Tuusula. Kokonaisfosfori ja
kokonaistyppi
ennen hakkuuta ja 2v. hakkuun
jälkeen
Kaistahehakkuu
Kaistahehakkuu

75. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
18.5.17
29.5.17
14.6.17
5.7.17
13.7.17
24.7.17
3.8.17
16.8.17
30.8.17
13.9.17
Heterotrofinenhengitys(gCO2m
-2
h
-1
)
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
Kontrolli
Väljennyshakattu
Poimintahakkuu ei lisännyt hiilidioksidipäästöjä

76. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
28.7.2017
3.8.2017
9.8.2017
28.9.2017
11.10.2017
18.10.2017
CH4flux(mgm
-2
d
-1
)
-3.5
-3.0
-2.5
-2.0
-1.5
-1.0
-0.5
0.0
Control
Selection harvested
Metaanipäästöt nousivat mutta maa säilyi edelleen metaanin nieluna
Typpioksiduulipäästöissä lievää kohoamista

77. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi: Tyvilahoja n. 10% hakatuista rungoista.
Korjuu mieluiten kylmään vuodenaikaan, jolloin juurikäävän itiöitä vähän
Ilmassa. Muulloin kantokäsittely välttämätön.

78. © Luonnonvarakeskus
Toimiiko menetelmä – tulevat näkymät?
o Alustavat tulokset tukevat ennakko-oletuksia:
• ”Normaaleilla” kohteilla vedenpinta näyttäisi pysyvän melko hyvällä
tasolla kasvukauden aikana; kasvukauden ulkopuolella voi tulla
märkiä jaksoja samoin kuin myös normaalisti ojitetuilla aloilla.
• Metaanipäästöt riippuvat aina vedenpinnan tasosta; alkaa tulla, kun
vedenpinta nousee yli 20 cm tason
ei kohonnutta riskiä vedenpinnan noususta liian korkealle.
• Hiilidioksidipäästöt eivät pienene merkittävästi heti hakkuun jälkeen,
tosin eivät nousekaan. Turpeen hajoamisesta tuleva CO2-vuo on
odotusten mukaisesti alkanut pienentyä
78 27.9.2019

79. © Luonnonvarakeskus
• Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella on mahdollista
vähentää/välttää tavanomaisista metsätaloustoimenpiteistä
aiheutuvaa vesistökuormitusta
->kunnostusojitusten kuormituslisät jäävät pois
->Avohakkuuseen verrattuna pienempi kuormitus, kuitenkin
erityisesti fosforihuuhtouma kasvaa myös jatkuvapeitteisten
hakkuiden jälkeen
• Toisaalta ojitusalueilta tuleva taustakuorma ei ole alentunut
-> hakkuilla vaikutusta, pidempi seuranta-aika tarvittaisiin
-> turpeen hajoaminen ei kokonaan lopu, vaikka se
voi hidastuakin vedenpinnan nousun myötä
• Lisää tietoa tarvitaan tekijöistä, jotka vaikuttavat ojitusalueilta
tulevan huuhtouman muodostumiseen.
79 27.9.2019

80. © Luonnonvarakeskus
• Puukorjuussa ei esiintynyt merkittäviä lisävaikeustekijöitä
• Juurikäävän leviämisen hallintaan kiinnitettävä huomiota
• Tähän mennessä tietoa vasta metsänkäsittelyjen välittömistä
vaikutuksista
• Ympäristövaikutusten ja metsänuudistumisen luotettavaan
todentamiseen, yleistettävyyteen ja mallintamiseen tarvitaan
kokeiden pitkäaikaista seurantaa
80 27.9.2019
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on
aktiivista metsänkasvatusta!

81. © Luonnonvarakeskus
Tutkimusorganisaatiot ja yhteistyökumppanit
• Turvemaiden uusien metsänhoitomenetelmien tutkimusta aloitettu ja jatketaan
useissa hankkeissa Luken, Helsingin yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen,
Koneen säätiön, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Akatemian ja
Nesslingin säätiön rahoittamana.
• Suoria yhteistyökumppaneita lisäksi UPM-Kymmene, Suomen
Ympäristökeskus (Syke), Metsäkeskus ja Metsähallitus
81 27.9.2019

82. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
27.9.201982