2. Tavoitteita hakkuille ja monimuotoisuudelle
Kansallinen metsästrategia 2025
Valtioneuvoston periaatepäätös 12.2.2015
3. Miksi metsien monimuotoisuus on nyt tärkeää?
• Hakkuumäärät ovat kasvussa, se tuo paineita
paremmalle luonnonhoidolle.
• On tärkeää, että metsätalous koetaan hyväksyttävänä.
• Ekologista kestävyyttä voidaan turvata nostamalla
talousmetsien luonnonhoito uudelle tasolle
› Luonnonhoito kiinteäksi osaksi arkimetsänhoitoa
› Ekologisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja
puuntuotannon rinnalla
• Talousmetsien luonnonhoidolla voidaan parantaa riistan
elinympäristöjä.
5. Luonnonhoidosta sopiminen hakkuita ja
hoitotöitä suunniteltaessa
• Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen.
• Luonnonhoitotoimenpiteiden keinovalikoima joita puuntuotannon
rinnalla voi käyttää on monipuolinen.
• Miltei jokaisella metsikkökuviolla voidaan soveltaa jotain keinoa.
• Vastuu keinovalikoiman esittelystä on toimijalla.
• Lain ja sertifiointivaatimusten yli menevä vapaaehtoisuus
luonnonhoidossa vaatii toimihenkilön ja metsänomistajan välisen
keskustelun
• Ratkaiseva hetki on silloin, kun sovitaan hakkuista tai
metsänhoitomenetelmistä.
6. Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista
• Monimetsä –hankkeessa on kehitetty toimintatapaa, jossa
talousmetsien luonnonhoidon tärkeimmät keinot otetaan
systemaattisesti metsäammattilaisen toimesta keskusteluun silloin,
kun metsänomistajan kanssa sovitaan hakkuiden tai
metsänhoitopalvelun toteutuksesta.
Toimintatapa ratkaisee ongelman, jossa hakkuun toteuttaja ei voi
sopivalla kohteella metsänhoidon suositusten mukaisesti panostaa
luonnonhoitoon, esimerkiksi jättämällä tavanomaista enemmän
säästöpuita, jos hänellä ei ole tiedossa maanomistajan halukkuutta
asiaan.
Luonnonhoidon tarkistuslistassa maanomistajan tahto tulee
selväksi ja se välittyy hakkuun toteuttajalle.
Annetaan metsänomistajalle aidosti mahdollisuus valita
luonnonhoidon taso.
10. Luonnonhoitotoimien vaikuttavuus
• Metsä monimuotoistuu itsekseen, jos sille annetaan
mahdollisuus eikä kaikkea siivota pois.
• Talousmetsien luonnonhoito on monimuotoisuuden
kehittymisen kannalta kaikkein laajavaikutteisin työkalu.
• Se pitää sisällään vuosittain noin miljoonalla hehtaarilla
käytössä olevia keinoja, joilla huolehditaan
monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteista.
• Mahdollisuudet monimuotoisuuden edistämiseen
metsänomistajien haluamalla tavalla ovat valtavat.
11. Säästetään riistatiheikköjä
• Suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille
• Riistatiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja
monilajista puustoa.
› Kuusi on tiheikön tärkein puulaji.
• 4-5 riistatiheikköä hehtaarilla tarjoaa jo suojaa.
• Sijoita tiheiköt runsasvarpuisten paikkojen tai
kosteiden painanteiden lähelle.
• Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10%
kokonaisalasta.
12.
13. Jätetään soiden reunoille vaihettumisvyöhykkeet
• Vaihettumisvyöhykkeillä säästettäviä/lisättäviä piirteitä
ovat monilajinen ja kerroksellinen puusto,
elinvoimainen mustikkavarvikko, varpukasvillisuus ja
maaperän kosteus.
• Jätä vaihettumisvyöhykkeeksi vähintään 15 metriä
vaikka muutos olisi jyrkkä ja alue kapea.
• Vältä ennakkoraivausta ja säästä riistatiheikköjä.
• Mitään puulajia ei poisteta vyöhykkeeltä kokonaan.
• Reunimmainen ajoura jätetään kovalle maalle.
• Reunimmainen oja jätetään kunnostamatta tai jos
mahdollista tukitaan
14.
15. Jätetään säästöpuuryhmiä
• Säästöpuilla ylläpidetään talousmetsissä vanhoja eläviä
puita ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puulajeja.
• Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään.
• Säästöpuiden hyöty monimuotoisuudelle kasvaa
suhteessa säästettävän puuston monipuolisuuteen,
järeyteen ja määrään.
• Kun säästöpuuryhmät valitaan jo taimikonhoitovaiheessa
ja kasvatushakkuissa, vältytään isoilta tuotonmenetyksiltä
ja säästetään kustannuksissa.
16.
17. Tehdään tekopökkelöitä
• Tekopökkelöt ovat n. 2-5- metrinkorkeudelta
katkaistavien puiden kantoja.
• Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta, jota
etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti.
• Tekopökkelöiden valinnassa suositaan lehtipuita,
jotka lahoavat nopeasti, jolloin tikat ja tiaiset voivat
tehdä niihin pesäkoloja.
• Tuoton menetys metsänomistajalle on pökkelön
puulajista ja koosta riippuen muutamasta
kymmenestä sentistä euroon.
18.
19. Jätetään vesien varsille suojavyöhykkeet
• Suojavyöhyke ylläpitää lajistollista monimuotoisuutta,
sillä ranta poikkeaa usein puulajisuhteiltaan muusta
metsästä.
• Vesien varret ovat metsiköiden tulevissa hakkuissa
todennäköisesti ensisijaisia säästöpuualueita.
• Suojavyöhykkeille jätetään kasvamaan taloudellisesti
vähäarvoisia puita ja pensaita, taloudellisesti arvokkaita
puita voidaan hakata. Puita ei kaadeta vesistöön.
• Koneilla liikkumista suojavyöhykkeellä vältetään.
• Suojavyöhykkeet pidättävät ravinteita ja vähentävät
eroosiota.
20.
21. Säästetään lahopuut
• Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon
osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä.
• Lahoilla puilla elää tuhansia eliölajeja, jotka turvaavat
metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja
ravinteiden kiertoon.
• Harvinaistuneet lajit ovat usein erikoistuneet
hyödyntämään vain tiettyjä puulajeja (usein lehtipuita),
tiettyjä lahoamisvaiheita tai lahopuulaatuja, kuten järeitä
maapuita.
• Lahonneen puun puute on tärkein yksittäinen syy
metsälajien vähentymiseen. Noin 500 uhanalaista tai
silmälläpidettävää lajia on riippuvaisia lahopuusta.
22.
23. Lisää haapoja talousmetsiin,
järeät haavat ovat erityisen arvokkaita lajistolle
• Luonnon monimuotoisuutta luovana puuna metsissämme
haapa on yksi tärkeimmistä.
• Haavan seuralaiseliöstön lajirunsaus on lähes uskomaton:
noin tuhat eliölajia, joista noin 120 on haavasta
riippuvaisia.
• Pelkästään uhanalaisia lajeja on Suomessa haavalta
löydetty noin 50.
• Näistä muutamat tulevat toimeen vain haapapuissa.
31. 16.5.2018 6
Miksi ne ovat aivan erityisen tärkeitä?
• Yleisiä, suurikokoisia Suuri biomassa (vrt. hirvi, n. 1/3) Tärkeitä
saalislajeja Avainlajeja ravintoverkossa
• Vain positiivisia vaikutuksia: ei liikenneonnettomuuksia tai taloudellista
tuhoa
• Sateenvarjolajeja elinympäristöjen hoidosta hyötyä muillekin lajeille
• Nykyisin metsästäjiä eniten kiinnostava metsästyskohde, historiassa
monille äärimmäisen tärkeää ruoanjatketta!
Kestävän metsänkäytön ’mittareita’ – kun kanalinnut pärjää on perusasiat OK
Metsätalouden yleinen hyväksyttävyys
Metsätalouden ’lippulaivalajeja’
Suomalaisten puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla alan
toimintaedellytykset
32. Elinympäristövaatimukset
• Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa
• Linnut menestyvät monimuotoisessa sekametsässä,
jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat.
• Pyy on reviirilintu joka suosii tiheää sekametsää, joissa
runsaasti aluskasvillisuutta. Välttelee avohakkuita. Kuusi
tärkeä suoja.. 7 | 16.5.2018
Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo
34. Teeri
• Lehti- ja havusekametsät
• Rämeet ja niiden puoliavoimet reunavyöhykkeet sekä
taimikot
• Talviravintona koivun urvut 9 | 16.5.2018
Kuva: Markku Sippari /vastav
35. Riekko
• Tunturialueet, avo- ja
vähäpuiset suot ja
soiden reunametsät
• Elinympäristöjen
väheneminen
siirtänyt
levinneisyyttä kohti
pohjoista
• Etelä-Suomessa
uhanalainen
• Ilmastonmuutos ->
valkoinen talvipuku
10 | 16.5.2018
Kuva: Hannu Huovila/Vastavalo
37. 12 | 16.5.2018
Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä
kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen
keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja
laadusta, joihin voidaan vaikuttaa.
38. Metsätalouden vaikutukset
elinympäristöihin
• Soiden ojitukset riekko
• Metsien rakenteen muutos
– Pirstoutuminen
– Laadulliset muutokset
– Yhden puulajin tasaikäiset metsät, maanmuokkaus
– Suojan puute, mustikan taantuminen
– Saalistuspaineen kasvu
• Tutkimus kuitenkin osoittanut, että kanalinnut
sietävät monia metsätaloustoimia 13 | 16.5.2018
Kuva: Mirja Rantala
45. • Metsästäjät perheineen omistavat noin puolet Suomen
yksityismetsistä (6,4 milj. ha eli 47 %, Metsästäjäprofiili 1993)
• Metsänomistajista 54 % on luokiteltavissa monitavoitteisiksi tai
virkistyskäyttäjiksi, heillä pinta-alasta 57 % (Hänninen ym. 2011)
• Tarjolla on kustannusneutraaleja tai jopa tavallista
metsänhoitokäytäntöä paremmin kannattavia riistaystävällisiä
vaihtoehtoja - siksi jokaisen metsänomistajan kannattaa harkita
niiden käyttöä
20 | 16.5.2018
54. 16.5.2018 5
Aiemmin vallinnut käsitys:
• Vanhojen metsien laji (luonnontilainen tai uudistuskypsä metsä)
• Soveliaita metsiä vähän, 10-30 % maiseman konfiguraatio
(eli sopivien elinympäristölaikkujen sijainti) korostuu
Nykykäsitys:
• Talousmetsä metsolle sovelias jo 30-40-vuotiaana
• Myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat
• käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa, karut
metsät
→ Soveliaita metsiä paljon enemmän
Metso: vanhojen metsien laji – vai laji joka tarvitsee
joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä?
55. Metsolle tärkeitä metsän rakennepiirteitä:
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys
• Latvuspeitto
• Suoja maanpinnan läheisyydessä
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus
• Korvet avainbiotooppeja! (siellä edelliset piirteet
yhdistyvät)
Samat piirteet tärkeitä myös teerelle, pyylle,
riekolle, metsäjänikselle, metsähanhelle…
6 | 16.5.2018
56. 16.5.2018 7
Kaksi esimerkkiä korpien merkityksestä
• Metsot Pohjois-Suomessa (800 m säde; Miettinen ym. Silva
Fennica 2010):
- tarjolla 3 %
- poikueettomat naaraat 5,5 %
- kukot 6,3 %
- poikueet 7,5 %
• Metsopoikueet, Venäjän Karjala
(10 m säde; Wegge ym. 2005):
10% vs. 30%
57. Miten tärkeitä rakennepiirteitä lisätään?
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys: Yläharvennus, erirakenteisena
kasvatus
• Latvuspeitto: -
• Suoja maanpinnan läheisyydessä: Riistatiheiköt
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus: Sekametsät,
yläharvennus ja erirakenteisena kasvatus
8 | 16.5.2018
58. Tutkimustulokset: Korkean metsäpeitteisyyden tarve
Kurki ym. 2000, Ecology: Fragmentoituminen ja varttuneiden metsien
väheneminen heikentää metsäkanalintujen pesimämenestystä, paras
selitysaste 100 km2 maisemakoolla
Miettinen ym.2005 : Metson soitimen kukkomäärä korkein siellä missä paljon
kasvatusmetsiä, selkein yhteys 1 km säteellä, mutta merkitsevä vielä 3 km
säteellä (30 km2)
Sirkiä ym. 2009: soitimet säilyvät
siellä missä metsäpeitteisyys on
korkea
9 | 16.5.2018
59. 10 | 16.5.2018
o Metsolle ensisijainen tarve
riittävä metsäpeitteisyys
o Suomessa tämä kunnossa
• 43 % kokonaisalasta
• > 50 % Kainuu, K-S, P-K
• < 40 % Etelär. ja Lounais-S
→ Eristyksissä olevia sopivia
laikkuja vähän → Metsiköiden laatu
pääosin määrittää
Sekä maisemat että metsiköt
tärkeitä
Maisemaekologia:
• Maiseman kompositio (määrät)
ja konfiguraatio (sijainnit)
• Taustalla saarieliömaantiede
(kolonisaatiot ja sukupuutot)
60. Metson elinympäristön käyttö Pohjois-Suomessa notkahtaa taimikon
harvennuksessa. Ensiharvennuksen myötä se vähenee vuosikymmeniksi.
(Miettinen, Helle, Nikula & Niemelä, 2010)
11 | 16.5.2018
Kangasmetsät
Läpimitta (cm)
0.0
2.0
4.5
6.5
8.5
10.5
12.5
14.5
16.5
18.5
20.5
24.0
31.0
Latvuspeitto(SDI)
-100
0
100
200
300
%-osuuksienero,metso/verrokki
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
SDI
%-osuuksien ero metso/verrokki
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Hypoteesi: Miettinen ym. 2010
61. 12 | 16.5.2018
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Testaus&todistus: Melin ym. 2016
Metson, teeren ja pyyn poikueet, yht. 157 kpl
Riistakolmioaineisto
Laserdata, välikaiut keskiössä
Tulokset: 0-5 metrin korkeudelta tulleiden
kaikujen osuuden kasvaessa 1 % kasvaa
poikueen löytymisen todennäköisyys 2 %
Kaikilla lajeilla
Kaikilla tutkimusalueilla
Latvuspeitto oli tärkeä metsolle ja pyylle
62. Mustikka
• Mustikka on kanalintujen tärkein
ravintokasvi
• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä
poikueille
– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää
hyönteisravintoa
– Metson poikaset kasvavat nopeammin siellä
missä on paljon mustikkaa (Sjöberg 1996)
13 | 16.5.2018
Kuva: Mirja Rantala
64. Mustikka ja metso
15 | 16.5.2018
Storch, Oecologia 1993
Baines et al. J. Appl. Ecol. 2004:
Metson pesintämenestys kasvaa
15-20 % mustikkapeitteisyyteen
saakka
67. 16.5.2018 18
Tulevaisuus?
o Kasvava puunkäyttö: metsäpeitteisyys säilyy ennallaan
tai lähtee laskuun?
o Lyhyemmät kiertoajat vs. vajaakäyttö
o Kuusettuminen etenee (puhtaat kuusikot)
o Sekametsäisyys säilyy jotakuinkin ennallaan
o PEFC + FSC apuna
o Lähinnä kuusi-koivu –sekoitusta (mä-ku-tarve!)
→ Suoja vähenee
→ Pedot verottavat yhä enemmän riekkoja, metsäjäniksiä
ja muuta riistaa
→ Kasvava tarve fiksulle sopeuttamiselle
Myöhemmin puunkorjuun kehittymisen kautta apua?
(ns. ’lisätty todellisuus’)
68. 16.5.2018 19
Mihin meidän kannattaa pyrkiä?
o Vaihtelevarakenteisiin sekametsiin!
o Tietopohja luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta
o Parannus yhdessäkin kohdassa metsän
hoitoketjua auttaa
o Paras tulos saadaan kun riistaa hyödyttäviä pieniä
muutoksia tehdään kiertoajan alusta alkaen
V
S
.
70. Metsälaki, Kemera ja sertifioinnit
• Metsälaki
– Mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen
– Vajaatuottoisilla soilla ei enää uudistamisvelvoitetta
– Uudistamiskypsyyden alaraja poistettu (uhka riistalle)
• Kemera
– Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen
– Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia
tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle
10 prosenttia
• PEFC ja FSC
– Säästöpuut ja lehtipuusekoitus tukevat riistaa
21 | 16.5.2018
72. Hoitosuunnitelma ohjeiden taustalla
• Metsäkanalintujen
hoitosuunnitelmaan
on koottu kirjallisuutta
• Työohje tiivistää
tutkimuksen
käytännön ohjeiksi
23 | 16.5.2018
78. Riistatiheiköt
• Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua
suojaa
• Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja
monilajista
• Kuusen läsnäolo on tärkeää!
• Sopiva kohta
– kostea painanne
– kuvion reuna
– mustikkavarvikon vierus
• Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen
aariin
29 | 16.5.2018
79. 30 | 16.5.2018
Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä
Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10%
kokonaisalasta
80. Taimikonhoito
• Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen
tulevaisuudessa
• Keinot
– Riistatiheiköt
– Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 %
– Havupuulajien sekoitus
• Sekä taimikon varhaishoidossa että taimikonharvennuksessa
31 | 16.5.2018
Kuva: Juha Siekkinen
82. Ennakkoraivaus
• Usein ratkaiseva toimenpide koko kiertoajan
jatkon kannalta
• Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun
vuosikymmeniksi
• Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito
antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja
harvennushakkuisiin
• Totaaliraivaus vs. näkemäraivaus
33 | 16.5.2018
85. Käytännön vinkit toteutukseen:
taimikonhoito ja ennakkoraivaus
• Jätä yksi tiheikkö jokaista sahattua tankillista
kohti
• Tee erikokoisia tiheikköjä
– Jo muutaman kuusen ryhmä voi olla ihan kelpo
suojapaikka
– Isompiin tiheiköihin myös lehtipuuta
• Pyri säästämään suojaa niin, että keskinäkyvyys
on enintään 40 metriä (harvennuksen jälkeen ei
saisi olla yli 70 metriä)
36 | 16.5.2018
86. 37 | 16.5.2018
Näillä suojan määrä riittävä?
Yläkuva: tiheikkö auttaa
Alakuva: kuusisekoitus
Aika aukeaksi menee kun
harvennus on tehty…
Janne Miettinen, Posio
Juha Siekkinen, Utajärvi
87. Harvennushakkuut
• Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon
turvaaminen sekä metsäpeitteisyys
• Ennakkoraivaus vain ainespuuston
tyville
• alikasvospuiden ja pensaiden
säästäminen aukkopaikoissa
• tavoitteena 20-70 metrin
vaakanäkyvyys
• Vähintään kolmen puulajin sekametsä
• mänty, kuusi, lehtipuu
• kutakin > 5 % ja valtapuuta < 80 %
38 | 16.5.2018
Kuva: Mikko Alhainen
90. Uudistaminen
Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen
kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen
mahdollisuuksien turvaaminen
Vaihtoehdot:
• Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät
• Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen
(kustannussäästöt!)
• Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen)
• Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä
maanmuokkaustapoja Kääntömätästys
• Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto
on riittävän hyvälaatuista
41 | 16.5.2018
Kuva: Mirja Rantala
95. Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen
kasvatus
• Riistan voi ottaa huomioon tasaikäis- ja eri-
ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa.
• Kumpikaan tapa ei itsessään takaa
metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten
täyttymistä.
46 | 16.5.2018
96. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus
• Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän
peitteisenä ja luovat vaihtelua
• Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää
• On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta
• Sopivia kohteita
– korpi
– kostea painanne
– vaihettumisvyöhyke
– puronvarsi
47 | 16.5.2018
102. Vaihettumisvyöhykkeet
• Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden ekosysteemin
välisiä vyöhykkeitä
• Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä
vaihettumisvyöhykkeillä
• puusto monilajista ja kerroksellista
• varvusto elinvoimaista
• maaperässä kosteutta hyönteisille
• Tärkeää peitteisyyden ja
luontaisen vesitalouden säilyttäminen!
53 | 16.5.2018
104. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito
• Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana
• Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä
maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa
• Vältetään ennakkoraivausta
• Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä
tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä
• Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai
poimintahakkuu
• Korkeintaan pistouria
55 | 16.5.2018
105. Kustannustehokkuus
1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen:
rakenteellista monimuotoisuutta – edullisesti
2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta –
edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot,
havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle)
3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää
metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta
ja mustikkaa –tärkeimmät poikueympäristöt
4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä
56 | 16.5.2018
Kuva: Janne Miettinen
106. Kustannusvaikutukset
• Riistatiheiköt: vaikutus nettonykyarvoon puolet pinta-alan osuudesta
(1% ja 0,5%, 2% ja 1%...)
– 4 kpl 0,5 aarin tiheikköjä vie 2 % pinta-alasta, tällöin kustannus 0-1 %
– Huomioimatta seuraavat:
• Järeytyminen hidastuu lähinnä vain tiheikön keskellä
• Hoitotyö nopeutuu
• Tiheiköt usein metsänhoidollisesti hankalia kohtia, joten kasvutappio pienempi(?)
• Sekametsäisyys: 0 (tai +-10 %)
– Tuoreilla kankailla 80%/20% sekapuusto tuottaa saman kuin kuusi 100%
– Lievissä sekoituksissa sekametsäefekti, tuotto jopa +
– Fiksua varautumista tuhoihin (usein lajispesifejä), puunhinnan muutoksiin ym.
– Kuivahkoilla kankailla tappiota tulee jonkin verran, tappiota voi lieventää 2.
harvennuksessa pienentämällä sekapuuston osuutta (näin valtaosa kiertoajasta
runsaammin sekapuustoista)
• Laadukkaat, kerroksellisrakenteiset säästöpuuryhmät: +- 0
• Yläharvennus: + 2 % (riippuu korkokannasta)
– Oleellista arvokasvukynnyksen hyödyntäminen ja sopivien kohteiden valinta
107. Kustannusvaikutukset
• Erirakenteisena kasvatus: jopa + 5%
– Oikea kohdennus tarpeen: jos taimiainesta on, tuotto +, ilman sitä –
– Kilpailukyky paras rehevillä turvemaillla
– Korvissa tuotto voi olla + 1-5 % (ojitusmätästys, heinäämiset ja
taimikonhoidot syövät tasarakenteisen suhteellisen kannattavuuden)
• Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: tilatasolla - 2 %
– Jos näitä pinta-alasta noin 10 % ja tuotto-oletus 20 %
alempi
• Jos haluaa ohjata vaikka 1-5 % metsän tuotosta
riistan hyväksi, niin voi lisäksi
– Ennallistaa riekkosoita
– Käyttää runsaampia sekapuustoja
– Jättää enemmän tiheikköjä
113. Perustietoja
• Torppa perustettu 1800-luvun puolivälissä. Lisämaata tilalle ostettu 60-luvulla
• Pinta-ala n. 83 ha, josta metsämaata n. 50 ha, peltoa ja laidunalaa n. 25 ha
• Lypsykarjaa vuoteen 2004 asti
• Sukupolvenvaihdos vuonna 2012.
• FSC-sertifiointi voimassa marraskuusta 2014 alkaen
– Jäniskorven YSA –alue 3,7 ha perustettu 2012
– Riistametsänhoidon periaatteiden mukaiset hakkuut täyttävät
erikoishakkuiden 5 % vaatimusta
121. Metsätalouden ei tarvitse olla mustavalkoista
Metsän rakenne
Ruoka ja suoja
• Luontaisen taimiaineksen hyödyntäminen
• Sekametsä
• Taimikonhoito ajoissa ja oikein
• Ennakkoraivauksen ja harvennusten
käytännöt
• Yläharvennuksella hallittu kiertoajan
pidennys
Käsitellyt
hehtaarit
Tapauskohtaista, sovellettua ja
tarkoituksenmukaista metsänhoitoa
Tavoitteena hyvä kokonaisuus
Puuntuotto
Elinympäristö
Monikäyttö
Ekosysteemipalvelut
Kultainen keskitie
122. Ajatelmaa kiertoajan pidennyksen vaikutuksesta metsäpeitteisyyteen
Kaksi esimerkkiä eri linjoista verrattuna ns. normaalitilanteeseen