1. Yhteisöllinen oppiminen
ja pedagogiset mallit
19.11.2020
Harto Pönkä
Innowise

2. Mitä tarkoitetaan yhteisöllisellä oppimisella?
”tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä”
Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by ‘collaborative learning’? Teoksessa Dillenbourg, P. (Toim.) Collaborative-learning: Cognitive and Computational Approaches (s. 1-19). Oxford,
Englanti: Elsevier. Saatavana: https://telearn.archives-ouvertes.fr/hal-00190240/document
2

3. Koulutuksen aivoriihen tulos
3

4. Teknologian tuki
Työskentelyä
pienryhmissä
Keskustelu ja
tiedonrakentelu
Pyrkimys yhteiseen
tavoitteeseen

5. Taustalla sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys
 Oppija on aktiivinen
tiedon rakentaja
 Oppimisen tulee olla
merkityksellistä
 Tavoitteena asioiden
ymmärtäminen
 Tehokasta oppimista
tapahtuu tilanteissa,
joissa pyritään
ymmärtämään jotain
yhdessä
 Yhteisöllinen oppiminen:
ryhmässä oppija
osallistuu tietoa
rakentavaan
vuorovaikutukseen
Lähde: Daniel K. Schneider, 2006, http://tecfa.unige.ch/tecfa/talks/schneide/diplo06/geneva-diplo-06.pdf
5

6. Yksittäisistä kokeiluista oppimis- ja toimintakulttuurin kehittämiseen
6

7. Yksilö, pari, ryhmä ja yhteisö
 Yksilö on aina keskiössä. Yksilön on mm. tärkeää voida asettaa omia tavoitteita sekä
pohtia oppimisen aiheita itse.
 Pari voi tukea toistensa oppimista tehokkaasti. Vuorovaikutus lisää oppijoiden
aktiivisuutta, tuo työskentelyyn uusia näkökulmia ja vastavuoroisuus tukee oppimista.
 Ryhmä syntyy ryhmäytymisen kautta, jossa sovitaan ryhmän tavoitteesta ja
toimintatavoista. Ryhmässä on keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja yhteinen toiminta.
Sopiva ryhmäkoko on esim. 3-6 jäsentä.
 Yhteisö on kuin iso ryhmä, mutta sosiaalisia suhteita on paljon enemmän, mikä voi johtaa
mm. kuppikuntien syntyyn ja niiden välisiin konflikteihin.
7
👤👤

8. Ryhmän koko ja vuorovaikutussuhteet
Lähde ja lisää aiheesta: Cyrus Molavi, 2015,
https://www.getflow.com/blog/optimal-team-size-workplace-productivity
8

9. Enemmistö keskustelee mieluiten pienissä tai keskikokoisissa ryhmissä
Datalähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015, 2016 ja 2019). Uusin:
https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/. Kuva: Harto Pönkä, 23.4.2019.
9

10. 10
Ryhmä
• Ryhmä syntyy ryhmäytymisen
kautta, jossa sovitaan sen
tarkoituksesta ja toimintatavoista.
• Ryhmän synnyssä ja säilymisessä on
keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja
yhteinen toiminta.
• Ryhmän sisällä syntyy mm. erilaisia
rooleja, normeja ja yhteistä kieltä.
• Ryhmän jäsenet sitoutuvat toisiinsa,
mikä näkyy myös ryhmäpaineena.
• Sopiva koko on esim. 3-6 ihmistä.
Jaettu tavoite tai muu
syy, miksi osallistutaan

11. Verkko-ohjauksen ja -oppimisen etenemisen viisi tasoa
Lähde (mukaillen): Gilly Salmon, The Five Stage Model, https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html
11
5.
Kehitys
4. Yhteinen
tiedonrakentelu
3. Tiedon välittäminen
2. Kulttuurin rakentaminen ja
ryhmäyttäminen
1. Pääsy työskentelyalustalle ja motivointi
• Työskentelyalustan valmistelu
• Osallistujien kutsuminen ja
kannustaminen mukaan
• Alustan esittely ja viestittelyn kokeilu
• Tutustuminen ja yhteisen toiminnan
aloitus
• Materiaalin ja tiedon jako
• Ryhmien aktivointi tehtävillä
• Vertaistuki, yhteisöllinen oppiminen
• Ryhmien työskentelyn tukeminen
• Osallistujien kehittyminen osana ryhmien
yhteisöllistä toimintaa
• Ryhmän reflektoinnin tukeminen

12. Ryhmäytymisen vaiheet
12
1. Muotoutumis-
vaihe
5. Lopettamisvaihe3. Normien luomisen
vaihe
2. Kuohuntavaihe 4. Toteuttamisvaihe
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

13. Ryhmäytymiseen ohjaaminen
1. ALUKSI: tehtävä, joka auttaa ymmärtämään muita ryhmän jäseniä (tutustuminen).
2. TOISEKSI: tehtävä, joka auttaa osallistujia muodostamaan yhteisen merkityksen
toiminnalle.
3. ANNA AIKAA: avoin keskustelu on edellytys luottamuksen muodostumiselle.
4. VASTA SITTEN: on varsinaisen kehittävän työskentelyn aika.
▪ Tehtävien tulee olla sellaisia, ettei niiden tekeminen onnistu yksin.
Esimerkiksi: edellytä toisille vastaamista ja yhteisen päätöksen tekoa ryhmässä.
▪ Roolitettu tehtävä helpottaa, jos ryhmän jäsenet ovat toisilleen tuntemattomia.
▪ Anna selvät ohjeet, miten työskennellään ja mitä ryhmiltä odotetaan.
▪ Käytä välineitä, jotka mahdollistavat sujuvan vuorovaikutuksen ryhmissä.
Lähteenä mm.: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf
13

14. Yhteisen pohjan luominen (social grounding)
Ryhmän jäsenten täytyy oppia tuntemaan toistensa tavat ajatella ja selittää
ajatuksiaan ennen kuin he kykenevät varsinaiseen yhteisölliseen oppimiseen.
Tutustumistehtäviä:
 Parista kertominen: Kumpikin saa muutaman minuutin ajan kertoa itsestään toiselle.
Tämän jälkeen käydään kierros läpi siten, että pari kertoo aina kaveristaan, mitä muistaa.
Toinen voi täydentää ja korjata, jos haluaa.
 Yhdistävät asiat: Pareittain koetetaan löytää mahdollisimman monta paria yhdistävää
asiaa. Ketä löysi eniten? Millaisia?
 Esineiden avulla esittäytyminen: Esittäytyminen symbolikorttien tai esineiden tms.
kautta. Miksi valitsin tämän, miten tämä kuvaa minua?
 Suomen kartta: Piirretään kuvitteellinen Suomen kartta, johon opiskelijat sijoittuvat
asuinpaikkansa mukaan. Jokainen kertoo hyviä ja huonoja asioita asuinpaikastaan.
Muunnos: tehdään maailman kartta ja kysymys missä haluaisit asua/mihin haluaisit
matkustaa ja miksi.
Tutustumistehtävien lähde: AMEO, 2018, MAST ryhmäyttämisopas, https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ryhmayttamisopas.pdf
14

15. Ryhmäytymistä edistäviä tehtävätyyppejä
 Mitä tavoitteita ryhmäläisillä on toimintaan liittyen?
 Miksi ryhmään osallistuminen on tärkeää?
 Mitkä kiinnostuksen kohteet yhdistävät ryhmäläisiä?
 Onko jokin yhteinen ratkaistava ongelma?
 Onko jokin asia, joka voidaan tehdä tai johon voidaan päästä ryhmän avulla?
 Mitä muita opiskeluun liittyviä yhtäläisyyksiä löydätte?
15

16. Keskustelun merkitys oppimiselle
16
Keskusteluissa oppijat…
▪ selittävät ajatteluaan
▪ välittävät tietoa toisilleen
▪ arvioivat tietoa kriittisesti
▪ kysyvät tarkentavia kysymyksiä
▪ soveltavat opittua ja rakentavat uutta tietoa
▪ arvioivat omaa ja ryhmän toimintaa
▪ asettavia tavoitteita ja suunnittelevat
työskentelyn seuraavia vaiheitta
 Vuorovaikutus ryhmässä tukee monella
tavalla yksilöiden ymmärtävää oppimista.

17. “Tiedon luominen on
parasta oppimista.
Esityksiä, postereita, kirjoituksia, käsitekarttoja,
piirroksia, videoita, digitarinoita, blogeja jne.
17

18. Keskustelu yhteisöllisessä tiedonrakentelussa
Keskustelu vie eteenpäin
ryhmän yhteisen tuotoksen
tekoa ja sisältö johdattaa
keskustelua.
Parhaimmillaan jatkuva
oppimista syventävä
prosessi.
18

19. 19

20. Pedagogiset mallit ja oppimisen tukeminen
20

21. Strukturointi, vaiheistus, pedagoginen malli, skriptaus…
Yhteisöllisen oppimisen mallit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän työskentelyä ja vuorovaikutusta.
21

22. Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Yhteisöllistä oppimista edistää
oppimistehtävä, joka edellyttää ryhmän
jäseniltä jaettua vastuuta.
1. Kuvaa oppimistehtävän tavoite:
mitä on tarkoitus oppia? Tai: miten
tavoite valitaan ryhmissä?
2. Kirjoita selkeä työskentelyohje:
miten tehtävässä toimitaan?
3. Mitä materiaaleja työskentelyssä
on apuna?
4. Miten tehtävää arvioidaan?
5. Tee vaiheistus tai pedagoginen
käsikirjoitus (skripti).
6. Miten ohjaat työskentelyä?
Kuvan lähde: https://peda.net/kuopio/p/minnacanth/ktojll/oppiaineet/ha/terveystieto/Kalle-Veikko%20Koivisto/tap (tekijä tuntematon)
Lisätietoa Bloomin taksonomiasta esim. https://sites.utu.fi/acts/bloomin-taksonomia-pops-2014/
22

23. Vaiheistus: yhteisöllistä oppimisprosessia tukeva eteneminen
 Osallistukaa etätapaamiseen…
 Tutustukaa materiaaliin…
 Pohtikaa, mistä johtuu, että…
 Etsikää verkosta lisätietoa…
 Kirjoittakaa päätelmänne…
 Kommentoikaa jokainen muiden vastauksia…
 Hienoa, läpäisitte tehtävän! Katsokaa saamanne palaute…
Icons made by: Kiranshastry, Good Ware, Freepik, Pixel perfect and Payungkead @ flaticon.com
23

24. Esimerkki: ryhmän yhteistyön skriptaaminen
24
Edetkää tehtävässä vaiheittain:
• Voisimme käyttää opetuksessa ______(sovellus/työkalu)_______,
• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.
• Haasteena näemme ____________________________________.
• Yhteisölliset skriptit:
– Ohjaavat opettajan suunnitelman tai pedagogisen mallin mukaiseen työskentelyyn
(skripti = käsikirjoitus)
– Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä
– Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti yhteisölliseen
tiedonrakenteluun ja oppimiseen

25. Lähde: Leena Hiltunen, 2017,
http://247oppia.azurewebsites.net/wp-content/uploads/2017/11/Verkko-opetuksen-suunnittelu-osa-1.pdf
25

26. Käänteinen opetus (flipped classroom)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
26
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on
esimerkiksi https://padlet.com/
Läksy ennen
oppituntia
1. Johdanto opetuksen aiheeseen
esim. videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. Oppitunnin aika vapautuu:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle

27. Projektioppiminen
▪ Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
▪ Vaiheistus: esim. suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
▪ Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
▪ Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
▪ Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
▪ Työskentelyalustat: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit
▪ Yhteisöllinen työskentely projektin aikana:
▪ Ongelmien täsmentäminen
▪ Tiedon kokoaminen ja analysointi
▪ Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
▪ Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
▪ Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
27

28. Ongelmalähtöinen oppiminen
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien
käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely
3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio
4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen,
väitteiden perustelu
5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. 1-5 pv)
7. Esittely ja purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
28
Aloitus

29. Roolit ongelmalähtöisessä oppimisessa
29
 Puheenjohtaja: valmistelee toimintaa, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää
huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää
keskusteluja yhteen.
 Sihteeri: kirjaa ylös keskustelujen pääkohdat, oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
ryhmän yhteistä tuotosta, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa.
 Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat
omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat
työskentelyä.
 Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa.
 Sovella vapaasti! Roolit voivat olla myös työelämästä tuttuja työtehtäviä:
projektipäällikkö, tutkija, asiantuntija, tuotekehittäjä, työhaastattelija jne.

30. Tutkivan oppimisen malli
30
Lähde: Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

31. Käytännön oppimismalli ymmärtävään ja yhteisölliseen oppimiseen
Lisätietoa: Käytännön oppimismalli ymmärtävään ja yhteisölliseen oppimiseen, 2013,
https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
31
1. Alkutilanne
 Kontekstin luominen, virikemateriaali,
tehtävänanto.
 Voi sisältää mm. aiemman tiedon aktivointia
ja käsitteiden avaamista.
2. Pohdinta
 Tutkitaan aihetta tai ilmiötä.
 Tehdään kysymyksiä ja haetaan lisätietoa.
3. Tuotos
 Tehdään tuotos: esim. kirjoitus, projektityö,
esitys, käsitekartta.
 Oleellista oppijoiden ajattelun ja ryhmän
työskentelyn tulosten esittäminen.
4. Tuotoksen arviointi ja keskustelu
 Ryhmän jäsenten välistä keskustelua,
vertaisarviointia ja/tai opettajan palautetta.
 Toistuu ryhmässä useasti prosessin aikana.
5. Syventäminen: toistetaan 2. – 4. vaiheita
 Oppiminen jatkuu prosessimaisesti eli sykli
kerrallaan tuotosta arvioiden ja kehittäen,
syvemmälle aiheeseen pureutuen.

32. Helppo, tosi yksinkertainen ja kunnollinen etäopetusmalli
Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2020/04/08/helppo-tosi-yksinkertainen-ja-kunnollinen-etaopetusmalli/
32

33. Esimerkki: käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
33

34. Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa
34
Lisätietoa esim. Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf
Kiinnitä huomiota ohjauksessa:
▪ Kannusta oppijoita yhteistyöhön
▪ Anna aikaa ryhmäytymiselle
▪ Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa
monipuolinen vuorovaikutus ja yhteistyö
▪ Jokaisella ryhmän jäsenellä on iso merkitys
ryhmän työskentelyn onnistumiselle
▪ Työskentelyn tulee edetä oppimistavoitteen
suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
▪ Anna palautetta ryhmän työskentelystä
▪ Aktivoi työskentelyä: anna ”työkaluja” ryhmän
työskentelyn tueksi: esim. kysymyksiä,
arviointimalleja, menetelmiä, sovelluksia.

35. Palautteen vaikutuksen portaat
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
35

36. Yhteisöllistä oppimista ja ryhmätyöskentelyä tukevia välineitä
Jane Hartin vuosittainen kysely: Top Tools for Learning 2020, https://www.toptools4learning.com/
36
Listaus kategorioittain:
https://www.toptools4le
arning.com/top-tools-
by-category/

37. Etäkokoussovellusten ryhmätoimintojen vertailua
Microsoft Teams Google Meet Zoom Adobe Connect
Osallistujia
enintään
300
(tulossa 1000)
Ilmaisversiossa 100
Maksullisessa 100-250
Ilmaisversiossa 100
Maksullisessa 100-500
25-1500 riippuen
lisenssistä
Yhtäaikaisia
osallistujien
videokuvia
Enintään 9
Tulossa: enintään 49
Together-tilassa 49
Enintään 16 Enintään 49
Ei rajaa, mutta
käytännössä 15-20
Ryhmähuoneet
(breakout
rooms)
Ei (tulossa)
Tiimit-toiminnolla voi
luoda rinnakkaisia
kokouksia
Ei normaaliversiossa
Kyllä G Suite Enterprise
for Educationissa,
enintään 100 huonetta
Kyllä
Enintään 50 huonetta
Kyllä
Enintään 20 huonetta ja
200 osallistujaa/huone
Lisätietoa
https://docs.microsoft.com/en-
us/microsoftteams/limits-
specifications-teams
https://www.onmsft.com/news/micros
oft-teams-breakout-rooms-feature-
rolling-out-in-preview
https://nerdschalk.com/microsoft-
teams-together-mode/
https://nerdschalk.com/google-meet-
limit/
https://gsuiteupdates.googleblog.com/
2020/10/create-breakout-rooms-for-
more-engaged.html
https://support.google.com/meet/ans
wer/10099500
https://zoom.us/pricing
https://support.zoom.us/hc/en-
us/articles/206476313-Managing-
Breakout-Rooms
https://helpx.adobe.com/fi/adobe-
connect/using/breakout-rooms.html
https://community.adobe.com/t5/conn
ect/participant-video-limits/td-
p/3396713?page=1
37

38. Pedagoginen
suunnitelma
Tehtävät ohjaavat
yhteisölliseen opp.
Oppimisen
tilannesidonnaisuus
Ongelmalähtöisyys
Runsas keskustelu
oppimisen aiheesta
Jaettu vastuu
työskentelystä
Ryhmien yhteiset
tuotokset
Vuorovaikutusta
tukevat välineet
Monipuolinen
arviointi ja palaute
Hyvän yhteisöllisen oppimisen elementtejä

39. 39
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!