Mita kestava puuntuotanto turvemailla edellyttaa

1. 1
23.4.2021
Mitä kestävä puuntuotanto
turvemailla edellyttää?
Markku Saarinen ja Hannu Hökkä
Luonnonvarakeskus

2. 2
Suoluonnon suuri muutos
23.4.2021
http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/
Lähde: Ojanen ym. 2021. Soiden käyttö Suomessa.
4,7 (alun perin 5,4 sillä 0,7 muuttunut
kankaiksi. Ennallistettu 0,3)
1,9 (kankaiksi muuttuneet suot (1,3)
+ rakentaminen, turvetuotanto,
tekoaltaat, pellonraivaus ym.)
8,8 (alun perin 10,5 vuonna 1924)
4,1 (joista suojeltuna 1,2)

3. 3
23.4.2021

4. 4
23.4.2021

5. 5
Lähes neljännes valtakunnan metsien vuotuisesta
kasvusta on suometsissä
23.4.2021
• Soiden ojituksella saatu
metsien vuotuinen lisäkasvu
30-lukuun verrattuna on
16-18 milj. m3
• Metsien vuotuinen
kokonaiskasvu Suomessa
yht. 108 milj. m3
”Alkuperäiset”
kankaat
77 milj. m3
Suot 25 milj. m3
Kankaiksi muuttuneet
ohutturpeiset suot
6 milj. m3 (arvio)
Lähde: VMI 12, 2014-2017

6. 6
Suometsien hoidon erityispiirteitä
Ravinnetalouden epätasapaino
• Typpeä runsaasti, puutetta kaliumista ja fosforista
• Puusadon korjuun jälkeen jatkon arviointi (riittävätkö ravinteet ?)
Kasvupaikkatyyppien tunnistamisen ongelmat
• Turvekangastyypit alatyyppeineen tuottavat useimmille vaikeuksia
Kasvupaikan vesitalous vaatii huomiota
• Metsän kasvatus, uudistaminen ja jatkuvapeitteinen metsätalous
erilaista kuin kankailla (kuinka usein ojaverkostoa pitää kunnostaa ?)
Puunkorjuun ongelmat talvien lämmetessä
• Vaikuttaa leimikon haluttavuuteen ja hintaan
Ympäristöongelmat suuremmat kuin kankailla
• Jo vuosien ajan on vaadittu jaksollisen kasvatuksen avohakkuiden
kieltämistä ja jatkuvapeitteisyyteen siirtymistä suometsissä
23.4.2021
Kuva: Erkki Oksanen

7. 7
Mitä on jaksollinen kasvatus?
23.4.2021
Avohakkuu, raivaus, muokkaus ja viljely
Vain säästöpuuryhmät jätetään
Siemenpuuhakkuu, raivaus ja muokkaus
Jaksollinen kasvatus
• ”Perinteinen” avohakkuumetsätalous
• ”Tasarakenteisen” metsän kasvatus
• Kiertoaikametsätalous
Ajallisesti peräkkäin kasvatettavat puustojaksot eli
peräkkäin kasvatettavat puusukupolvet.
Puusukupolven kasvatus päätetään
avohakkuulla tai siemenpuuhakkuulla

8. 8
Mitä on jatkuvapeitteinen
kasvatus?
23.4.2021
Jatkuvapeitteinen kasvatus
• Jatkuva kasvatus
• Erirakenteisen metsän kasvatus
Ajallisesti samaan aikaan kasvatettavat puustojaksot eli kahden tai
useamman puusukupolven samanaikainen kasvatus. Uusia
puusukupolvia syntyy koko ajan ilman avohakkuuta tai
siemenpuuhakkuuta
Useimmiten jatkuvapeitteisyys mielletään kuvasarjan tapaisena
poimintahakkuumenettelynä, jossa hakataan pääasiassa vain
suurimpia puita pienempien kasvaessa tilalle ja jossa eri kokoisia
puita on aina tasaisesti kaikkialla tarkastelun kohteena olevassa
metsässä…
Entä jos puiden sallitaan olevan eri tavoin
ryhmiteltynä ?
Kuvat: Jari Kostet, Hannu Nousiainen, Markku Saarinen

9. 9
Miten erirakenteisuus voi ilmetä jatkuvapeitteisessä
kasvatuksessa?
23.4.2021
Erirakenteisuus ”päällekkäin” ryhmittyneenä
Säännöllisen erirakenteinen alikasvos, tasarakenteinen
valtapuujakso
Erirakenteisuus ”päällekkäin” ryhmittyneenä
Kaksijaksoinen metsä (kaksi tasarakenteista jaksoa päällekkäin)
Säännöllisen erirakenteinen metsä
Tätä useimmiten tarkoitetaan kun puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta
Ryhmittäin erirakenteinen metsä
Kaistale- tai pienaukkohakkuilla kasvatettava metsä
Useita vaihtoehtoja sisältäviä yhdistelmärakenteita
Kuvat: Jari Kostet, Hannu Nousiainen, Markku Saarinen

10. 10
Miksi suometsiin jatkuvapeitteistä kasvatusta ?
23.4.2021
Ongelman ydin:
Vedenpinnan liian suuret korkeus-
vaihtelut aiheuttavat ympäristö-
ongelmia kuten kasvihuonekaasu-
päästöjä ja vesistökuormitusta

11. 11
Ryhmittäisen erirakenteisuuden haaste:
23.4.2021
Mikä on suurin pienaukko tai levein kaistale ennen kuin
jatkuvapeitteinen metsänkasvatus muuttuu vesitalouden
näkökulmasta avohakkuumetsätaloudeksi?
?

12. 12
Säännöllisen erirakenteisuuden haaste:
23.4.2021
• Tuoko kesäaikainen
hakkuutoiminta juuri-
käävän myös suometsiin?
• Erirakenteisessa metsässä
juurikääpä leviää lahoista
ylispuista alemman
latvuskerroksen puihin.
Suometsään iskeytyneen juurikäävän poistamiseksi
ei ole juuri muuta keinoa kuin avohakkuu ja
koivupuusukupolven kasvattaminen
Kuvat: Jari Kostet, Hannu Nousiainen, Markku Saarinen

13. 13
Suometsien kasvatusketjut
Jaksollinen metsänkasvatus
23.4.2021
Kasvatusketjuilla tarkoitetaan:
• kunnostusojitusten (määrä ja ajankohta),
• harvennushakkuiden (määrä, voimakkuus ja
ajankohta suhteessa kunnostusojituksiin)
• sekä uudistamishakkuun eri
ajankohtien vaihtoehtoisia yhdistelmiä
Lukuisten eri kombinaatioiden keskinäinen
edullisuusjärjestys arvotetaan eri kasvatusketjujen
taloudellisen kannattavuuden (nettotulojen
nykyarvo) ja käyttöpuun (myyntipuu) tuotoksen
mukaan Nettotulojen nykyarvo (3%)
Ei kunnostusojitusta
Kunnostusojitus
Käyttöpuun vuotuinen kasvu
Käyttöpuun
vuotuinen
kasvu
m
3
/ha
/v
Nettotulojen
nykyarvo,
€
/
ha
P

14. 14
Ravinnetalouden hoito olennainen
osa suometsien kasvatusta
Tuhkalannoitus on tasapainoisen kasvun edellytys
suurella osalla suometsistä
• Tuhkalannoituksella saadaan korjattua ravinnetalous ja
parannettua kuivatusta
• Kannattava lannoitusreaktio edellyttää kuitenkin
vallitsevaa pääravinne-epätasapainoa ja turpeen
riittävää typpipitoisuutta
• Ei lisää vesistökuormitusta
Lisää puuston hiilinielua pitkällä ajalla
• Lisää toisaalta myös turpeen hajoamista hiilidioksidiksi

15. 15
Suometsien uudistamisen uusi näkökulma
Uudistettavissa olevia suometsiä yli 700 000 ha seuraavan vuosi-
kymmenen aikana... Perustetaanko uusi jaksollinen puusukupolvi vai
siirrytäänkö jatkuvaan peitteisyyteen ?
Nuoret
kasvatusmetsät
Varttuneet
Uudistettavat
Mäntyvaltaiset
Kuusivaltaiset
Koivuvaltaiset
VMI 11 / 2014 Antti Ihalainen
300
250
200
150
100
50
Pinta-ala,
ha
x
1000
Suometsien varttuessa ja
runkojen keskiläpimitan
kasvaessa siirtyy vähitellen
valtava määrä erityisesti
mäntyvaltaisia suometsiä
uudistamisen läpimittoihin

16. 16 23.4.2021
16 23.4.2021
Lähdekirjallisuutta
Hytönen ym. 2012. Application of wood ash accelerates soil respiration and tree growth on drained
peatland. European journal of Soil Science. https://doi.org/10.1111/j.1365-2389.2012.01467.x
Laiho ym. 2016. Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on? Metsätieteen
aikakauskirja 2/2016: 73–93. Saatavissa: https://doi.org/10.14214/ma.5957
Kojola, S. 2009. Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus
ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Dissertationes Forestales
83. 67 s. + 4 osajulk.
Moilanen ym. 2015. Fertilization increased growth of Scots pine and financial performance of forest
management in a drained peatland in Finland. Silva Fennica vol. 49 no. 3 article id 1301.
Nevalainen & Piri. 2020. Metsätuhoriskit tasa- ja eri-ikäismetsätaloudessa. Metsätieteen aikakauskirja
2020-10310. Tieteen tori. 5 s. https://doi.org/10.14214/ma.10310
Nieminen ym. 2018. Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible
management option on drained boreal peatlands? Forest Ecology and Management 424: 78–84.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2018.04.046
Ojanen ym. 2021. Soiden käyttö Suomessa. http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-
kaytto/soiden-kaytto-suomessa
Piirainen ym. 2013. Long-term effects of ash fertilization on runoff water quality from drained
peatland forests. Forest Ecology and Management 287: 53-66.
Saarinen ym. 2020. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla.
Metsätieteen aikakauskirja 2020-10372. Katsaus. 21 s. https://doi.org/10.14214/ma.10372

17. 17 23.4.2021
17 23.4.2021
Yhteenveto
 Neljännes Suomen metsien puumäärästä, puuston kasvusta
ja hakkuumahdollisuuksista on suometsissä
 Suopuustojen kasvua ja hiilinielua voidaan lisätä
ympäristöystävällisesti tuhkalannoituksella
 Turpeen vedenpinnan säätelyllä voidaan vaikuttaa
kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistöjen kuormitukseen
 Suometsien hyödyntämisen ”yhteiskunnallinen
hyväksyttävyys” asettaa suuria paineita metsänkasvatuksen
menetelmien monipuolistamiseksi

18. 18
23.4.2021
Kiitos!