SlideShare a Scribd company logo
1 of 14
1
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte
ja lannoitusvaikutus nurmen
perustamis- ja satovuosina
Maarit Termonen 1, Arja Mustonen 1, Katja Alhonoja 2,
Kirsi Järvenranta 1 ja Mari Räty 1
1) Luke 2) Gasum Oy
Maataloustieteen Päivät, 14.6.2022 Helsinki
MÄNTÄN ENERGIA OY
14.6.2022
Sisältö
• Kenttäkokeen toteutus
• Tuotteiden ravinnesisällöt
• Satotulokset, typpilannoitusvaikutus
• Muut ravinteet (K, P, S)
• Hiilisyöte ja maan C
• Käyttöön liittyviä haasteita
• Yhteenveto
14.6.2022
Kuva: Juliana Roivainen, Luke
3
Kenttäkoe Maaningalla v. 2020–2021
14.6.2022
• Testattiin Gasum Oy:n orgaanisten
lannoitteiden sekä Luke Maaningan
naudanlietepohjaisen käsittely-
jäännöksen lannoitusarvoa ja
hiilisyötettä verrattuna
mineraalilannoitukseen.
• Maalaji karkea hieta, pH 6,0, orgaanisen
aineksen osuus 3,1 % (multava), P
tyydyttävä, reservi-K hyvä, S välttävä
• Vuonna 2020 puitu ohra
• Vuonna 2021 nurmi, kaksi satoa Kuva: Arja Mustonen, Luke
4
Käytetyt tuotteet
14.6.2022
Kuvat: Arja Mustonen ja Juliana Roivainen, Luke
Vehmaan typpipitoinen konsentraatti 2 v. Luke Maaningan käs.jäännös 2 v.
Turun konsentraatti 2020 – ei kuvaa,
koostumus venyvä, kiisselimäinen, sis.
puhdistamolietettä (ei sallittu nurmivuosina)
Honkajoen käsittelyjäännös 2021
5
Koejäsenet
14.6.2022
Vuonna 2020 (ohra):
• Mineraalilannoitus 0 N
• Mineraalilannoitus 80 N
• Gasum Turku
• Gasum Vehmaa
• Luke käsittelyjäännös
Mineraalilannoituskoejäsenet
saivat K- ja P-lannoituksen.
Vuonna 2021 (nurmi, 2 satoa):
• Mineraalilannoitus 0 N + 0 N
• Mineraalilannoitus 80 N + 80 N
• Mineraalilannoitus 100 N + 100 N
• (Gasum Honkajoki + 30 N) + 80 N
• (Gasum Vehmaa + 30 N) + 80 N
• (Luke käs.jäännös + 30 N) + 80 N
Ensimmäisessä sadossa orgaaniset
lannoitteet saivat mineraalityppi-
täydennyksen ja toinen sato pelkästään
mineraalilannoituksen.
6
Levitystekniikka
14.6.2022
• Ohralle tuotteet levitettiin kastelukannulla ja äestettiin
välittömästi. Ravinteita ei täydennetty
mineraalilannoittein. Turun konsentraattiin täytyi
sekoittaa vettä (15 %), jotta levitys onnistui.
• Nurmen ensimmäiselle sadolle annettiin ensin 30 kg
N/ha mineraalilannoitteena. Tuotteet levitettiin
letkulevitystä simuloiden riviväleihin, kun nurmi oli jo
hyvässä kasvussa. Levitykseen valittiin pilvinen ja viileä
päivä. Sijoituslevitystä ei käytetty, jotta vantaat eivät
vahingoittaisi vastaperustunutta nurmea.
• Toinen sato sai mineraalilannoituksen.
• Satotulokset osoittavat, että ammoniakin haihduntaa
onnistuttiin välttämään hyvin. Kuva: Juliana Roivainen, Luke
7
Levitysmäärät ja ravinnesisällöt
14.6.2022
• Gasumin tuotteiden tarvittavat levitysmäärät matalia – käytännössä ei voi levittää
tavanomaisella lietteenlevityskalustolla
• Luken naudanlietepohjaisen käsittelyjäännöksen ravinnepitoisuudet vastaavat
naudan lietettä
Levitysmäärä Kok-N Liuk-N P K S C
t/ha
2020 Turku 10,2 116 591
12 52 5 444
Vehmaa 4,8 117 103 10 22 24 60
Luke 36,4 109 69 21 154 6 619
2021 1. sato Honkajoki + SS 15,9 124 103 8 23 9 129
Vehmaa + SS 3,7 119 111 8 19 51
901
Luke + SS 36,8 151 111 19 123 13 670
kg/ha
SS = YaraBela Suomensalpietari 111 kg ha
-1
(30 kg N; 1,1 kg K; 4,4 kg S)
1
Analyysituloksissa suurta vaihtelua, joten tulos suuntaa antava.
8
Ohrasadoissa typpimääristä johtuvaa vaihtelua
14.6.2022
Liukoisen typen määrä suluissa. *Turun tuotteen
typpipitoisuuden määritys oli haastavaa, joten
määrä ei ole tarkka. Virhepalkki = keskiarvon
keskivirhe.
• Ohralla liukoisen typen toteutuneet
levitysmäärät vaihtelivat, minkä vuoksi
tulosten tulkinta haastavampaa
• Jos satoja verrataan vastaavaan
mineraalityppimäärään, Vehmaa tuotti
mineraalitypen veroisen sadon. Turku ja
Luke tuottivat n. 90 % tästä, mikä sekin on
hyvä tulos.
• Satotaso oli hyvin epätasaisesta sateen
jakautumisesta huolimatta kohtalainen.
9
Nurmella orgaaniset lannoitteet olivat
mineraalilannoitteiden veroisia
14.6.2022
Annetun liukoisen typen määrä (1 + 2 sato) ilmoitettu suluissa.
Virhepalkki = kokonaissadon keskiarvon keskivirhe.
• 1. sadossa kaikki orgaaniset tuotteet
olivat mineraalilannoitteiden veroisia,
Honkajoki lähes merkitsevästi jopa
parempi. Tätä selittää edellisen kesän ei-
liukoisen typen mineralisaatio, jota oli
paljon etenkin Turun konsentraatissa,
jonka tilalle Honkajoki vaihdettiin, sekä
ammoniakin haihdunnan minimoinnin
onnistuminen.
• Toisessa sadossa orgaaniset lannoitteet
saivat 20 kg vähemmän mineraalityppeä
kuin min-N kontrolli 100 N, eikä niiden
sato jäänyt tilastollisesti merkitsevästi
matalammaksi.
10
Muut ravinteet
14.6.2022
• NPKS-suhteet voivat poiketa huomattavasti karjanlannasta – myös muiden
ravinteiden kuin typen riittävyys huomioitava!
• Näissä tuotteissa selvästi vähemmän fosforia suhteessa typpeen kuin
karjanlannassa → fosfori ei ala rajoittaa levitysmäärää niin nopeasti (usein
tilanne voi olla toinen!). Koealueella maan P-luokka tyydyttävä.
• Karjanlantaa huomattavasti matalampi kaliumpitoisuus ei ollut ongelma
koealueella, jossa runsaasti reservikaliumia.
• Vehmaan sisältämä helppoliukoinen rikki näkyi S-pitoisuuden nousuna ohran
jyvissä, nurmen molemmissa sadoissa sekä maan muokkauskerroksessa
molempina vuosina. Pitoisuudet eivät kuitenkaan nousseet haitallisen
korkeiksi ruokinnan kannalta (max 2,3 g/kg ka).
11
Hiilisyöte ja maan C-pitoisuus
14.6.2022
• Orgaanisilla lannoitteilla on myös muita
kuin lannoitusvaikutuksia!
• Maan pintakerroksessa (0–10 cm) oli
hiiltä keskimäärin 20,6 tn/ha vuonna
2020 ja 23,1 tn/ha vuonna 2021.
• Orgaanisissa tuotteissa annetut
lisäystasot vaihtelivat 0,06–0,67 tn/ha/v
(+0,3–3 %).
• Lisäykset eivät näkyneet näin lyhyellä
aikavälillä maan hiilipitoisuudessa, mikä
oli odotettua.
0–20 cm 0–10 cm 0–20 cm 0–10 cm
Koejäsen C C C C
% tn/ha % tn/ha
0 N 1,7 1,9
80 N 1,6 20,6 1,9 23,5
100 N 1,9
Gasum Turku/Honkajoki 1,7 21,5 1,8 23,0
Gasum Vehmaa 1,7 1,8
Luke käs.jäännös 1,7 19,8 1,8 22,9
Keskiarvo 1,7 20,6 1,9 23,1
Keskiarvon keskivirhe 0,14 1,63 0,18 2,22
Merkitsevyys ns ns ns ns
Syksy 2020 Syksy 2021
12
Orgaanisiin lannoitteisiin liittyviä haasteita
14.6.2022
• Levitys vaikeaa/mahdotonta – pienet määrät, juoksevuusongelmat
• ka-% ei suoraan kerro tästä (Vehmaan ka-% 16 %)
• Sekoittaminen lantaan/vähätyppisempään orgaaniseen lannoitevalmisteeseen →
voi johtaa muihin ongelmiin
• Typpianalytiikka – kuinka paljon levitettävässä erässä on kasveille käyttökelpoista
typpeä?
• Erot laboratorioiden välillä & tuotteen eräkohtainen vaihtelu.
• Puhdistamolietteisiin liittyvät rajoitteet
• Nurmilla sallittu, jos alle 10 % raaka-aineesta
• Saatavuus ja logistiikka, varastointi tiloilla
• Volyymit eivät riitä typpikriisin ratkaisuun
• Typpihävikit (haihdunta, huuhtoumat)
• Alentavat satoa ja typen hyväksikäyttötehokkuutta
• Hyvä juoksevuus ja imeytyvyys voi olla etu karjanlantaan verrattuna
Kuva: Juliana Roivainen, Luke
13
Yhteenveto
14.6.2022
• Tässä kokeessa kaikki testatut orgaaniset lannoitteet toimivat
erinomaisesti typpilannoitteena
• Olosuhteet olivat suotuisat ja levitystekniikat hyvin valittu
• Aina ei voida odottaa yhtä hyvää onnistumista
• Typen lisäksi huomioitava myös ainakin P, K ja S. Kasvuston
kivennäisanalyysit ovat suositeltavia ravinteiden riittävyyden
seurannassa.
• Orgaanisissa lannoitteissa on potentiaalia, mutta käytännön
haasteita riittää vielä ratkottavaksi
• Kokeen tuloksista on kirjoitettu ns. pitkä teksti Suomen
Maataloustieteellisen Seuran Tiedote –sarjaan.
Kuva: Juliana Roivainen, Luke
Kiitos!

More Related Content

Similar to Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina

Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaTäydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaYara Suomi
 
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueellaVesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueellaSuomen metsäkeskus
 

Similar to Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina (18)

Naudat ja vesistöjen rehevöityminen – Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, Luke
Naudat ja vesistöjen rehevöityminen – Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, LukeNaudat ja vesistöjen rehevöityminen – Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, Luke
Naudat ja vesistöjen rehevöityminen – Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, Luke
 
Nautakarjatalouden ravinnekierto ja ympäristövaikutukset – kriittinen tarkast...
Nautakarjatalouden ravinnekierto ja ympäristövaikutukset – kriittinen tarkast...Nautakarjatalouden ravinnekierto ja ympäristövaikutukset – kriittinen tarkast...
Nautakarjatalouden ravinnekierto ja ympäristövaikutukset – kriittinen tarkast...
 
Glyfosaatti pintavesissä - Katri Siimes, Syke
Glyfosaatti pintavesissä - Katri Siimes, SykeGlyfosaatti pintavesissä - Katri Siimes, Syke
Glyfosaatti pintavesissä - Katri Siimes, Syke
 
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
 
Sivuhyöty 13.10.2016 kompostien_hyödytmaanparannuksessa
Sivuhyöty 13.10.2016 kompostien_hyödytmaanparannuksessaSivuhyöty 13.10.2016 kompostien_hyödytmaanparannuksessa
Sivuhyöty 13.10.2016 kompostien_hyödytmaanparannuksessa
 
Maanparannuksen ja kiertotalouden avulla satotasot nousuun
Maanparannuksen ja kiertotalouden avulla satotasot nousuunMaanparannuksen ja kiertotalouden avulla satotasot nousuun
Maanparannuksen ja kiertotalouden avulla satotasot nousuun
 
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiinKationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
 
Jaana Uusi-Kämppä: Viljelijäilta 2019: kuitulietteet maatalouden vesiensuojel...
Jaana Uusi-Kämppä: Viljelijäilta 2019: kuitulietteet maatalouden vesiensuojel...Jaana Uusi-Kämppä: Viljelijäilta 2019: kuitulietteet maatalouden vesiensuojel...
Jaana Uusi-Kämppä: Viljelijäilta 2019: kuitulietteet maatalouden vesiensuojel...
 
Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta
 
PuuMaVesi-hanke
PuuMaVesi-hankePuuMaVesi-hanke
PuuMaVesi-hanke
 
Nestemäisen kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa
Nestemäisen kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa Nestemäisen kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa
Nestemäisen kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa
 
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
 
Nestemäisen kierrätysammoniumsulfaatin maatalouskäyttö
Nestemäisen kierrätysammoniumsulfaatin maatalouskäyttöNestemäisen kierrätysammoniumsulfaatin maatalouskäyttö
Nestemäisen kierrätysammoniumsulfaatin maatalouskäyttö
 
Luke Circles 2.10.2019 – Perttu Virkajarvi
Luke Circles 2.10.2019 – Perttu VirkajarviLuke Circles 2.10.2019 – Perttu Virkajarvi
Luke Circles 2.10.2019 – Perttu Virkajarvi
 
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaTäydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
 
Glyfosaatin simuloitu käyttäytyminen suomalaisilla pelloilla - Katri Siimes, ...
Glyfosaatin simuloitu käyttäytyminen suomalaisilla pelloilla - Katri Siimes, ...Glyfosaatin simuloitu käyttäytyminen suomalaisilla pelloilla - Katri Siimes, ...
Glyfosaatin simuloitu käyttäytyminen suomalaisilla pelloilla - Katri Siimes, ...
 
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueellaVesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Iso-Naakkiman valuma-alueella
 
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 

Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina

  • 1. 1 Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina Maarit Termonen 1, Arja Mustonen 1, Katja Alhonoja 2, Kirsi Järvenranta 1 ja Mari Räty 1 1) Luke 2) Gasum Oy Maataloustieteen Päivät, 14.6.2022 Helsinki MÄNTÄN ENERGIA OY 14.6.2022
  • 2. Sisältö • Kenttäkokeen toteutus • Tuotteiden ravinnesisällöt • Satotulokset, typpilannoitusvaikutus • Muut ravinteet (K, P, S) • Hiilisyöte ja maan C • Käyttöön liittyviä haasteita • Yhteenveto 14.6.2022 Kuva: Juliana Roivainen, Luke
  • 3. 3 Kenttäkoe Maaningalla v. 2020–2021 14.6.2022 • Testattiin Gasum Oy:n orgaanisten lannoitteiden sekä Luke Maaningan naudanlietepohjaisen käsittely- jäännöksen lannoitusarvoa ja hiilisyötettä verrattuna mineraalilannoitukseen. • Maalaji karkea hieta, pH 6,0, orgaanisen aineksen osuus 3,1 % (multava), P tyydyttävä, reservi-K hyvä, S välttävä • Vuonna 2020 puitu ohra • Vuonna 2021 nurmi, kaksi satoa Kuva: Arja Mustonen, Luke
  • 4. 4 Käytetyt tuotteet 14.6.2022 Kuvat: Arja Mustonen ja Juliana Roivainen, Luke Vehmaan typpipitoinen konsentraatti 2 v. Luke Maaningan käs.jäännös 2 v. Turun konsentraatti 2020 – ei kuvaa, koostumus venyvä, kiisselimäinen, sis. puhdistamolietettä (ei sallittu nurmivuosina) Honkajoen käsittelyjäännös 2021
  • 5. 5 Koejäsenet 14.6.2022 Vuonna 2020 (ohra): • Mineraalilannoitus 0 N • Mineraalilannoitus 80 N • Gasum Turku • Gasum Vehmaa • Luke käsittelyjäännös Mineraalilannoituskoejäsenet saivat K- ja P-lannoituksen. Vuonna 2021 (nurmi, 2 satoa): • Mineraalilannoitus 0 N + 0 N • Mineraalilannoitus 80 N + 80 N • Mineraalilannoitus 100 N + 100 N • (Gasum Honkajoki + 30 N) + 80 N • (Gasum Vehmaa + 30 N) + 80 N • (Luke käs.jäännös + 30 N) + 80 N Ensimmäisessä sadossa orgaaniset lannoitteet saivat mineraalityppi- täydennyksen ja toinen sato pelkästään mineraalilannoituksen.
  • 6. 6 Levitystekniikka 14.6.2022 • Ohralle tuotteet levitettiin kastelukannulla ja äestettiin välittömästi. Ravinteita ei täydennetty mineraalilannoittein. Turun konsentraattiin täytyi sekoittaa vettä (15 %), jotta levitys onnistui. • Nurmen ensimmäiselle sadolle annettiin ensin 30 kg N/ha mineraalilannoitteena. Tuotteet levitettiin letkulevitystä simuloiden riviväleihin, kun nurmi oli jo hyvässä kasvussa. Levitykseen valittiin pilvinen ja viileä päivä. Sijoituslevitystä ei käytetty, jotta vantaat eivät vahingoittaisi vastaperustunutta nurmea. • Toinen sato sai mineraalilannoituksen. • Satotulokset osoittavat, että ammoniakin haihduntaa onnistuttiin välttämään hyvin. Kuva: Juliana Roivainen, Luke
  • 7. 7 Levitysmäärät ja ravinnesisällöt 14.6.2022 • Gasumin tuotteiden tarvittavat levitysmäärät matalia – käytännössä ei voi levittää tavanomaisella lietteenlevityskalustolla • Luken naudanlietepohjaisen käsittelyjäännöksen ravinnepitoisuudet vastaavat naudan lietettä Levitysmäärä Kok-N Liuk-N P K S C t/ha 2020 Turku 10,2 116 591 12 52 5 444 Vehmaa 4,8 117 103 10 22 24 60 Luke 36,4 109 69 21 154 6 619 2021 1. sato Honkajoki + SS 15,9 124 103 8 23 9 129 Vehmaa + SS 3,7 119 111 8 19 51 901 Luke + SS 36,8 151 111 19 123 13 670 kg/ha SS = YaraBela Suomensalpietari 111 kg ha -1 (30 kg N; 1,1 kg K; 4,4 kg S) 1 Analyysituloksissa suurta vaihtelua, joten tulos suuntaa antava.
  • 8. 8 Ohrasadoissa typpimääristä johtuvaa vaihtelua 14.6.2022 Liukoisen typen määrä suluissa. *Turun tuotteen typpipitoisuuden määritys oli haastavaa, joten määrä ei ole tarkka. Virhepalkki = keskiarvon keskivirhe. • Ohralla liukoisen typen toteutuneet levitysmäärät vaihtelivat, minkä vuoksi tulosten tulkinta haastavampaa • Jos satoja verrataan vastaavaan mineraalityppimäärään, Vehmaa tuotti mineraalitypen veroisen sadon. Turku ja Luke tuottivat n. 90 % tästä, mikä sekin on hyvä tulos. • Satotaso oli hyvin epätasaisesta sateen jakautumisesta huolimatta kohtalainen.
  • 9. 9 Nurmella orgaaniset lannoitteet olivat mineraalilannoitteiden veroisia 14.6.2022 Annetun liukoisen typen määrä (1 + 2 sato) ilmoitettu suluissa. Virhepalkki = kokonaissadon keskiarvon keskivirhe. • 1. sadossa kaikki orgaaniset tuotteet olivat mineraalilannoitteiden veroisia, Honkajoki lähes merkitsevästi jopa parempi. Tätä selittää edellisen kesän ei- liukoisen typen mineralisaatio, jota oli paljon etenkin Turun konsentraatissa, jonka tilalle Honkajoki vaihdettiin, sekä ammoniakin haihdunnan minimoinnin onnistuminen. • Toisessa sadossa orgaaniset lannoitteet saivat 20 kg vähemmän mineraalityppeä kuin min-N kontrolli 100 N, eikä niiden sato jäänyt tilastollisesti merkitsevästi matalammaksi.
  • 10. 10 Muut ravinteet 14.6.2022 • NPKS-suhteet voivat poiketa huomattavasti karjanlannasta – myös muiden ravinteiden kuin typen riittävyys huomioitava! • Näissä tuotteissa selvästi vähemmän fosforia suhteessa typpeen kuin karjanlannassa → fosfori ei ala rajoittaa levitysmäärää niin nopeasti (usein tilanne voi olla toinen!). Koealueella maan P-luokka tyydyttävä. • Karjanlantaa huomattavasti matalampi kaliumpitoisuus ei ollut ongelma koealueella, jossa runsaasti reservikaliumia. • Vehmaan sisältämä helppoliukoinen rikki näkyi S-pitoisuuden nousuna ohran jyvissä, nurmen molemmissa sadoissa sekä maan muokkauskerroksessa molempina vuosina. Pitoisuudet eivät kuitenkaan nousseet haitallisen korkeiksi ruokinnan kannalta (max 2,3 g/kg ka).
  • 11. 11 Hiilisyöte ja maan C-pitoisuus 14.6.2022 • Orgaanisilla lannoitteilla on myös muita kuin lannoitusvaikutuksia! • Maan pintakerroksessa (0–10 cm) oli hiiltä keskimäärin 20,6 tn/ha vuonna 2020 ja 23,1 tn/ha vuonna 2021. • Orgaanisissa tuotteissa annetut lisäystasot vaihtelivat 0,06–0,67 tn/ha/v (+0,3–3 %). • Lisäykset eivät näkyneet näin lyhyellä aikavälillä maan hiilipitoisuudessa, mikä oli odotettua. 0–20 cm 0–10 cm 0–20 cm 0–10 cm Koejäsen C C C C % tn/ha % tn/ha 0 N 1,7 1,9 80 N 1,6 20,6 1,9 23,5 100 N 1,9 Gasum Turku/Honkajoki 1,7 21,5 1,8 23,0 Gasum Vehmaa 1,7 1,8 Luke käs.jäännös 1,7 19,8 1,8 22,9 Keskiarvo 1,7 20,6 1,9 23,1 Keskiarvon keskivirhe 0,14 1,63 0,18 2,22 Merkitsevyys ns ns ns ns Syksy 2020 Syksy 2021
  • 12. 12 Orgaanisiin lannoitteisiin liittyviä haasteita 14.6.2022 • Levitys vaikeaa/mahdotonta – pienet määrät, juoksevuusongelmat • ka-% ei suoraan kerro tästä (Vehmaan ka-% 16 %) • Sekoittaminen lantaan/vähätyppisempään orgaaniseen lannoitevalmisteeseen → voi johtaa muihin ongelmiin • Typpianalytiikka – kuinka paljon levitettävässä erässä on kasveille käyttökelpoista typpeä? • Erot laboratorioiden välillä & tuotteen eräkohtainen vaihtelu. • Puhdistamolietteisiin liittyvät rajoitteet • Nurmilla sallittu, jos alle 10 % raaka-aineesta • Saatavuus ja logistiikka, varastointi tiloilla • Volyymit eivät riitä typpikriisin ratkaisuun • Typpihävikit (haihdunta, huuhtoumat) • Alentavat satoa ja typen hyväksikäyttötehokkuutta • Hyvä juoksevuus ja imeytyvyys voi olla etu karjanlantaan verrattuna Kuva: Juliana Roivainen, Luke
  • 13. 13 Yhteenveto 14.6.2022 • Tässä kokeessa kaikki testatut orgaaniset lannoitteet toimivat erinomaisesti typpilannoitteena • Olosuhteet olivat suotuisat ja levitystekniikat hyvin valittu • Aina ei voida odottaa yhtä hyvää onnistumista • Typen lisäksi huomioitava myös ainakin P, K ja S. Kasvuston kivennäisanalyysit ovat suositeltavia ravinteiden riittävyyden seurannassa. • Orgaanisissa lannoitteissa on potentiaalia, mutta käytännön haasteita riittää vielä ratkottavaksi • Kokeen tuloksista on kirjoitettu ns. pitkä teksti Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote –sarjaan. Kuva: Juliana Roivainen, Luke