1.
1
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte
ja lannoitusvaikutus nurmen
perustamis- ja satovuosina
Maarit Termonen 1, Arja Mustonen 1, Katja Alhonoja 2,
Kirsi Järvenranta 1 ja Mari Räty 1
1) Luke 2) Gasum Oy
Maataloustieteen Päivät, 14.6.2022 Helsinki
MÄNTÄN ENERGIA OY
14.6.2022

2.
Sisältö
• Kenttäkokeen toteutus
• Tuotteiden ravinnesisällöt
• Satotulokset, typpilannoitusvaikutus
• Muut ravinteet (K, P, S)
• Hiilisyöte ja maan C
• Käyttöön liittyviä haasteita
• Yhteenveto
14.6.2022
Kuva: Juliana Roivainen, Luke

3.
3
Kenttäkoe Maaningalla v. 2020–2021
14.6.2022
• Testattiin Gasum Oy:n orgaanisten
lannoitteiden sekä Luke Maaningan
naudanlietepohjaisen käsittely-
jäännöksen lannoitusarvoa ja
hiilisyötettä verrattuna
mineraalilannoitukseen.
• Maalaji karkea hieta, pH 6,0, orgaanisen
aineksen osuus 3,1 % (multava), P
tyydyttävä, reservi-K hyvä, S välttävä
• Vuonna 2020 puitu ohra
• Vuonna 2021 nurmi, kaksi satoa Kuva: Arja Mustonen, Luke

4.
4
Käytetyt tuotteet
14.6.2022
Kuvat: Arja Mustonen ja Juliana Roivainen, Luke
Vehmaan typpipitoinen konsentraatti 2 v. Luke Maaningan käs.jäännös 2 v.
Turun konsentraatti 2020 – ei kuvaa,
koostumus venyvä, kiisselimäinen, sis.
puhdistamolietettä (ei sallittu nurmivuosina)
Honkajoen käsittelyjäännös 2021

5.
5
Koejäsenet
14.6.2022
Vuonna 2020 (ohra):
• Mineraalilannoitus 0 N
• Mineraalilannoitus 80 N
• Gasum Turku
• Gasum Vehmaa
• Luke käsittelyjäännös
Mineraalilannoituskoejäsenet
saivat K- ja P-lannoituksen.
Vuonna 2021 (nurmi, 2 satoa):
• Mineraalilannoitus 0 N + 0 N
• Mineraalilannoitus 80 N + 80 N
• Mineraalilannoitus 100 N + 100 N
• (Gasum Honkajoki + 30 N) + 80 N
• (Gasum Vehmaa + 30 N) + 80 N
• (Luke käs.jäännös + 30 N) + 80 N
Ensimmäisessä sadossa orgaaniset
lannoitteet saivat mineraalityppi-
täydennyksen ja toinen sato pelkästään
mineraalilannoituksen.

6.
6
Levitystekniikka
14.6.2022
• Ohralle tuotteet levitettiin kastelukannulla ja äestettiin
välittömästi. Ravinteita ei täydennetty
mineraalilannoittein. Turun konsentraattiin täytyi
sekoittaa vettä (15 %), jotta levitys onnistui.
• Nurmen ensimmäiselle sadolle annettiin ensin 30 kg
N/ha mineraalilannoitteena. Tuotteet levitettiin
letkulevitystä simuloiden riviväleihin, kun nurmi oli jo
hyvässä kasvussa. Levitykseen valittiin pilvinen ja viileä
päivä. Sijoituslevitystä ei käytetty, jotta vantaat eivät
vahingoittaisi vastaperustunutta nurmea.
• Toinen sato sai mineraalilannoituksen.
• Satotulokset osoittavat, että ammoniakin haihduntaa
onnistuttiin välttämään hyvin. Kuva: Juliana Roivainen, Luke

7.
7
Levitysmäärät ja ravinnesisällöt
14.6.2022
• Gasumin tuotteiden tarvittavat levitysmäärät matalia – käytännössä ei voi levittää
tavanomaisella lietteenlevityskalustolla
• Luken naudanlietepohjaisen käsittelyjäännöksen ravinnepitoisuudet vastaavat
naudan lietettä
Levitysmäärä Kok-N Liuk-N P K S C
t/ha
2020 Turku 10,2 116 591
12 52 5 444
Vehmaa 4,8 117 103 10 22 24 60
Luke 36,4 109 69 21 154 6 619
2021 1. sato Honkajoki + SS 15,9 124 103 8 23 9 129
Vehmaa + SS 3,7 119 111 8 19 51
901
Luke + SS 36,8 151 111 19 123 13 670
kg/ha
SS = YaraBela Suomensalpietari 111 kg ha
-1
(30 kg N; 1,1 kg K; 4,4 kg S)
1
Analyysituloksissa suurta vaihtelua, joten tulos suuntaa antava.

8.
8
Ohrasadoissa typpimääristä johtuvaa vaihtelua
14.6.2022
Liukoisen typen määrä suluissa. *Turun tuotteen
typpipitoisuuden määritys oli haastavaa, joten
määrä ei ole tarkka. Virhepalkki = keskiarvon
keskivirhe.
• Ohralla liukoisen typen toteutuneet
levitysmäärät vaihtelivat, minkä vuoksi
tulosten tulkinta haastavampaa
• Jos satoja verrataan vastaavaan
mineraalityppimäärään, Vehmaa tuotti
mineraalitypen veroisen sadon. Turku ja
Luke tuottivat n. 90 % tästä, mikä sekin on
hyvä tulos.
• Satotaso oli hyvin epätasaisesta sateen
jakautumisesta huolimatta kohtalainen.

9.
9
Nurmella orgaaniset lannoitteet olivat
mineraalilannoitteiden veroisia
14.6.2022
Annetun liukoisen typen määrä (1 + 2 sato) ilmoitettu suluissa.
Virhepalkki = kokonaissadon keskiarvon keskivirhe.
• 1. sadossa kaikki orgaaniset tuotteet
olivat mineraalilannoitteiden veroisia,
Honkajoki lähes merkitsevästi jopa
parempi. Tätä selittää edellisen kesän ei-
liukoisen typen mineralisaatio, jota oli
paljon etenkin Turun konsentraatissa,
jonka tilalle Honkajoki vaihdettiin, sekä
ammoniakin haihdunnan minimoinnin
onnistuminen.
• Toisessa sadossa orgaaniset lannoitteet
saivat 20 kg vähemmän mineraalityppeä
kuin min-N kontrolli 100 N, eikä niiden
sato jäänyt tilastollisesti merkitsevästi
matalammaksi.

10.
10
Muut ravinteet
14.6.2022
• NPKS-suhteet voivat poiketa huomattavasti karjanlannasta – myös muiden
ravinteiden kuin typen riittävyys huomioitava!
• Näissä tuotteissa selvästi vähemmän fosforia suhteessa typpeen kuin
karjanlannassa → fosfori ei ala rajoittaa levitysmäärää niin nopeasti (usein
tilanne voi olla toinen!). Koealueella maan P-luokka tyydyttävä.
• Karjanlantaa huomattavasti matalampi kaliumpitoisuus ei ollut ongelma
koealueella, jossa runsaasti reservikaliumia.
• Vehmaan sisältämä helppoliukoinen rikki näkyi S-pitoisuuden nousuna ohran
jyvissä, nurmen molemmissa sadoissa sekä maan muokkauskerroksessa
molempina vuosina. Pitoisuudet eivät kuitenkaan nousseet haitallisen
korkeiksi ruokinnan kannalta (max 2,3 g/kg ka).

11.
11
Hiilisyöte ja maan C-pitoisuus
14.6.2022
• Orgaanisilla lannoitteilla on myös muita
kuin lannoitusvaikutuksia!
• Maan pintakerroksessa (0–10 cm) oli
hiiltä keskimäärin 20,6 tn/ha vuonna
2020 ja 23,1 tn/ha vuonna 2021.
• Orgaanisissa tuotteissa annetut
lisäystasot vaihtelivat 0,06–0,67 tn/ha/v
(+0,3–3 %).
• Lisäykset eivät näkyneet näin lyhyellä
aikavälillä maan hiilipitoisuudessa, mikä
oli odotettua.
0–20 cm 0–10 cm 0–20 cm 0–10 cm
Koejäsen C C C C
% tn/ha % tn/ha
0 N 1,7 1,9
80 N 1,6 20,6 1,9 23,5
100 N 1,9
Gasum Turku/Honkajoki 1,7 21,5 1,8 23,0
Gasum Vehmaa 1,7 1,8
Luke käs.jäännös 1,7 19,8 1,8 22,9
Keskiarvo 1,7 20,6 1,9 23,1
Keskiarvon keskivirhe 0,14 1,63 0,18 2,22
Merkitsevyys ns ns ns ns
Syksy 2020 Syksy 2021

12.
12
Orgaanisiin lannoitteisiin liittyviä haasteita
14.6.2022
• Levitys vaikeaa/mahdotonta – pienet määrät, juoksevuusongelmat
• ka-% ei suoraan kerro tästä (Vehmaan ka-% 16 %)
• Sekoittaminen lantaan/vähätyppisempään orgaaniseen lannoitevalmisteeseen →
voi johtaa muihin ongelmiin
• Typpianalytiikka – kuinka paljon levitettävässä erässä on kasveille käyttökelpoista
typpeä?
• Erot laboratorioiden välillä & tuotteen eräkohtainen vaihtelu.
• Puhdistamolietteisiin liittyvät rajoitteet
• Nurmilla sallittu, jos alle 10 % raaka-aineesta
• Saatavuus ja logistiikka, varastointi tiloilla
• Volyymit eivät riitä typpikriisin ratkaisuun
• Typpihävikit (haihdunta, huuhtoumat)
• Alentavat satoa ja typen hyväksikäyttötehokkuutta
• Hyvä juoksevuus ja imeytyvyys voi olla etu karjanlantaan verrattuna
Kuva: Juliana Roivainen, Luke

13.
13
Yhteenveto
14.6.2022
• Tässä kokeessa kaikki testatut orgaaniset lannoitteet toimivat
erinomaisesti typpilannoitteena
• Olosuhteet olivat suotuisat ja levitystekniikat hyvin valittu
• Aina ei voida odottaa yhtä hyvää onnistumista
• Typen lisäksi huomioitava myös ainakin P, K ja S. Kasvuston
kivennäisanalyysit ovat suositeltavia ravinteiden riittävyyden
seurannassa.
• Orgaanisissa lannoitteissa on potentiaalia, mutta käytännön
haasteita riittää vielä ratkottavaksi
• Kokeen tuloksista on kirjoitettu ns. pitkä teksti Suomen
Maataloustieteellisen Seuran Tiedote –sarjaan.
Kuva: Juliana Roivainen, Luke

14.
Kiitos!