Syksyllä 2019 Kankaanpäässä, Porissa, Salossa ja Turussa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastonmuutos ja metsät - lannoitukset, ojitukset, suojelu: Markus Nissinen, MTK-metsälinja
Tilaisuuskiertue oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta. Kiertueyhteistyössä Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Satakunta ja Lounametsä sekä MTK-metsälinja
12.9.2019 Kankaanpäässä järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastoviisas suometsien hoito - lannoituksen ja ojituksen ilmastovaikutukset: Risto Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
19.9.2019 Porissa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia
Ilmastoviisas Metsien käyttö: Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus - Jarkko Koskela, Mhy Keskipohja
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
12.9.2019 Kankaanpäässä järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastoviisas suometsien hoito - lannoituksen ja ojituksen ilmastovaikutukset: Risto Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
19.9.2019 Porissa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia
Ilmastoviisas Metsien käyttö: Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
Tilaisuus oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus - Jarkko Koskela, Mhy Keskipohja
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Luonnonhoidon tila ja tarpeet Pohjois-Savossa - Jarmo Laitinen, Suomen metsäk...Suomen metsäkeskus
Luonnonhoidon tila ja tarpeet Pohjois-Savossa - Jarmo Laitinen, Suomen metsäkeskus
Puhutaan metsästä, Pohjois-Savo -tilaisuus 25.2.2020 Kuopiossa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Savon maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Pehmeiden maiden puunkorjuu - Mikko Syri, MTK
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Suomen metsäkeskus
Metsämaisema mieleiseksi - Projektipäällikkö Tarja Hämäläinen, Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Suomen metsäkeskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaSuomen metsäkeskus
Maiseman ja vesistöjen huomioiminen metsänkäsittelyssä Puumalan alueella. Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Puumala, 7.10.2019, Tarja Hämäläinen, asiakkuuspäällikkö, Suomen metsäkeskus.
Similar to Ilmastoviisas metsanhoito nissinen (20)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
1. Ilmastonmuutos ja metsät -
lannoitukset, ojitukset, suojelu
Markus Nissinen
ympäristöasiantuntija
MTK-metsälinja
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin, Ilmastoviisas metsänhoito -tilaisuus,
Salo 26.9.2019
2. PEFC/02-44-03
Metsänielut
• Suomen päästöt 56 milj.
CO2 tn
• Kaikki KHK-kaasut
yhdenmukaistettuna mukana
• Keskimäärin metsänielu 32
milj. CO2 tn vuodessa
• Vaihtelu hakkuiden myötä
• Puutuotteiden nielu
keskimäärin 2 milj. CO2 tn
vuodessa
27.9.2019
3. Haaste: turvemaat
• Ilmasto, vesi, monimuotoisuus
• 20% puustosta turvemailla
• Kasvu n. 20 Mm3
• Turvemaiden hakkuut nyt n. 10 milj. m3/v
• Potentiaalia lisätä
• 20 % metsäteollisuuden puuntarpeesta
• Noin puolet turvemaiden metsistä nuoria
kasvatusmetsiä pääosin harvennushakkuita
• Alueellinen merkitys vaihtelee
• Ennallistaminen
• Vanhat turvetuotantoalueet kannattaa metsittää: päästöstä nieluksi
• Karujen soiden ennallistamisessa metaaniriski
• Rehevillä vesistöpäästöt
27.9.2019
4. Suometsien kasvun lisääminen
Kunnostusojitus
• Ojien perkaus laskee pohjaveden pintaa keskimäärin 3-4 cm
• Ravinteita vapautuu hapellisesta maakerroksesta lisäkasvua
• Suurin metsätalouden vesistökuormittaja
• Pohjaveden pinnanmuutokset tekevät kuivavasta turpeesta päästön
(mikrobihajoitus)
Tuhkalannoitus
• Lisätään niukkoja ravinteita (P ja K) lisäkasvua
• Lisäkasvu 1 - 3 m3/ha/v, kesto vähintään 30 vuotta
• Ei tutkitusti suuria vesistövaikutuksia
• Lisää kasvua lisää hiilen sidontaa
5. Ojitus – haasteita
• Hakkuurästejä pääosin turvemailla
• Avohakkuut tarve ojitukselle kunnostusojituksia viime vuosikymmenet
• Pohjavesi alhaalla paljon happea paljon mikrobitoimintaa hiilipäästöjä
• Vesiensuojelu haastavaa
• Parhaiten kiintoainesta pidättävät pintavalutuskentät, kaivukatkot, kosteikot
• Rakenteiden tekemisestä myös vesistöpäästöjä
• Mitä tehdä hakkuun jälkeen?
• Ojitus tai navero-ojitus heti hakkuun jälkeen TAI
• Jätetään kasvupaikalle riittävästi haihduttavaa puustoa (n. 100 m3/ha)
• selvitettävä, miten laaja kaistale- tai pienaukko voi korkeintaan olla
27.9.2019
6. PEFC/02-44-03
Miksi tuhkalannoitus on niin hyvä?
• Kunnostusojituskohteilla puissa usein myös ravinne-epätasapainoa
• Tutkimusta: tuhka neulasmassaa +50% 15 vuodessa
• Näkyy syvempänä pohjaveden tasona muutama vuosi lannoituksen jälkeen,
Vaikutukset
• Kasvu parempaa ja nopeampi tilavuuden kehitys
• Saatetaan saada KU-alikasvos säästö uudistuskuluissa
• Kuivattaa kasvupaikkaa
• Lisää hiilen sidontaa biomassaan
27.9.2019
Kuva: tuhkalannoituksen
vaikutus pohjaveden pintaan
7. • ”Kaikki tukki pois joka 15.-20.
vuosi”
• Erityisesti sinne, missä eri-
ikäisrakennetta jo valmiina
• Turvemaat! Tutkijat: muttei
ainoaksi hakkuutavaksi.
• Reaalimaailma
• Kaikki metsälain mahdollisuudet
rinta rinnan
• Monimuotoisuus huomioitava
aina erikseen
• Puuntuotos jatkuvassa -15-25 %
tasaikäiseen verrattuna (Luke)
27.9.2019
Avuksi jatkuva
kasvatus?
8. Jatkuva kasvatus
• Termit: tasaikäinen vs. jatkuva kasvatus menevät
iloisesti ristiin keskustelussa ja metsässä
• Metsälaki: yläharvennus (poiminnalla) ja <0,3 ha
pienaukot KUUSI
• Käytännössä myös metsänhoitoa
• Maanmuokkaus
• Taimikonhoito
• Jos enemmän puuta m3/ha, ja/tai runsaasti kariketta
ilmastohyötyjä
• Ei turvaa itsessään metsäluonnon monimuotoisuutta
• Luonnonhoito täytyy erikseen suunnitella ja toteuttaa kaikissa
hakkuutavoissa!
Markku Saarinen/ Luke
9. Männyn luontainen uudistaminen
Jatkuva kasvatus männyllä:
• Mitä karumpi kohde, sen varmemmin
luontainen uudistaminen kannattaa
• Koska kustannukset
• Siemenpuuhakkuu
• Säästetään siemenpuut ylemmäksi
latvuskerrokseksi
• Kaistalehakkuu
• Maisema
• Pohjaveden taso
• Korjuuvaurioiden välttäminen
• Työn tuottavuus
• Monimuotoisuus? Markku Saarinen/ Luke
12. Avuksi metsänkäsittelyrajoituksia? (Metsätutka-kysely syksy 2018)
27.9.2019
64
14
9
27
38
25
4
18
13
5
15
22
1
14
31
4,46
3,23
2,58
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Metsänomistajan on saatava vapaasti
päättää omien metsiensä
metsänkäsittelymenetelmästä ja
hakkuutavasta
Olen valmis tinkimään metsätilani
taloudellisesta kannattavuudesta metsien
tuottamien muiden hyötyjen takia
Metsänkäsittelymenetelmä tai
hakkuutapa tulee säätää metsälaissa
Täysin samaa mieltä (5) Osittain samaa mieltä (4) Ei samaa eikä eri mieltä (3)
Osittain eri mieltä (2) Täysin eri mieltä (1)
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?
MetsäDL syksy 2018 (n=552)
ka.