Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen keinot ja mahdollisuudet suometsien hoidossa

1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Markku Saarinen
Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteinen kasvatus
suometsän hoidossa
30min

2. © Luonnonvarakeskus2 1.12.2020
Hallitusohjelma: Hiilineutraali Suomi 2035

3. © Luonnonvarakeskus
LULUCF metsämaa-luokassa
ojitettujen suometsien maaperä on
päästölähde
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva asetus
määrittelee miten mm. metsän hiilinielut ja -päästöt otetaan huomioon EU:n
ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2030.
Suomen hiilipäästö 53 milj.t CO2-ekv
Metsien hiilinielu 28 milj.t CO2-ekv
Turpeen päästö -7 milj.t CO2-ekv
------------------------------------------------
Metsien nettonielu 21 milj.t CO2-ekv
(Ehdotus vertailutasoksi vuonna 2019 ilman puutuotteita)
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-
ilmastonmuutos/vertailutaso/
Ojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöt
pienentävät metsien hiilinielua noin 25%.
Päästöt tulevat pääosin runsasravinteisilta soilta.

4. © Luonnonvarakeskus4
Vedenpinnan taso (cm maanpinnan alla)
0 20 40 60 80
RHET(g/m
2
vuodessa)
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Ojanen ym. 2010
Turve palaa hiilidioksidiksi sitä voimakkaammin mitä
syvemmällä on turpeen vedenpinta (”pohjavesisyvyys”)MaaperästävapautuvaCO2

5. © Luonnonvarakeskus
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm
(Kaila ym. 2014)
Hiilidioksidia siis vapautuu ilmakehään vähemmän jos
vedenpintaa nostetaan mutta…
…tietyn rajan jälkeen vedenpinnan nousu lisää
fosforin (P),
typen (N) ja
orgaanisen hiilen (DOC)
huuhtoutumaa vesistöihin
ja aiheuttaa lisäksi
metaanipäästöjä (CH4)

6. © Luonnonvarakeskus
Liukoisen orgaanisen
aineksen (DOC) kuormitus
suurinta viljavien
ojitusalueiden
avohakkuualoilta
Lähde:
Nieminen et al. 2015. Dissolved Organic Carbon Export from Harvested Peatland
Forests with Differing Site Characteristics. Water Air Soil Pollut (2015) 226: 181

7. Avohakkuu
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Aika
Turpeen vedenpinta ei
saisi nousta liian ylös…
…eikä laskea liian alas
Nieminen ym. 2018.
Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible management option on drained boreal peatlands? Forest Ecology and Management 424: 78–84.
10cm
80cm
Aika
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Tavoitteena turpeen
vedenpinnan
äärivaihtelun
pienentäminen
30cm
40cm

8. © Luonnonvarakeskus
Tasarakenteinen
Avohakkuumetsätalous
Kiertoaikametsätalous
Jaksollinen kasvatus

9. © Luonnonvarakeskus
TasarakenteinenErirakenteinen
Jatkuva kasvatus
Jatkuvapeitteinen kasvatus
(Useamman puustojakson samanaikainen kasvatus)

10. © Luonnonvarakeskus
Jaksollisessa kasvatuksessakin on paljon puuston rakennevaihtelua

11. © Luonnonvarakeskus
Säännöllisen erirakenteinen
Ryhmittäin erirakenteinen
esim. kaistale- ja pienaukkorakenne
Mitä jatkuvalla peitteisyydellä tarkoitetaan ?

12. © Luonnonvarakeskus
Erirakenteisuus ”päällekkäin” ryhmittyneenä
Kaksijaksoinen metsä (kaksi tasarakenteista jaksoa)

13. © Luonnonvarakeskus
Erirakenteisuus ”päällekkäin” ryhmittyneenä
Säännöllisen erirakenteinen alikasvos, tasarakenteinen valtapuujakso

14. Tämä säännöllisen erirakenteisen metsän kasvatus
useimmiten nimetään jatkuvaksi kasvatukseksi mutta
se on oikeastaan vain yksi jatkuvan kasvatuksen eri
vaihtoehdoista
Erilaisia yhdistelmärakenteita
Onko kyse
määrämittahakkuusta… ?
Uudistumista ja pienten puiden kasvua
edistävä puustorakenne erottaa
säännöllisen eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvattamisen selkeästi
määrämittaharsinnasta

15. Jatkuva kasvatus
=jatkuva peitteellisyys
Jaksollinen kasvatus
=kiertoaikametsätalous
=”avohakkuumetsätalous”
Säännöllinen
erirakenteisuus
Ryhmittäinen
erirakenteisuus
Alikasvosten
vapauttaminen
Kaistalehakkuu
Avohakkuu
Siemenpuu-
hakkuu
Pienaukkohakkuu
Suojuspuu-
hakkuu
Männyn
ylispuukasvatus
Kun metsä on aina osittain tai kokonaan peitteellinen ilman suuria avohakkuu- tai
siemenpuualoja niin puhumme jatkuvasti peitteellisestä metsänkasvatuksesta

16. Jatkuva kasvatus
=jatkuva peitteellisyys
Jaksollinen kasvatus
=kiertoaikametsätalous
=”avohakkuumetsätalous”
Säännöllinen
erirakenteisuus
Ryhmittäinen
erirakenteisuus
Alikasvosten
vapauttaminen
Kaistalehakkuu
Avohakkuu
Siemenpuu-
hakkuu
Pienaukkohakkuu
Suojuspuu-
hakkuu
Männyn
ylispuukasvatus
Vapaan tyylin metsätalous
Any-aged forestry, ”freestyle silviculture”

17. Puustorakenteen vaikutus turpeen vedenpinnan tasoon
Turpeen vedenpinnan taso (=”pohjavesisyvyys”)
Turpeen vedenpinnan taso (=”pohjavesisyvyys”)

18. © Luonnonvarakeskus
Frontiers in Earth Sciences 8:576510.
Leppä K, Hökkä H, Laiho R, Launiainen S, Lehtonen A, Mäkipää R, Peltoniemi M, Saarinen M, Sarkkola S and Nieminen M (2020)
Selection Cuttings as a Tool to Control Water Table Level in Boreal Drained Peatland Forests
61°N
66°N
Ppa 30
Ppa 18
Ppa 12
Ppa 6
Ppa 24
Ppa 30
Ppa 18
Ppa 12
Ppa 6
Ppa 24
Turpeenvesipinnansyvyys,m
Leveyspiiri, °
Puustonpohjapinta-ala,m2

19. © Luonnonvarakeskus
Mikä on suurin pienaukko tai levein kaistale ennen kuin jatkuvapeitteinen metsän-
kasvatus muuttuu vesitalouden näkökulmasta avohakkuumetsätaloudeksi ?
Turpeen vedenpinnan taso (=”pohjavesisyvyys”)

20. © Luonnonvarakeskus
1 1
2 2
3 3
Pienaukko- tai kaistalehakkuun osittaminen useampaan vaiheeseen vähentää
kerrallaan kokonaan avoimena olevaa käsittelyalueen pinta-alaa
Turpeen vedenpinnan taso (=”pohjavesisyvyys”)

21. Kaistaleiden ja pienaukkojen sisäinen rakenne voi vaihdella

22. Kaistale- ja pienaukkohakkuulla
voidaan tavoitella säännöllisen
erirakenteista puustoa
Väljennys ja kaistaleet tai pienaukot
Puustokaistojen yläharvennus
15

23. Mustikka- ja ruohoturvekangas I
(aidot korpityypit kuten mustikka-
ja ruohokorvet)

24. B
24 1.12.2020
A B
Mustikka- ja ruohoturvekangas II
(sekatyypin nevapintaiset korvet kuten varsinaiset ja ruohoiset sarakorvet)

25. © Luonnonvarakeskus
B C
C
Puolukka- ja mustikkaturvekangas II
(sekatyypin nevapintaiset rämeet kuten
varsinaiset ja ruohoiset sararämeet)

26. © Natural Resources Institute Finland26
Männikkö erirakenteiseksi ?

27. © Natural Resources Institute Finland

28. markku.saarinen@luke.fi