Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Sanna Söderlund
Vapaasti käytettävissä oleva, Ruokopelto-hankkeessa tuotettu diasarja, joka käsittelee järviruo'on peltokäytön lisäksi eloperäisen aineksen merkitystä pellossa sekä maaperäasioita yleisesti.
Hyödyllinen opetuksessa, viljelijätilaisuuksissa ja muissa koulutuksissa, sekä ihan jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle!
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Teuvo Taura.
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Sanna Söderlund
Vapaasti käytettävissä oleva, Ruokopelto-hankkeessa tuotettu diasarja, joka käsittelee järviruo'on peltokäytön lisäksi eloperäisen aineksen merkitystä pellossa sekä maaperäasioita yleisesti.
Hyödyllinen opetuksessa, viljelijätilaisuuksissa ja muissa koulutuksissa, sekä ihan jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle!
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Teuvo Taura.
Mitä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, metsä-, riista, kala- ja porotaloudelle? Millä tavoin eri sektorit voivat ilmastonmuutokseen sopeutua?
PDF:ssä kaikki tilaisuuden esitykset:
- Tilaisuuden avaus: Sopeutumisen tila 2017, Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke
- Säille alttiista ilmastokestäväksi? Maatalouden toimintasuositukset, Pirjo Peltonen-Sainio
- Lopetetaanko kansainvälinen kasvikauppa? Metsätalouden toimintasuositukset, johtava tutkija Risto Sievänen
- Ovatko riista ja metsästys murroksessa? Riistatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Pekka Helle
- Särkikö arvokalojen tilalle? Kalatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Teppo Vehanen
- Mistä poro löytää laidunta? Porotalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Jouko Kumpula
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa, Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, MMM
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
10.9.2020 Piikkössä pidetyn Hyvinvointia metsästä -tilaisuuden materiaali. Sisältää esitykset:
- Suomen luonnontuoteala, Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
- Hyvinvointipolut, L.Rantala, Suomen metsäkeskus
- Yleistä metsien luomusertifioinnista, L.Rantala, Suomen metsäkeskus
- Luomukeruualueeksi - case Livia, Taina Kummunsalo, Livia
- Yritysesittely - Nystad Sauna, Tanja Harilainen
- Yrttejä luonnosta - koivunlehti ja vadelma, Tanja Harilainen, Nystad Sauna Oy
Tilaisuuden järjesti Metsäbiotalous kasvuun-, EkoTeko- ja Luomumpi Varsinais-Suomi hankeet.
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
Similar to Perameren luonnonlaitumet taimi_mahosenaho_ja_maarit_satomaa_27_01_2021 (20)
The document summarizes several presentations given at a seminar on forest and plant health held on November 11th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki.
The first presentation summarized a 20-year study on the effects of restoration treatments including prescribed burning, dead wood creation, and retention trees on dead wood diversity and epixylic communities in boreal spruce forests. Preliminary findings showed long-term benefits of these treatments for maintaining dead wood and wood-inhabiting diversity.
The second presentation discussed a study on intraspecific growth variation in Norway spruce, finding that soil variation and genetic factors significantly influence functional trait variation, but specific soil agents causing environment-specific growth patterns require more research
This document summarizes a seminar on forest and plant health held on April 6th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki. It includes summaries of several presentations:
1. Tord Snäll presented research on evaluating forest management scenarios and their impacts on biodiversity indicators and ecosystem services over 100 years. The green infrastructure scenario optimized environmental indicators while the economy scenario had the most negative impacts.
2. Juha Tuomola discussed research assessing the likelihood of pine wood nematode causing pine wilt disease or establishing in Finnish forests under current and future climate scenarios. Results found the climate is currently too cool and may only become suitable by 2080 under the worst-case climate scenario.
3.
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
This document summarizes a study analyzing 123 texts written by Finnish high school students aged 15-18 describing their visions of sustainable food systems in Finland in 2050. Through qualitative analysis, the students' visions were condensed into 6 alternative futures: 1) Slow change 2) Domestic and local production 3) Conscious consumer 4) Regulation 5) Technology 6) Dystopia. The visions highlighted big changes to diets and food sources, concerns about plastic packaging, and ensuring social and economic sustainability through eating together and valuing producers. The students proposed technological solutions and ideas to reduce packaging waste through better recycling, less packaging, new materials, and reuse.
The document summarizes research on how emotions play a role in strategic packaging decisions for sustainability. It discusses how packaging development requires balancing usability, saleability, environmental friendliness and production effectiveness. Managers face dilemmas in balancing these factors as sustainability targets change. The research examines how emotions like satisfaction, frustration, and worry influence how managers evaluate opportunities and make decisions. It proposes that understanding emotions can help managers commit to responsible packaging solutions and navigate uncertainties when sustainability goals are evolving.
This document discusses sustainability decisions for businesses. It notes that sustainability can provide competitive advantages like efficiency, reputation benefits, and avoiding future regulations. However, sustainability orientation does not always lead to improved firm performance and may require large trade-offs. Studies discussed found that willingness to switch to more sustainable materials depends on factors like a product or process's dependency on existing materials and environmental friendliness as a predictor of change. The document advocates making sustainability decisions by responding to and anticipating stakeholder needs and feelings, including others' perspectives, and considering one's responsibilities.
This document discusses sustainability transitions in food packaging from the perspective of companies. It defines sustainability transitions as long-term transformations to more sustainable production and consumption. For food packaging, this involves innovations that meet changing societal values around policy, media, consumer and supply chain demands. However, barriers like complexity, uncertainty and competition exist. Collaboration is seen as key to overcoming barriers by creating shared understanding and multi-party problem solving. Currently, companies collaborate through associations, but different roles in relation to change exist, from maintaining the status quo to facilitating change. Ongoing and upcoming facilitated dialogues and the PackageHeroes transition arena aim to further cross-system collaboration for deciding concrete transition pathways.
The document presents visions for sustainable food packaging in Finland by 2050. It describes workshops and interviews conducted with stakeholders to develop these visions. The visions are categorized based on their depth of change and breadth of involvement across different systems and actors. Example visions include a future with intelligent delivery systems and limited reusable packaging, as well as standardized packaging that improves recyclability. The document concludes that continued cooperation across food packaging systems and levels of government and industry is needed to realize these visions and transform the packaging system for sustainability by 2050.
This document discusses consumer cultures and food packaging from an ethnographic research perspective. It defines consumer culture and argues that qualitative research is needed to understand how identities are shaped by consumption and how consumption habits are molded by identities. The roles of food packaging in consumer choices and everyday lives are examined. The document also outlines the history of food packaging from industrialization to today's single-use plastic culture and takeaway trends. It reflects on stakeholders' differing views of responsibility in transitioning to sustainable packaging and consumers' challenges with sorting and recycling.
This document discusses several topics related to fibre-based packaging materials, forests, and sustainability:
1) The global market for paperboard packaging is expected to grow steadily reaching over $200 billion by 2026, driven by changing consumer preferences for more sustainable options. Growth is highest for stand-up pouches and liquid cartons.
2) As pulp use in paper decreases, surplus pulp could be allocated to increasing production of paperboards, food and beverage packaging, or new pulp-based products. However, price and EU policies will influence these allocation decisions.
3) Finnish forests can sustain current wood harvest levels through 2035 but increased harvesting risks failing to meet biodiversity and climate targets unless additional conservation measures
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
3. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Taustaa ja historiaa – ProAgria Oulu/
Oulun MKN mukana suunnittelussa
• Neuvonta osana EU tukijärjestelmän suunnittelua ja toimeenpanoa
EU kauden alusta 1995 alkaen - 25 vuotta takana
• Rantalaidunten hoidon neuvonnassa viljelijä ja maanomistaja aina
ollut ratkaisevassa asemassa
– Maisema- ja ympäristöasiantuntija Taimi Mahosenaho ja
kotieläinasiantuntija Kyllikki Lumijärvi vieneet osaltaan alusta asti
hoitosuunnitteluun liittyvää prosessia osaksi ProAgrian
viljelysuunnittelua ja tukineuvontaa
– Maarit Satomaa käytännön neuvonnassa, suunnittelijana ja
tapahtumien järjestäjänä – Sanna Suomela, emolehmät, lihanaudat
– Hyvä yhteistyö viranomaisten ja viljelijöiden kanssa
mahdollistanut kehittämistoimia ->
– Esim. hoitosuunnitelmien kustannuksiin liittyen kerättiin
todellista työmenekkiarvioita eri kohteilla ja tehtiin
menestyksekkäästi lausunto ministeriöön
4. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Ympäristönhoito luo menestyksen
mahdollisuuksia kotieläintiloille
• Perämeren rantalaiduntajista tullut
valtakunnallisestikin menestyviä kärkitiloja omassa
tuotantosuunnassaan
• Taustalla hyvä yhteistyö viranomaisten, viljelijöiden,
neuvonnan ja maanomistajien kanssa sekä
PITKÄJÄNTEINEN TYÖ ja halu kehittyä lajissaan
• Luonnonhoidon lisäksi tiloilla kehitetään myös muita
tärkeitä teemoja kuten lähiruoka, brändäys,
johtaminen, vastuullisuus -> vuorovaikutteisuus
– Useita tiloja mukana esim. ProAgria Oulun
ProLiideri - hankkeessa – vastuullinen johtaja,
kestävä yritystoiminta
5. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Merenrantalaitumilla vaikutus myös ilmastoon
• Muokkaamattomat pitkäikäiset nurmialueet/
laitumet ja kosteikkoalueet ovat oikein hoidettuina
hyödyllisiä myös ilmastovaikutuksia
tarkasteltaessa
• CAP 27 -> siirtymäkausi menossa 2021-2022 -
>uuden järjestelmän toimeenpano 2023
• Ruoantuotannossa liha- ja kasvisruoan
ilmastovaikutusten vertailussa tulee ottaa useita
seikkoja huomioon -> Niittylihan arvo
Monivuotisella nurmella tärkeä osuus maatalouden hiilen sidonnassa –
siihen kuuluu olennaisesti karjatalous! –Pohjoisessa asia korostuu.
6. UUSIA OPPEJA
JA VÄLINEITÄ
LUOMUVILJELYYN
YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Pohjois-
Pohjanmaallakin
brändätään
luonnonlaidunlihaa
YmpäristöAgro ja YmpäristöAgro II –hankkeissa ns.
pienryhmätoimintaa luonnonlaidunten ympärillä,
lähiruoan tuotantoketjujen toimivuuteen liittyen.
ProAgria Oulun kannalta merkittävä onnistuminen
on ollut jakaa tiloille asiantuntijuutta laajalla
skaalalla ja kehittyä samalla – maiseman- ja
luonnonhoidon asiantuntija, kotieläinasiantuntija,
maatalouden tukiin ja talouteen liittyvät palvelut,
yritysasiantuntija, elintarvikeasiantuntija
7. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Kuvat: Taimi Mahosenaho, Maarit Satomaa, Arja Keränen, Tiia Keränen, Soila Hiltunen
ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten
YMPÄRISTÖ AGRO ja Mikä Muuttuu
vuosien 2008-2015 neuvonnassa
P-P alueella - Perämeren rannikko aktiivinen alue
Koko POP alueella oli
• Tapahtumia -551 kpl
• Osallistujia – yli 30 000 hlö P-P alueella
–sis. Infopisteet ja yhteistyötapahtumat
• Perämeren alueen viljelijät osallistuneet aktiivisesti
neuvontatapahtumiin - ympäristöasiat kiinnostaneet
9. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Ilmastovaikutukset rantalaitumilla
• JUURI NYT ILMASTO JA YMPÄRSITÖ ASIAT ESILLÄ EU:ssa
• Maatalouden tukipolitiikan CAP-27 uudistus -> ekojärjestelmä
• SEKÄ myös -> LULUCF asetuksen tulkinnat
• (Land Use maankäyttö
• -Land Use Change maankäytön muutokset
• -Forestry metsä)
• - LUOKISSA VOIDAAN valita tarkasteluun myös->
• Managed grasslands – hoidettu ruohikkomaa
• Managed wetlands- hoidetut kosteikot -> haluttaessa tulossa
• Muut tarkasteltava luokat ovat: metsitys, metsäkato, hoidettu metsämaa,
hoidettu viljelysmaa
Neuvotteluissa:
Miten kokonaisuuteen vaikuttavat vertailuvuodet
metsämaan kompensaatio – hiilinielujen myynti muille,
päästökauppa, taakan jako..jne.
Ruoantuotanto – ympäristö – tulevaisuus
Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus - Suomi osana muuta
maailmaa
(kuva c ProAgria)
LULUCF-asetuksella luodaan säännöt sille, miten maankäytön, sen muutosten ja
metsätaloussektorin päästöt ja nielut otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa
kaudella 2021–2030. TAVOITE ON VAHVISTAA HIILINIELUJA.
10. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Maa- ja metsätalous ovat lähes ainoita toimialoja, jotka voivat
myös sitoa hiilidioksidia.
Metsäpinta-alaa on 73 prosenttia Suomen maa-alasta,
kun taas Euroopan metsäala on 33 prosenttia Euroopan maa-
alasta.
Suomen ilmastopäästöt ovat Ilmastoviisas maatilayritys kirjan
mukaan 1,3 % EU:n päästöistä ja hiilinielut 47 % EU:n
hiilinieluista.
Myös kasvipeitteinen niitty tai oikein hoidettu vihreä
monivuotinen nurmi yhteyttää ja voi sitoa hiiltä.
-monikerroksisuus ja kasvuston korkeus vaikuttavat biomassan
määrään (pellolla myös maan kasvukunto tärkeää)
Maatalouden ilmastotiekartassa todettiin, -> maatalouden
ilmastopäästöistä 75 % tulee maaperästä, johtuen esimerkiksi
muokkauksesta - Suomalaisen karjan ilmastopäästöjen osuus sen
mukaan pieni – koska ruokinta perustuu laajaan nurmialaan
Ilmastovaikutukset
rantalaitumilla
11. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
MERENRANTANIITYILLÄ ILMASTOON JA LUONNON
MONIMUOTOISUUTEEN VAIKUTTAVAT
1. Muokkaamattomuus -> kasvihuonekaasuja ei vapaudu kun ei
ojiteta, ei lannoiteta eikä muokata – ei ole mulloksella.
Antaa luonnonkasvilajeille mahdollisuudet
1. Tiheä vihreä kasvu sitoo hiiltä (ja estää ravinnevalumia) ja
hoito luo elinympäristöjä linnustolle
2. Veden pinnan korkeus -> hapettomat olot maassa rajoittavat
eloperäisen kasviaineksen hajoamista. Vesi luo linnuille elinympäristöjä.
(hapellisissa oloissa orgaaninen aines hajoaisi ja vapautuisi hiilidioksidina ilmaan)
Ilmastovaikutukset rantalaitumilla
”Tuleeko
tulevaisuudessa
rantaniittyjen
hoitomenetelmissä
uuteen
määrittelyyn
monikerroksisuus-
(avoimilla aloilla
niityt, puut,
pensaat) sekä
ruohon pituus?”
12. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Maatalouden kosteikkojen sekä maatalousluonnon
monimuotoisuuden ja maiseman hoidon
ympäristösopimukset Pohjois-Pohjanmaalla
(kosteikot, perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, reuna-alueet
– Merenrantaniityt suurin pinta-ala = Perinnebiotooppia
Vuosi Kosteikko MOMA
kpl ha kpl ha
2015 15 95 133 4 734
2016 16 98 170 4 916
2017 16 98 175 4 920
2018 22 144 190 4 949
2019 39 217 191 4 913
2020 38 216 172 4 909
Tämän lisäksi meillä
hoidettuja kosteikkoja
metsäpuolella ja
energiaturvesoiden
jälkikäyttömuotona
Kun pohditaan mitkä ehkä
voisivat liittyä
Managed wetlands-
Managed grasslands
LULUCF
maankäyttömuotojen
tarkasteluun
13. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
HIILESTÄ KIINNI RAHOITUSHAKU
HELMIKUUSSA 2021
Maa- ja metsätalousalueiden
maankäyttösektorin hiilinieluihin ja ilmastotoimenpiteisiin liittyvä
Maa- ja metsätalousministeriön rahoitushaku
Webinaari pe 29.1.2021 klo 9-11
Hiilestä kiinni –kehittämishankkeiden haku
->Yrityksille, laitoksille, kunnille, järjestöille jne.
Ilmoittautumiset webinaariin viimeistään keskiviikkona 27.1.2021. täältä.
-> mmm.fi -> Tiedotteet https://mmm.fi/tiedotteet
14. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Pohjois-Pohjanmaa
ELYN alue 1997
2020
YHTEENSÄ
LYPSYKARJATILAT 3527 956
EMOLEHMÄTILAT 179 205
LYPSYLEHMÄT 48866 43240
EMOLEHMÄT 2395
8570
HUOMATTAVA
LISÄYS
Nyt varsinkin koronaviruksen aikana on myös
huomattu, kuinka tärkeää on turvata myös
paikallinen ja maakohtainen riittävä
ruoantuotannon pinta-ala
-> Merenrantaniityt tuottavat monia
ympäristöhyötyjä, lähiluontomatkailua sekä
luonnonlaidunlihaa
16. UUSIA OPPEJA
JA VÄLINEITÄ
LUOMUVILJELYYN
YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Myös vesienhoito kytkeytyy
rantalaidunnukseen
• Kesäkuussa 2018 valtakunnallisen
vesistökunnostusverkoston
vuosiseminaarin osallistujat tutustuivat ja
vaikuttuivat Liminganlahden
rantalaidunalueista
• Luonnonhoitotyöstä kertoi Niemelän Tilan
isäntä Marko Pietilä
• Vesienhoitoon liittyviä ristiriitoja voidaan
vähentää avoimella keskustelulla ja
laidunalueiden tarkemmalla
suunnittelulla
• Hoidettu rantalaidun on kuin iso
suojavyöhyke vesistön varrella
17. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Ajankohtaista 2021
• Ympäristöviisas viljelijä –hanke (ProAgria Oulu
hallinnoi, OAMK, LUKE ja SYKE osatoteuttajana)
• Nostetaan hyviä esimerkkejä ympäristöviisaista
ratkaisuista maatiloilla Pohjois-Pohjanmaalla
• Muutamia esimerkkejä käynnissä olevista toiminnasta:
– Toiminta pilottialueilla Leppioja ja Ohtuanoja
– Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät teemat
pienryhmissä
– Maastoretket, esim. ötökkäretki jne…
Muita aiheita:
– Maan hoito, vieraskasvien hallinta
– Turvepeltojen käyttö tulevaisuudessa,
energiakasvien mahdollisuudet
– Kiertotalousravinteet , Kaupunki/ maaseutu
vuorovaikutus
Muista myös NEUVO2020
mahdollisuudet kartoittaa
lumokohteita
18. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Ajankohtaista 2021
• Rantalaidun- hanke sai myönteisen päätöksen 2021
– LUKE hallinnoi
– Osatoteutus ProAgria Oulu, THL, Helsingin Yliopisto
– Neljä osiota (Paikkatietotarkastelut,
Vesistövaikutukset, Kestävä ja kannattava
rantalaiduntaminen, Vaikuttava luonnonhoito)
– Vaikuttava luonnonhoito-osioon haemme
pilottitiloja, joita kiinnostaa kehittää
sopimuskäytäntöjä ja hoidon laatutavoitteiden
vaikuttavuutta
– ”Haaveena saada ainakin osa hoidon suunnittelusta
ja hoidon seurannasta digitaaliselle alustalle” –
M.Satomaa
– TERVETULOA ILMOITTAUTUMAAN MUKAAN
PILOTTITILAKSI!
Muista myös NEUVO2020
mahdollisuudet kartoittaa
lumokohteita
19. YMPÄRISTÖVIISAS
VILJELIJÄ
Ajankohtaista Perinnebiotooppien
rahoituksesta
• Valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi jatkuu kesällä
2021 (POPELY)
– Inventoinnissa tarkistetaan tiedossa olevat arvokkaat
kohteet ja määritellään niille arvoluokka (valtakunnallisesti,
maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas)
• HELMI elinympäristöohjelma (YM)
– Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa vuoden 2023
loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.
– Hoitaminen ja kunnostaminen aloitetaan Natura 2000 -
verkostoon kuuluvilla alueilla. ELY-keskukset kartoittavat
arvokkaimmat perinnebiotoopit vuosina 2019–2021. Hoito
ja kunnostuskohteet valitaan kartoitusten perusteella.
– https://ym.fi/-/uusi-tuki-perinnebiotooppien-
kunnostamiseen-kohentaa-uhanalaisen-elinympariston-
tilaa
– Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi avautuu 2021
• Uudet Ympäristösopimukset, milloin tulevat hakuun?
21. Ota yhteyttä! Luodaan yhdessä viihtyisää ja
elinvoimaista maaseutua, jossa maisemien
hoito tuo kaunista hoidettua ympäristöä,
matkailullista vetovoimaa ja työmahdollisuuksia
kotieläintiloille ja maisemanhoitoyrittäjille!
ProAgria Oulun / Oulun Maa- ja kotitalousnaisten
Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijat:
Kalle Hellström, p. 043-825 5253
kalle.hellstrom@maajakotitalousnaiset.fi
Maarit Satomaa, p. 040-566 7924
maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi
Taimi Mahosenaho, p. 040 551 7807
taimi.mahosenaho@maajakotitalousnaiset.fi