Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16 Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
28.8.2019
Kristiina Regina
Luonnonvarakeskus
Miten Suomen peltojen hiilitase
paranisi?

2. © Luonnonvarakeskus
Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Lisääntynyt
hiilivarasto
kivennäismaissa
ja hidastunut
hajotus
turvemaissa
Mustat pellot vihreiksi
(tai valkoisiksi) =
paljaan maan kauden
minimointi
Hiilisyötteen
kasvattaminen:
maanparannus,
aluskasvit,
viljelykierrot…
Toimien
kohdentaminen:
huonotuottoiset/köyhät
pellot, kyntökerroksen
alapuoliset kerrokset…
Turvepellot: raivaus
seis; osa alasta
omistetaan
päästövähennyksille.
2 27.8.2019

3. © Luonnonvarakeskus
Kivennäismaan pellot 1974-2009
3 27.8.2019© MTT Agrifood Research Finland
Muutos -0,4 %/vuosi
Global Change Biology doi: 10.1111/gcb.12137

4. © Luonnonvarakeskus
Pellot ovat nuoria –
menettävät
metsävaiheen hiiltä
Figure: doi: 10.1111/j.1365-
2486.2011.02408.x
Muutokset viljelyssä
- Vähemmän monivuotisia
kasveja
- Vähemmän lantaa
- Vähän kasvintähteitä
uusista lajikkelsta
Figure: doi:
10.1016/j.agee.2011.02.029
Ilmastonmuutos
kiihdyttää hajotusta
Figure: 1726-4189/bg/2005-2-
317
Kiinnostavat kysymykset, joihin vastauksia löytyy tekemällä lisäanalyysejä pitkäaikaisaineistoista ja yhdistämällä vanhaan
dataan uusia aineistoja:
- Mitkä tekijät selittävät hiilivaraston nousua pelloilla, joissa nousu havaittu (maan kemia, fysiikka, biologia,
ympäristötekijät, maanhoito; näkyvätkö esim. Maaseutuohjelman toimet )
- Mikä on saturaatiovaje ja missä sitoutumispotentiaalia on eniten
Miksi hiilivarasto pienenee?

5. © Luonnonvarakeskus
Esimerkkejä menetelmien vaikutuksista maaperän hiileen
(kivennäismaat) ja mitä pitäisi vielä tutkia
5 27.8.2019
Kevennetty muokkaus ja suorakylvö (0.2-0.4 t/ha/yr; Chenu et al. 2019)
• Usein hiiltä kertyy vain pintaan, mutta syvemmällä se vähenee
• Maan murut hajoavat talvella
• Maan kosteus edistää hajotustoimintaa – kuivassa ilmastossa suuremmat hyödyt?
Kasvipeitteisyyden lisääminen (0.2-0.3 t/ha/yr; Stockmann et al. 2013; aluskasvi 0.32 t/ha/yr; Poeplau & Don 2015)
Nurmet/typensitojat viljelykierrossa (0.2-0.9 t/ha/yr; Stockmann et al. 2013)
Kasvintähteen palautus (-3.7-38%; Powlson et al. 2011; harvassa kokeessa tilastollinen merkitys); syväjuuriset kasvit
• Kasvintähteen poisto ei yleensä ole kovin täydellinen; esim. lierot kuljettavat tähdettä nopeasti maahan
• Juuriston vaikutus hiilivarastoon on suurempi kuin maanpäällisen tähteen
• Tähteen sekoitus maahan nopeuttaa hajotusta -> voi käynnistää myös jo varastoidun hiilen hajotuksen
Maanparannusaineet (IPCC: 0-38% 20 vuodessa)
• Hiilen varastoitumispotentiaali riippuu materiaalin määrästä ja laadusta
Eri materiaalien vaikutuksista/pysyvyydestä
tarvitaan lisätietoa.
Nykyiset kasvintähteet eivät
riitä. Viljelijät tarvitsevat
tietoa kiertojen
kehittämisestä sellaisiksi,
että kasvipeitteisyys, juurten
syvyys ja tähteen määrä
lisääntyvät.
Pelkkä muokkauksen
vähentäminen ei riitä.
Tarvitaan tietoa, miten
viljelykiertoa pitää muuttaa,
jotta syvien kerrosten
hiilivarasto ei vähene
suorakylvössä.

6. © Luonnonvarakeskus
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
• Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
• Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
• Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
• Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
• 11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
– CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
– N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
– 9-11% Suomen kokonaispäästöistä
6 27.8.2019

7. © Luonnonvarakeskus
Mahdollisuudet vaikuttaa turvepeltojen päästöihin
ja mitä pitäisi vielä tutkia
Raivauksen
välttäminen
• Tilusjärjestelyt
• Pellonvaihdot
• Lannankäsittelyn
kehittäminen
Kehnojen peltojen
poistaminen
tuotannosta
• Metsitys
• Ennallistaminen
Turpeen hajotusta
vähentävät keinot
viljelyyn jäävillä
pelloilla
• Kasvipeitteisyys
(kevätkyntö,
syyskylvö, aluskasvit
tai nurmet
turvemaalle
kivennäismaalta)
• Muokkauksen
vähentäminen
• Pohjaveden pinnan
nosto
7 27.8.2019
Miten raivauksen
vaihtoehdot
muuttuisivat
kiinnostaviksi?
Miten nämä onnistuvat?
Pellonmetsityskokeiden
läpikäynti + kokeiluja
ennallistamisesta. Miten
saada käyttöön
vähennyspotentiaali,
joka on 30000 ha
laajaperäisessä alassa.
Selvitettävää sekä
tukipolitiikan muotoilussa
(voitaisiinko vaatia
pysyvä kasvipeite,
sadonkorjuuvelvoite) että
viljelyn onnistumisessa.

8. © Luonnonvarakeskus
Kosteikkoviljely (paludiculture)
• Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa
• Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju,
ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki,
mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat…
• Päästövähennys on ”päätuote” ( viljelijä tarvitsee
korvauksen siitä)
• Tuotteille pitäisi olla ”brändi”
• Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille
vettämisen kuluja http://www.moorfutures.de/
8 27.8.2019
Ruokokatto
Rakennuslevy
osmankäämistä
Yskänlääke kihokistaEristelevy ruokohelvestä

Kasvualusta
järviruo’osta ja
ruokohelvestä

9. © Luonnonvarakeskus
Meneillään olevat kokeet turvepelloilla (Luke)
1. Kasvipeitteisyys viljanviljelyssä
– Kyntö
– Kyntö+kerääjäkasvi
– Suorakylvö
– Suorakylvö+kerääjäkasvi
2. Kosteikkoviljely, pyritään 20 cm pohjaveden
tasoon
– Paju
– Juolukka
– Nurmi
3. Ruokohelpi ja riistapelto kosteikkoviljelyssä
4. Puutarhakasvit 30 cm pohjavedenpinnalla
5. Karttatyö: arvio vettämispotentiaalista
topografiaan perustuen
• https://www.luke.fi/sompa/
• https://www.syke.fi/hankkeet/canemure9 27.8.2019

10. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
27.8.201910