Öljyhampputuloksia ja havaintoja 2016 peltokierrokselta, Marjo Keskitalo

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Marjo Keskitalo,
erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
marjo.keskitalo@luke.fi
Öljyhampputyöpaja
Jokioinen 31.8.2017
Öljyhamppu viljelykierrossa ja
havaintoja tilakierrokselta 2016
7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017

2. © Luonnonvarakeskus
7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Kuva 1. Esikasvien merkitys kevätvehnäsatoihin 1 – 3 vuotta esikasviviljelyn jälkeen
Keskitalo, M. 2015. In: Viljelykiertojen monipuolistaminen Tieto tuottamaan 141: p. 10-11.
Kg/ha

3. © Luonnonvarakeskus
7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Kuva 1. Esikasvien merkitys kevätvehnäsatoihin (kg/ha) 1 – 3 vuotta esikasviviljelyn
Jälkeen. Tulokset ovat keskiarvoja kahdesta eri kokeesta.
jKskitalo, M. 2015. In: Viljelykiertojen monipuolistaminen Tieto tuottamaan 141: p. 10-11.
Kg/ha
Kevätvehnäsadoissa 350 kg/ha eroja, riippuen mitä esikasvia on viljellyt

4. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Kuva 2. Esikasvien vaikutus kevätvehnän valkuaispitoisuuteen kaksi vuotta
esikasviviljelyn jälkeen. Vertailussa yksipuolinen kevätvehnäviljely.
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1 Vehnän valkuaispitoisuuden (%)
muutos, 1 vuosi
Vehnän valkuaispitoisuuden (%)
muutos, 2 vuosi
Esikasvi

5. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Kuva 2. Esikasvien vaikutus kevätvehnän valkuaispitoisuuteen kaksi vuotta
esikasviviljelyn jälkeen. Vertailussa yksipuolinen kevätvehnäviljely.
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1 Vehnän valkuaispitoisuuden (%)
muutos, 1 vuosi
Vehnän valkuaispitoisuuden (%)
muutos, 2 vuosi
Esikasvi
Öljyhamppu ainoana esikasvina tuotti toisena
vuonna selkeän parannuksen kevätvehnän
valkuaispitoisuuteen

6. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
Härkäpapu Kaura Kevätvehnä Kevätrypsi Lupiinit Tattari Öljyhamppu Öljypellava
Vehnän TSP muutos (g)
keskimäärin
Vehnän TSP muutos (g) vuonna
2011
Kuva 3. Esikasvien vaikutus jälkikasvin (kevätvehnän) 1000siemenen painoon.
Vertailu on tehty yksipuoliseen kevätvehnäviljelyyn.
->Erot v 2011 suuria, jolloin koejäsenet, joissa oli muu kuin vehnä
esikasvina pärjäsivät hyvin

7. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
-600 -400 -200 0 200 400 600 800 1000
Kuva 4. Esikasvin (erikoiskasvit) typpitaseen (N kg/ha) vaikutus
jälkikasvin (kevätvehnä) sadonlisään (kg/ha)

8. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Kuva 4. Esikasvin (erikoiskasvit) typpitaseen (N kg/ha) vaikutus
jälkikasvin (kevätvehnä) sadonlisään (kg/ha)
Satovaihtelun takia
öljyhamppu
voi jättää
typpeä maahan
tai kasvustoon
60 kiloa/ha.
Ts, minimissään
vain 20 kg
N/ha poistuu
pellolta sadon mukana

9. © Luonnonvarakeskus9 7.9.2017
0,00
2000,00
4000,00
6000,00
8000,00
10000,00
12000,00
Kuva 5. Eri viljelykasvien juurimassat (kg ka/ha), arvioitu astiakokeesta

10. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
ka min max
Biomassa kg ka/ha 6632 3006 100266
Varret + puintijätteet kg/ha 5122 2128 7700
Sato kg ka/ha 1509 878 2366
Rikat, kg ka/ha 319,7 20 1062
Tiheys, kpl/m2 8,6 60 132
Pituus 107,6 60,8 138,3
Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta 2016:

11. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Kasvuston sitoma ravinteiden määrä kg/ha – perustiedoksi lannoitukseen
Biomassa Kg/ha Biomassassa arviolta ravinteita kg/ha
N P K Ca Mg
Juurimassa 1000 2,6 1,4 9,6 6,4 0,8
Lehtimassa
(Arvio)
1024 11,26 5,94 24,58 68,1 7,78
Varsimassa
(arvio)
4098 10,65 5,74 39,3 26,23 3,3
Siemensato 1509 49,19 18,4 15,84 3,17 7,85
Biomassa
yhteensä
(juuret +
maanpäällin
en)
7631 73,7 31,48 89,32 103,9 19,73
Ravinteita
poistuu
pellolta
49,2 18,4 15,84 3,2 7,85
Laskelmat perustuvat Hakala ym 2009 julkaisuun öljyhampun koostumuksesta
sekä Luken vuonna 2016 tekemään öljyhampun tilakierroksen tuloksiin.

12. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Oli peltoja, joissa kasvusto oli harvaa.

13. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Joissakin pelloissa kasvusto oli matalaa,
mutta yhdessä kohtaa rotevaa?

14. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Oli myös pelto, jossa kasvusto oli valtavan pitkää.

15. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Nähtiin myös hyviä peltoja.

16. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Paikoin öljyhamppu oli pitkää…

17. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
… pidempää

18. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
… vielä pidempää

19. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
…pisintä

20. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Tiheissä kasvustoissa
rikkakasveja ei esiintynyt.

21. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Juuristo on

22. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Harmaahomeisia tähkiä oli mukana.

23. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Kuolleita varsia –
Pahkahomeen vioitusta?

24. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
Epätasaista tuleentumista

25. © Luonnonvarakeskus
Öljyhamppu vuonna 2016
• Suurimmaksi osaksi pellot Jokioisten ympärillä reheviä.
• Siemenmääränä oli viljelijöiden vastausten mukaan käytetty 21 – 23 kg/ha
• Rikkakasveja yleensä hyvin vähän, muutama poikkeus.
• Kasvustotiheydessä eroja –mikä on optimi (saaneet typpeä 49- 80 kg/ha)
• Keskisato 0,25 m2 näytteistä laskettuna 1500 kg/ha.
• Kysymyksiä:
– Suuret erot pituuksissa ja rehevyydessä
– Harmaahometta tähkissä
– Vaivaako pahkahome?
– Juvien kypsyminen epätasaisesti
– Maan tiivistyminen näkyi
– Viljelijöiltä kysymyksiä:
– Korjuun ajoittaminen
– Lannoituksen ja siemenmäärän optimointi
– Maalajivaatimus
7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017

26. © LuonnonvarakeskusKeskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Öljyhamppupäivän järjestelyissä mukana
FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja
liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops).
Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014 – 2020).
Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-
Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi vuonna 2016 ja jatkuu pitkälle 2019.
7.9.2017

27. © LuonnonvarakeskusKeskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
FutureCrops – Luken hanketoimijat
Kestävyys, ympäristövaikutukset
Erja Huusela-Veistola
Katri Joensuu
Frans Silvenius
Tuotannolliset näkökulmat
Lauri Jauhiainen
Timo Kaukoranta
Marjo Keskitalo
Kirsi Raiskio
Käyttö ruuanvalmistuksessa,
liiketoiminta
Eila Järvenpää
Lotta Heikkilä
Jaana Kotro
Tiedotus, rahoituksen seuranta
Johanna Leppänen
Mari Topi-Hulmi
7.9.2017

28. © LuonnonvarakeskusKeskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Öljyhampputyöpajan järjestelyissä mukana
ScenoProt – Novel protein sources for food security (www.luke.fi/scenoprot).
Hanke on Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittama hanke, jonka
ensimmäinen kausi oli 2015 – 2017 ja toinen vaihe on 2018 – 20120.
Keskeisenä tavoitteena on lisätä kotimaisen valkuaisen tuotantoa.
7.9.2017

29. © Luonnonvarakeskus7.9.2017
Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen
31.8.2017
KIITOS