SlideShare a Scribd company logo
1 of 40
Download to read offline
Ukrainan sodan
vaikutukset
ruokamarkkinoihin
ja metsäsektoriin
-webinaari 1.4.2022
2 1.4.2022
2 1.4.2022
Webinaarin kulku
• Osallistujien mikrofonit on mykistetty ja kamerat pois
päältä.
• Kysymyksiä voi esittää Keskustelu-kentässä.
• Ennakkokysymyksiin ja keskustelussa nouseviin
kysymyksiin vastaamiseen on varattu aikaa ohjelmassa.
• Luken asiantuntijat vastaavat kysymyksiin
keskustelussa.
• Tilaisuus tallennetaan. Linkki tallenteeseen ja esityksiin
lähetetään kaikille ilmoittautuneille ensi viikon alussa.
3
Miten sota Ukrainassa vaikuttaa luonnonvaroihin?
Kaikki Luken Ukraina-aiheet ja asiantuntijat on koottu luke.fi-sivustolle
1.4.2022
Maaseudun Tulevaisuus 12.3.2022
Talouselämä 27.3.2022
Kaleva 26.3.2022
Helsingin Sanomat 26.3.2022
Luke.fi 4.3.2022
Taloussanomat 17.3.2022
4 1.4.2022
4 1.4.2022
Taustaa
• Tilanne muuttuu koko ajan. Emme tiedä milloin ja
miten tämä päättyy.
• Tilannetta arvioitaessa on tarkasteltava sekä lyhyen
että pitkän aikavälin kehityskulkuja ja vaikutuksia.
• Keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti lyhyen
aikavälin haasteisiin – tarve siirtää painopiste
ratkaisujen tunnistamiseen ja niitä tukevaan
tutkimus- ja kehitystyöhön.
5 1.4.2022
5 1.4.2022
Ukrainan sodan vaikutukset
ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin
-webinaari 1.4.2022
Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään
Jyrki Niemi
Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen
Jari Setälä
Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen
Matleena Kniivilä
Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen
Johanna Routa
6 1.4.2022
Venäjän sotatoimien vaikutukset
ruokamarkkinoihin ja vihreään
siirtymään
Jyrki Niemi, tutkimusprofessori
Csaba Jansik, erikoistutkija
Hanna Karikallio, tutkimuspäällikkö
Olli Niskanen, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
7
Venäjän sotatoimet heiluttavat maailman
vilja- ja öljykasvimarkkinoita
• Kaupankäynti pysähtynyt
Mustanmeren alueella
• Ukrainan sadon saaminen
markkinoille lähes estynyt
• Ukrainalla on iso merkitys maailman
viljakaupassa - noussut suurten
viljaa vievien maiden joukkoon
• Myös Venäjällä on iso rooli
maailman viljakaupassa
1.4.2022
8
Viljan hinnat maailmalla nousseet rajusti
1.4.2022
• Vehnän hintataso EU:ssa on
yli kaksinkertainen pitkän
aikavälin keskiarvoon
verrattuna
• Kotieläintiloilla rehu-
kustannukset nousevat
kuluvana vuonna
ennennäkemättömän
korkeiksi
Wheat, maize, barley and rice price indexes
9 1.4.2022
9 1.4.2022
Sota kärjistää tuotantopanosten hintojen
nousua
• Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja
hinnat nousseet maailmalla
• Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä
ja on jatkanut nousuaan
• Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa
suuressa lannoiteryhmässä
• Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija
• Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden
ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin
satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota
10 1.4.2022
10 1.4.2022
Suomessa tilanne lannoitteiden osalta
kriittisin typpilannoitteissa
• Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin
varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin
rautatiekuljetuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu
esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista
laivarahtina
→ Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on
edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista
• Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös
valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa
valmiista tuotteista on kuitenkin tuotu Venäjältä ja isot
toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
11
1.4.2022
1.4.2022
Lähde: Luonnonvarakeskus
Suomalainen kotieläintalous ajautunut
kustannuskriisiin
• Kotieläintiloilla rehukustannukset voivat
nousta kuluvana vuonna ennennäkemät-
tömän korkeiksi, mikä lisää paineita saada
korotuksia kotieläintuotteiden
tuottajahintoihin
• Maatalouden panoshinnat nousivat
Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä
• Vuoden 2021 lopussa panoshinnat olivat
runsaan viidenneksen korkeampia
vuoden takaiseen verrattuna
• Maatalouden investointiaikomukset ovat
nyt matalalla tasolla
Markkinamarginaalin kehitys
sianlihantuotannossa
12 1.4.2022
12 1.4.2022
Sota Ukrainassa ei tarkoita
ruokakriisiä Suomessa
• Tarvittavat elintarvikkeet pystytään edelleen saamaan
kotimaasta tai hankkimaan ulkomailta kohtuullisella hinnalla
• Vauraana maana Suomella on kyky ostaa ruokaa
maailmanmarkkinoilta korkeammillakin hinnoilla
• Maailman köyhimmille ruoan kallistuminen voi sitä vastoin
tarkoittaa, että ruoan ostamiseen ei kerta kaikkiaan riitä
rahaa
• Kasvaneet ruokakulut nakertavat kuitenkin suomalaisten
ostovoimaa ruoan kuluttajahintojen noustessa kuluvana
vuonna noin 10%
• Suomessa myös kotitalouksia, joille ruoan hinnan
nousu on iso rasitus
13 1.4.2022
13 1.4.2022
Huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa
energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti
Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat
hyvin ajankohtaisia
• Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin
kustannus-kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti
hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.
• Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja
välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen
• Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja
kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi
14 1.4.2022
14 1.4.2022
Kiitos!
jyrki.niemi@luke.fi
@JyrkiSNiemi
15 1.4.2022
Case-esimerkki:
Venäjän sotatoimien
vaikutuksia kalatalouteen
Erikoistutkija Jari Setälä ja tutkija Kaija Saarni
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
16
Kolmannes Suomen kalatalouden viennistä menetettiin
1.4.2022
Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2020, Raisio Oyj, tiedote 2022
17
Kustannusten raju nousu vaikuttaa kannattavuuteen
Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022
- Polttoaineen hinnan raju nousu
> Troolipyynti kriisissä
> Kuljetuskustannukset nousevat
- Rehuraaka-aineiden hinnan nousu >
> Rehun valmistuksen ja kalankasva-
tuksen kannattavuus heikkenevät
- Tuotantopanosten hinnat
nousevat ja saatavuus vaikeutuu
- Rakennusaineiden hinnan nousu >
Investointien toteutuminen
Troolarin polttoöljyn hinnan kehitys 2018-2022
18
Kalan maailmanmarkkinoiden muutokset
heijastuvat kotimarkkinoihin
Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022
- Venäjä on ollut suurin turskakalojen tuottaja > Näiden lajien hinnat nousevat
- Venäjä on pieni lohen ostaja, mutta sen oma lohikalojen kasvatus on kuitenkin
lähes täysin riippuvainen kalanpoikasten ja rehun tuonnista
- Tuontilohen hinnan nousulle on isot paineet, koska
- Koronan jälkeen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta on supistunut
- Rehu- ja kuljetuskustannukset nousevat sodan takia
- Euron heikentyminen lisää kustannuspaineita
- Lohen hinnannousun vaikutukset kysyntään riippuvat kalan suhteellisen
kilpailukyvyn kehittymisestä
- Siirtyykö lohen kysyntä edullisempiin tuotteisiin, kun kuluttajien ostovoima
inflaation kiihtyessä pienenee
19
Kalaomavaraisuuden lisääminen parantaisi
kriisiajan huoltovarmuutta
1.4.2022
- Kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan (enää kolmannes kotimaista)
- Kotimainen kala on uusiutuva, hajautettu ja terveellinen proteiinivaranto eri
puolella Suomea
- Kalaa voidaan tuottaa vähällä energialla, kala käyttää rehun tehokkaasti ja
kalarehu voidaan kriisiaikana tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta
- Rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja,
jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön
20
Kuva: Pro Kala Ry
21 1.4.2022
21 1.4.2022
Kiitos!
jari.setala@luke.fi
22 1.4.2022
Venäjän sotatoimien
vaikutukset metsäteollisuuteen
ja metsätalouteen
Matleena Kniivilä, Jari Viitanen, Jussi Leppänen, Antti Mutanen
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
23 1.4.2022
23 1.4.2022
Esityksen rakenne
1) Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle
2) Puun tuonnin vähenemisen vaikutukset, vaikutuksia
metsätalouteen
3) Vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen ja globaaleihin
kauppavirtoihin
4) Johtopäätöksiä
24
Suomen metsäteollisuuden
Venäjän vienti ja tuonti 2021
• Keskeistä raakapuun tuonti
Venäjältä.
• Lisäksi on tuotu sahatavaraa
suomalaisomisteisilta sahoilta ja
koivuvaneria.
• Tuontisanomalehtipaperista
suurin osa Venäjältä.
• Venäjän osuus Suomen
metsäteollisuuden viennin
kokonaisarvosta pieni, 3,8 %.
• Venäjälle on viety pääasiassa
kartonkia ja paperia.
55,7
21,4
8,3
1,4
0,9
1,7
10,6
Tuonti 586 milj. €
Raakapuu
Sahatavara
Vaneri
Paperi
Kartonki
Massa
Muut
0,2
0,4
20,3
61,5
7,4
10,3
Vienti 503 milj. €
Lähde: Tulli
25
Venäläisen puun tuonti ennen
sodan alkua oli yhä merkittävää
• Kaikkiaan tuontipuun merkitys on huomattavasti
vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista
• Venäläisen tuontipuun osuus
metsäteollisuuden puunkäytöstä noin
kymmenesosa
• Suurin merkitys kemiallisessa
metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa
• Suurin osuus tuodusta venäläisestä puusta on
joko koivukuitua (47 %) tai haketta (37 %) (2021)
• Koivukuitua tuotiin 4,4 milj. m3
• Haketta 3,4 milj. m3
• Muita puutavaralajeja tuotiin selvästi vähemmän,
mutta merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille
1.4.2022
Lähteet: Tulli ja Luke
26 1.4.2022
26 1.4.2022
Venäläisen puun tuonnin loppumisen
seurauksia (1/2)
• Hakkuiden määrä kotimaassa määräytyy
metsäteollisuustuotteiden globaalin kysynnän mukaan –
vielä emme tiedä onko kysynnässä muutoksia
• Mikäli kysynnässä ei merkittäviä muutoksia ja tuotanto
Suomessa pysyy likimain entisellään
→ kotimaisen puun kysyntä ja hakkuiden määrä
voi kasvaa
→ kotimaisiin hintoihin nousupainetta
• Venäjältä tuodun koivukuidun korvaaminen suomalaisella
puulla kuitenkin hankalaa, sillä Suomessa ei ole riittävästi
koivua kannattavasti saatavilla
27 1.4.2022
27 1.4.2022
Venäläisen puun tuonnin loppumisen
seurauksia (2/2)
• Koivukuitupuuvirtoja ohjataan kaikkein keskeisimmille
laitoksille, sellulinjoja käännetään mahdollisuuksien mukaan
havupuulle ja myös eukalyptussellun tuonti on mahdollista
• Koivukuidun tuonnin lisääminen esim. Baltiasta tai Ruotsista
– ei täytä vajetta
• Koivutukin saatavuus voi vaikeuttaa joidenkin vaneritehtaiden
tuotantoa
• Energiahakkeen tuontimäärät on mahdollista korvata
kotimaisella hakkeella, mutta se edellyttää energiapuun
korjuumäärien kasvua ja tehostamista
28 1.4.2022
28 1.4.2022
Energia, raaka-aineet, työvoima?
• Moottoripolttoöljyn ja dieselin nousevat hinnat nostavat
puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksia
• Yritystoiminnan kannattavuus?
• Raaka-aineiden saatavuus kemikaalien tuottamiseen (esim.
ureaa tarvitaan kuljetuskalustossa, työkoneissa ja juurikäävän
torjunnassa)
• Jos hakkuut kasvavat, tarvitaanko kotimaisen puun
lisäkorjuuseen lisää korjuu- ja ajokalustoa sekä työvoimaa?
• Ulkomaisten kausityöntekijöiden saatavuus?
29 1.4.2022
29 1.4.2022
Seurauksia metsäteollisuustuotteiden
kaupan loppumisesta Venäjän kanssa
Suomi on vienyt Venäjälle pääasiassa kartonkia ja paperia
• Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vähäinen, 3,8 % (2021)
• Nykyisessä markkinatilanteessa korvaavia markkinoita voidaan löytää
Metsäteollisuustuotteista tuotu Suomeen lähinnä sahatavaraa,
koivuvaneria, sanomalehtipaperia ja massaa, määrät vähäisiä
• Sanomalehtipaperista on pulaa Euroopasta lakkautetun kapasiteetin ja
UPM:n lakon vuoksi ja hinnat nousussa.
Yksittäisille yrityksille tappioita tuotannon loppumisesta Venäjällä
• Stora Enso: kaksi sahaa ja kolme pakkaustehdasta, UPM: vaneritehdas,
Metsä Group: saha. Poistuminen maasta ja tuotantolaitosten kohtalo?
• Suurten yritysten (Stora Enso, Metsä Group, UPM) liikevaihdosta Venäjän
toimintojen osuus yritysten ilmoitusten mukaan 2-3 prosenttia.
• Metsäkonevalmistajille Venäjän markkinoiden toiminnan
lopetuksella on suuremmat vaikutukset
30 1.4.2022
30 1.4.2022
Vaikutukset globaaleille markkinoille
• Merkittävimmät vaikutukset todennäköisesti sahateollisuudessa
• Kanadan ohella Venäjä on ollut maailman johtava sahatavaran
viejä (noin 30 milj. m3/v). Venäjä on myös maailman suurimpien
vanerin viejien joukossa (noin 2,9 milj. m3/v).
• Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sahatavaraa
vuosittain Eurooppaan noin 8 milj. m3
‒ Venäläisen sahatavaran poistuminen Euroopan markkinoilta luo tilaa
muille toimijoille
‒ Venäjä kohdentaa vientiään Kiinaan, jossa kilpailu tulee kiristymään
‒ Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vaikutukset epäselvempiä
• Venäjän merkitys kemiallisen metsäteollisuuden
markkinoilla on pienempi kuin sahateollisuudessa
31 1.4.2022
31 1.4.2022
Johtopäätöksiä
• Venäjän puun tuonnin loppuminen suurin välitön haaste
Suomen metsäsektorille
• Pidemmällä aikavälillä globaalien vientimarkkinoiden
talouskehitys ratkaisevaa
• Mikäli tuotanto Suomessa pysyy entisellä tasolla, kotimaisen
puun tarve kasvaa
• Samanaikaisesti metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely kasvaa
• Miten yhteensovitetaan? Muuttuuko EU:n politiikka?
Omavaraisuuden lisääminen?
• Venäjän vetovoima investointiympäristönä vähenee
entisestään
32 1.4.2022
32 1.4.2022
Kiitos!
matleena.kniivila@luke.fi
@matleenakniivil
33 1.4.2022
Case-esimerkki:
Vaikutukset puupohjaisen
energian saatavuuteen
Johanna Routa
Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
34
1.4.2022
Energian käyttö Suomessa 2020
• Energian kokonaiskulutus
oli 1,28 miljoonaa terajoulea
(TJ) vuonna 2020
• Puupolttoaineet ovat
merkittävin yksittäinen
energialähde 28% osuudella
Johanna Routa
21 %
6 %
6 %
19 %
4 %
6 %
3 %
28 %
7 %
2020
öljy
hiili
maakaasu
ydinenergia
sähkön nettotuonti
vesi ja tuulivoima
turve
puupolttoaineet
muut
35
1.4.2022
Uusiutuva energia Suomessa 2018 (lähde: Tilastokeskus)
36
Metsähake ja kuori
• Metsähakkeella on erityistä merkitystä
Suomen energiahuoltovarmuuden
kannalta, koska turpeen energiakäyttö
on vähentynyt huomattavasti
suunniteltua nopeammin. Viime
vuonna hakkeen käyttömäärä kasvoi
uuteen ennätykseen 9.4 miljoonaan
kuutiometriin.
• Metsäteollisuuden sivutuote- ja
jätepuuta energiantuotantoon
käytettiin 12,6 miljoonaa
kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta,
kaikkiaan 7,7 miljoonaa kuutiometriä.
1.4.2022
Johanna Routa
miljoonaa
m³
37
Tuontihake
1.4.2022
Johanna Routa
• Tuontihaketta on energiantuotantoon
käytetty viime vuosina noin 1,5–1,8
milj. m3. Hakkeen tuontikielto
voimassa ainakin tämän vuoden
loppuun saakka.
• Akuuttia hätää lämpö- ja
voimalaitoksilla ei ole, lähestyvä kesä
vähentää lämmitysenergian tarvetta,
mutta tulevaa talvea varten
kotimaisen turvetuotannon
palauttaminen varmistaisi yhdessä
kotimaisen energiapuun korjuun
kanssa huoltovarmuuden.
38 1.4.2022
38 1.4.2022
• Poliittiset paineet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ovat
kovat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön
puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hallitsematon
alasajo alkoi viime vuonna, mutta energiaturve tulee olemaan
merkittävä huoltovarmuustekijä tulevana talvena. Turve on
kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida ilman
laadun heikkenemistä muutaman vuoden ajan.
• Pitkällä aikavälillä venäläistä haketta korvaava määrä
metsähaketta on saatavana metsistämme. Viimeisimmän
valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan pelkästään
ensiharvennusrästejä (myöhässä olevia ensiharvennuksia) on
yli 900 000 hehtaaria. Näiden rästien purkaminen tuottaisi
kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaisi metsien
arvokasvua.
Johanna Routa
39 1.4.2022
39 1.4.2022
• Koneyrittäjät ovat kuitenkin ahdingossa rajusti
kohonneiden polttoainekustannusten takia. Ensi talven
tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo
käynnissä, ja onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka
kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle!
• Kasvava kysyntä luo painetta energiapuun hinnan
nousulle.
• Työvoiman kysyntä kasvaa, sitä ei välttämättä ole lyhyellä
aikavälillä riittävästi tarjolla logistiikkaan ja korjuuseen.
Myös ulkomaisen kausityövoiman saatavuus
metsänhoitotöihin voi heikentyä.
Johanna Routa
40 1.4.2022
40 1.4.2022
Kiitos!
johanna.routa@luke.fi
@JohannaRouta

More Related Content

Similar to Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...
Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...
Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...Tilastokeskus
 
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?Tilastokeskus
 
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossaJyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossaMaa- ja metsätalousministeriö
 
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelut
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelutJärvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelut
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelutSuomen metsäkeskus
 

Similar to Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022 (6)

Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...
Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...
Ukrainan sodan vaikutukset maa-, metsä- ja kalatalouteen tilsatojen kertomana...
 
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?
9.7.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan - mitä tilastot kertovat?
 
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 Metsasektori pandemian jalkeen
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 Metsasektori pandemian jalkeenMetsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 Metsasektori pandemian jalkeen
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 Metsasektori pandemian jalkeen
 
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossaJyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa
 
Ajankohtaisia Koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen, Jyrki Niemi
Ajankohtaisia Koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen, Jyrki NiemiAjankohtaisia Koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen, Jyrki Niemi
Ajankohtaisia Koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen, Jyrki Niemi
 
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelut
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelutJärvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelut
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelut
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 

Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

  • 2. 2 1.4.2022 2 1.4.2022 Webinaarin kulku • Osallistujien mikrofonit on mykistetty ja kamerat pois päältä. • Kysymyksiä voi esittää Keskustelu-kentässä. • Ennakkokysymyksiin ja keskustelussa nouseviin kysymyksiin vastaamiseen on varattu aikaa ohjelmassa. • Luken asiantuntijat vastaavat kysymyksiin keskustelussa. • Tilaisuus tallennetaan. Linkki tallenteeseen ja esityksiin lähetetään kaikille ilmoittautuneille ensi viikon alussa.
  • 3. 3 Miten sota Ukrainassa vaikuttaa luonnonvaroihin? Kaikki Luken Ukraina-aiheet ja asiantuntijat on koottu luke.fi-sivustolle 1.4.2022 Maaseudun Tulevaisuus 12.3.2022 Talouselämä 27.3.2022 Kaleva 26.3.2022 Helsingin Sanomat 26.3.2022 Luke.fi 4.3.2022 Taloussanomat 17.3.2022
  • 4. 4 1.4.2022 4 1.4.2022 Taustaa • Tilanne muuttuu koko ajan. Emme tiedä milloin ja miten tämä päättyy. • Tilannetta arvioitaessa on tarkasteltava sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehityskulkuja ja vaikutuksia. • Keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti lyhyen aikavälin haasteisiin – tarve siirtää painopiste ratkaisujen tunnistamiseen ja niitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
  • 5. 5 1.4.2022 5 1.4.2022 Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Jari Setälä Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa
  • 6. 6 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi, tutkimusprofessori Csaba Jansik, erikoistutkija Hanna Karikallio, tutkimuspäällikkö Olli Niskanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  • 7. 7 Venäjän sotatoimet heiluttavat maailman vilja- ja öljykasvimarkkinoita • Kaupankäynti pysähtynyt Mustanmeren alueella • Ukrainan sadon saaminen markkinoille lähes estynyt • Ukrainalla on iso merkitys maailman viljakaupassa - noussut suurten viljaa vievien maiden joukkoon • Myös Venäjällä on iso rooli maailman viljakaupassa 1.4.2022
  • 8. 8 Viljan hinnat maailmalla nousseet rajusti 1.4.2022 • Vehnän hintataso EU:ssa on yli kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna • Kotieläintiloilla rehu- kustannukset nousevat kuluvana vuonna ennennäkemättömän korkeiksi Wheat, maize, barley and rice price indexes
  • 9. 9 1.4.2022 9 1.4.2022 Sota kärjistää tuotantopanosten hintojen nousua • Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat nousseet maailmalla • Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on jatkanut nousuaan • Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa lannoiteryhmässä • Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija • Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota
  • 10. 10 1.4.2022 10 1.4.2022 Suomessa tilanne lannoitteiden osalta kriittisin typpilannoitteissa • Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekuljetuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina → Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista • Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista tuotteista on kuitenkin tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
  • 11. 11 1.4.2022 1.4.2022 Lähde: Luonnonvarakeskus Suomalainen kotieläintalous ajautunut kustannuskriisiin • Kotieläintiloilla rehukustannukset voivat nousta kuluvana vuonna ennennäkemät- tömän korkeiksi, mikä lisää paineita saada korotuksia kotieläintuotteiden tuottajahintoihin • Maatalouden panoshinnat nousivat Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä • Vuoden 2021 lopussa panoshinnat olivat runsaan viidenneksen korkeampia vuoden takaiseen verrattuna • Maatalouden investointiaikomukset ovat nyt matalalla tasolla Markkinamarginaalin kehitys sianlihantuotannossa
  • 12. 12 1.4.2022 12 1.4.2022 Sota Ukrainassa ei tarkoita ruokakriisiä Suomessa • Tarvittavat elintarvikkeet pystytään edelleen saamaan kotimaasta tai hankkimaan ulkomailta kohtuullisella hinnalla • Vauraana maana Suomella on kyky ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta korkeammillakin hinnoilla • Maailman köyhimmille ruoan kallistuminen voi sitä vastoin tarkoittaa, että ruoan ostamiseen ei kerta kaikkiaan riitä rahaa • Kasvaneet ruokakulut nakertavat kuitenkin suomalaisten ostovoimaa ruoan kuluttajahintojen noustessa kuluvana vuonna noin 10% • Suomessa myös kotitalouksia, joille ruoan hinnan nousu on iso rasitus
  • 13. 13 1.4.2022 13 1.4.2022 Huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia • Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus-kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. • Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen • Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi
  • 15. 15 1.4.2022 Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Erikoistutkija Jari Setälä ja tutkija Kaija Saarni Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  • 16. 16 Kolmannes Suomen kalatalouden viennistä menetettiin 1.4.2022 Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2020, Raisio Oyj, tiedote 2022
  • 17. 17 Kustannusten raju nousu vaikuttaa kannattavuuteen Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Polttoaineen hinnan raju nousu > Troolipyynti kriisissä > Kuljetuskustannukset nousevat - Rehuraaka-aineiden hinnan nousu > > Rehun valmistuksen ja kalankasva- tuksen kannattavuus heikkenevät - Tuotantopanosten hinnat nousevat ja saatavuus vaikeutuu - Rakennusaineiden hinnan nousu > Investointien toteutuminen Troolarin polttoöljyn hinnan kehitys 2018-2022
  • 18. 18 Kalan maailmanmarkkinoiden muutokset heijastuvat kotimarkkinoihin Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Venäjä on ollut suurin turskakalojen tuottaja > Näiden lajien hinnat nousevat - Venäjä on pieni lohen ostaja, mutta sen oma lohikalojen kasvatus on kuitenkin lähes täysin riippuvainen kalanpoikasten ja rehun tuonnista - Tuontilohen hinnan nousulle on isot paineet, koska - Koronan jälkeen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta on supistunut - Rehu- ja kuljetuskustannukset nousevat sodan takia - Euron heikentyminen lisää kustannuspaineita - Lohen hinnannousun vaikutukset kysyntään riippuvat kalan suhteellisen kilpailukyvyn kehittymisestä - Siirtyykö lohen kysyntä edullisempiin tuotteisiin, kun kuluttajien ostovoima inflaation kiihtyessä pienenee
  • 19. 19 Kalaomavaraisuuden lisääminen parantaisi kriisiajan huoltovarmuutta 1.4.2022 - Kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan (enää kolmannes kotimaista) - Kotimainen kala on uusiutuva, hajautettu ja terveellinen proteiinivaranto eri puolella Suomea - Kalaa voidaan tuottaa vähällä energialla, kala käyttää rehun tehokkaasti ja kalarehu voidaan kriisiaikana tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta - Rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön
  • 22. 22 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä, Jari Viitanen, Jussi Leppänen, Antti Mutanen Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  • 23. 23 1.4.2022 23 1.4.2022 Esityksen rakenne 1) Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle 2) Puun tuonnin vähenemisen vaikutukset, vaikutuksia metsätalouteen 3) Vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen ja globaaleihin kauppavirtoihin 4) Johtopäätöksiä
  • 24. 24 Suomen metsäteollisuuden Venäjän vienti ja tuonti 2021 • Keskeistä raakapuun tuonti Venäjältä. • Lisäksi on tuotu sahatavaraa suomalaisomisteisilta sahoilta ja koivuvaneria. • Tuontisanomalehtipaperista suurin osa Venäjältä. • Venäjän osuus Suomen metsäteollisuuden viennin kokonaisarvosta pieni, 3,8 %. • Venäjälle on viety pääasiassa kartonkia ja paperia. 55,7 21,4 8,3 1,4 0,9 1,7 10,6 Tuonti 586 milj. € Raakapuu Sahatavara Vaneri Paperi Kartonki Massa Muut 0,2 0,4 20,3 61,5 7,4 10,3 Vienti 503 milj. € Lähde: Tulli
  • 25. 25 Venäläisen puun tuonti ennen sodan alkua oli yhä merkittävää • Kaikkiaan tuontipuun merkitys on huomattavasti vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista • Venäläisen tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä noin kymmenesosa • Suurin merkitys kemiallisessa metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa • Suurin osuus tuodusta venäläisestä puusta on joko koivukuitua (47 %) tai haketta (37 %) (2021) • Koivukuitua tuotiin 4,4 milj. m3 • Haketta 3,4 milj. m3 • Muita puutavaralajeja tuotiin selvästi vähemmän, mutta merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille 1.4.2022 Lähteet: Tulli ja Luke
  • 26. 26 1.4.2022 26 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (1/2) • Hakkuiden määrä kotimaassa määräytyy metsäteollisuustuotteiden globaalin kysynnän mukaan – vielä emme tiedä onko kysynnässä muutoksia • Mikäli kysynnässä ei merkittäviä muutoksia ja tuotanto Suomessa pysyy likimain entisellään → kotimaisen puun kysyntä ja hakkuiden määrä voi kasvaa → kotimaisiin hintoihin nousupainetta • Venäjältä tuodun koivukuidun korvaaminen suomalaisella puulla kuitenkin hankalaa, sillä Suomessa ei ole riittävästi koivua kannattavasti saatavilla
  • 27. 27 1.4.2022 27 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (2/2) • Koivukuitupuuvirtoja ohjataan kaikkein keskeisimmille laitoksille, sellulinjoja käännetään mahdollisuuksien mukaan havupuulle ja myös eukalyptussellun tuonti on mahdollista • Koivukuidun tuonnin lisääminen esim. Baltiasta tai Ruotsista – ei täytä vajetta • Koivutukin saatavuus voi vaikeuttaa joidenkin vaneritehtaiden tuotantoa • Energiahakkeen tuontimäärät on mahdollista korvata kotimaisella hakkeella, mutta se edellyttää energiapuun korjuumäärien kasvua ja tehostamista
  • 28. 28 1.4.2022 28 1.4.2022 Energia, raaka-aineet, työvoima? • Moottoripolttoöljyn ja dieselin nousevat hinnat nostavat puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksia • Yritystoiminnan kannattavuus? • Raaka-aineiden saatavuus kemikaalien tuottamiseen (esim. ureaa tarvitaan kuljetuskalustossa, työkoneissa ja juurikäävän torjunnassa) • Jos hakkuut kasvavat, tarvitaanko kotimaisen puun lisäkorjuuseen lisää korjuu- ja ajokalustoa sekä työvoimaa? • Ulkomaisten kausityöntekijöiden saatavuus?
  • 29. 29 1.4.2022 29 1.4.2022 Seurauksia metsäteollisuustuotteiden kaupan loppumisesta Venäjän kanssa Suomi on vienyt Venäjälle pääasiassa kartonkia ja paperia • Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vähäinen, 3,8 % (2021) • Nykyisessä markkinatilanteessa korvaavia markkinoita voidaan löytää Metsäteollisuustuotteista tuotu Suomeen lähinnä sahatavaraa, koivuvaneria, sanomalehtipaperia ja massaa, määrät vähäisiä • Sanomalehtipaperista on pulaa Euroopasta lakkautetun kapasiteetin ja UPM:n lakon vuoksi ja hinnat nousussa. Yksittäisille yrityksille tappioita tuotannon loppumisesta Venäjällä • Stora Enso: kaksi sahaa ja kolme pakkaustehdasta, UPM: vaneritehdas, Metsä Group: saha. Poistuminen maasta ja tuotantolaitosten kohtalo? • Suurten yritysten (Stora Enso, Metsä Group, UPM) liikevaihdosta Venäjän toimintojen osuus yritysten ilmoitusten mukaan 2-3 prosenttia. • Metsäkonevalmistajille Venäjän markkinoiden toiminnan lopetuksella on suuremmat vaikutukset
  • 30. 30 1.4.2022 30 1.4.2022 Vaikutukset globaaleille markkinoille • Merkittävimmät vaikutukset todennäköisesti sahateollisuudessa • Kanadan ohella Venäjä on ollut maailman johtava sahatavaran viejä (noin 30 milj. m3/v). Venäjä on myös maailman suurimpien vanerin viejien joukossa (noin 2,9 milj. m3/v). • Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sahatavaraa vuosittain Eurooppaan noin 8 milj. m3 ‒ Venäläisen sahatavaran poistuminen Euroopan markkinoilta luo tilaa muille toimijoille ‒ Venäjä kohdentaa vientiään Kiinaan, jossa kilpailu tulee kiristymään ‒ Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vaikutukset epäselvempiä • Venäjän merkitys kemiallisen metsäteollisuuden markkinoilla on pienempi kuin sahateollisuudessa
  • 31. 31 1.4.2022 31 1.4.2022 Johtopäätöksiä • Venäjän puun tuonnin loppuminen suurin välitön haaste Suomen metsäsektorille • Pidemmällä aikavälillä globaalien vientimarkkinoiden talouskehitys ratkaisevaa • Mikäli tuotanto Suomessa pysyy entisellä tasolla, kotimaisen puun tarve kasvaa • Samanaikaisesti metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely kasvaa • Miten yhteensovitetaan? Muuttuuko EU:n politiikka? Omavaraisuuden lisääminen? • Venäjän vetovoima investointiympäristönä vähenee entisestään
  • 33. 33 1.4.2022 Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  • 34. 34 1.4.2022 Energian käyttö Suomessa 2020 • Energian kokonaiskulutus oli 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020 • Puupolttoaineet ovat merkittävin yksittäinen energialähde 28% osuudella Johanna Routa 21 % 6 % 6 % 19 % 4 % 6 % 3 % 28 % 7 % 2020 öljy hiili maakaasu ydinenergia sähkön nettotuonti vesi ja tuulivoima turve puupolttoaineet muut
  • 35. 35 1.4.2022 Uusiutuva energia Suomessa 2018 (lähde: Tilastokeskus)
  • 36. 36 Metsähake ja kuori • Metsähakkeella on erityistä merkitystä Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta, koska turpeen energiakäyttö on vähentynyt huomattavasti suunniteltua nopeammin. Viime vuonna hakkeen käyttömäärä kasvoi uuteen ennätykseen 9.4 miljoonaan kuutiometriin. • Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta energiantuotantoon käytettiin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, kaikkiaan 7,7 miljoonaa kuutiometriä. 1.4.2022 Johanna Routa miljoonaa m³
  • 37. 37 Tuontihake 1.4.2022 Johanna Routa • Tuontihaketta on energiantuotantoon käytetty viime vuosina noin 1,5–1,8 milj. m3. Hakkeen tuontikielto voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. • Akuuttia hätää lämpö- ja voimalaitoksilla ei ole, lähestyvä kesä vähentää lämmitysenergian tarvetta, mutta tulevaa talvea varten kotimaisen turvetuotannon palauttaminen varmistaisi yhdessä kotimaisen energiapuun korjuun kanssa huoltovarmuuden.
  • 38. 38 1.4.2022 38 1.4.2022 • Poliittiset paineet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ovat kovat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hallitsematon alasajo alkoi viime vuonna, mutta energiaturve tulee olemaan merkittävä huoltovarmuustekijä tulevana talvena. Turve on kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida ilman laadun heikkenemistä muutaman vuoden ajan. • Pitkällä aikavälillä venäläistä haketta korvaava määrä metsähaketta on saatavana metsistämme. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan pelkästään ensiharvennusrästejä (myöhässä olevia ensiharvennuksia) on yli 900 000 hehtaaria. Näiden rästien purkaminen tuottaisi kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaisi metsien arvokasvua. Johanna Routa
  • 39. 39 1.4.2022 39 1.4.2022 • Koneyrittäjät ovat kuitenkin ahdingossa rajusti kohonneiden polttoainekustannusten takia. Ensi talven tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo käynnissä, ja onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle! • Kasvava kysyntä luo painetta energiapuun hinnan nousulle. • Työvoiman kysyntä kasvaa, sitä ei välttämättä ole lyhyellä aikavälillä riittävästi tarjolla logistiikkaan ja korjuuseen. Myös ulkomaisen kausityövoiman saatavuus metsänhoitotöihin voi heikentyä. Johanna Routa