Successfully reported this slideshow.

Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

0

Share

Loading in …3
×
1 of 40
1 of 40

Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

0

Share

Download to read offline

Description

Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.

Transcript

  1. 1. Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  2. 2. 2 1.4.2022 2 1.4.2022 Webinaarin kulku • Osallistujien mikrofonit on mykistetty ja kamerat pois päältä. • Kysymyksiä voi esittää Keskustelu-kentässä. • Ennakkokysymyksiin ja keskustelussa nouseviin kysymyksiin vastaamiseen on varattu aikaa ohjelmassa. • Luken asiantuntijat vastaavat kysymyksiin keskustelussa. • Tilaisuus tallennetaan. Linkki tallenteeseen ja esityksiin lähetetään kaikille ilmoittautuneille ensi viikon alussa.
  3. 3. 3 Miten sota Ukrainassa vaikuttaa luonnonvaroihin? Kaikki Luken Ukraina-aiheet ja asiantuntijat on koottu luke.fi-sivustolle 1.4.2022 Maaseudun Tulevaisuus 12.3.2022 Talouselämä 27.3.2022 Kaleva 26.3.2022 Helsingin Sanomat 26.3.2022 Luke.fi 4.3.2022 Taloussanomat 17.3.2022
  4. 4. 4 1.4.2022 4 1.4.2022 Taustaa • Tilanne muuttuu koko ajan. Emme tiedä milloin ja miten tämä päättyy. • Tilannetta arvioitaessa on tarkasteltava sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehityskulkuja ja vaikutuksia. • Keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti lyhyen aikavälin haasteisiin – tarve siirtää painopiste ratkaisujen tunnistamiseen ja niitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
  5. 5. 5 1.4.2022 5 1.4.2022 Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Jari Setälä Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa
  6. 6. 6 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi, tutkimusprofessori Csaba Jansik, erikoistutkija Hanna Karikallio, tutkimuspäällikkö Olli Niskanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  7. 7. 7 Venäjän sotatoimet heiluttavat maailman vilja- ja öljykasvimarkkinoita • Kaupankäynti pysähtynyt Mustanmeren alueella • Ukrainan sadon saaminen markkinoille lähes estynyt • Ukrainalla on iso merkitys maailman viljakaupassa - noussut suurten viljaa vievien maiden joukkoon • Myös Venäjällä on iso rooli maailman viljakaupassa 1.4.2022
  8. 8. 8 Viljan hinnat maailmalla nousseet rajusti 1.4.2022 • Vehnän hintataso EU:ssa on yli kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna • Kotieläintiloilla rehu- kustannukset nousevat kuluvana vuonna ennennäkemättömän korkeiksi Wheat, maize, barley and rice price indexes
  9. 9. 9 1.4.2022 9 1.4.2022 Sota kärjistää tuotantopanosten hintojen nousua • Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat nousseet maailmalla • Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on jatkanut nousuaan • Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa lannoiteryhmässä • Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija • Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota
  10. 10. 10 1.4.2022 10 1.4.2022 Suomessa tilanne lannoitteiden osalta kriittisin typpilannoitteissa • Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekuljetuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina → Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista • Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista tuotteista on kuitenkin tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
  11. 11. 11 1.4.2022 1.4.2022 Lähde: Luonnonvarakeskus Suomalainen kotieläintalous ajautunut kustannuskriisiin • Kotieläintiloilla rehukustannukset voivat nousta kuluvana vuonna ennennäkemät- tömän korkeiksi, mikä lisää paineita saada korotuksia kotieläintuotteiden tuottajahintoihin • Maatalouden panoshinnat nousivat Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä • Vuoden 2021 lopussa panoshinnat olivat runsaan viidenneksen korkeampia vuoden takaiseen verrattuna • Maatalouden investointiaikomukset ovat nyt matalalla tasolla Markkinamarginaalin kehitys sianlihantuotannossa
  12. 12. 12 1.4.2022 12 1.4.2022 Sota Ukrainassa ei tarkoita ruokakriisiä Suomessa • Tarvittavat elintarvikkeet pystytään edelleen saamaan kotimaasta tai hankkimaan ulkomailta kohtuullisella hinnalla • Vauraana maana Suomella on kyky ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta korkeammillakin hinnoilla • Maailman köyhimmille ruoan kallistuminen voi sitä vastoin tarkoittaa, että ruoan ostamiseen ei kerta kaikkiaan riitä rahaa • Kasvaneet ruokakulut nakertavat kuitenkin suomalaisten ostovoimaa ruoan kuluttajahintojen noustessa kuluvana vuonna noin 10% • Suomessa myös kotitalouksia, joille ruoan hinnan nousu on iso rasitus
  13. 13. 13 1.4.2022 13 1.4.2022 Huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia • Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus-kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. • Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen • Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi
  14. 14. 14 1.4.2022 14 1.4.2022 Kiitos! jyrki.niemi@luke.fi @JyrkiSNiemi
  15. 15. 15 1.4.2022 Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Erikoistutkija Jari Setälä ja tutkija Kaija Saarni Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  16. 16. 16 Kolmannes Suomen kalatalouden viennistä menetettiin 1.4.2022 Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2020, Raisio Oyj, tiedote 2022
  17. 17. 17 Kustannusten raju nousu vaikuttaa kannattavuuteen Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Polttoaineen hinnan raju nousu > Troolipyynti kriisissä > Kuljetuskustannukset nousevat - Rehuraaka-aineiden hinnan nousu > > Rehun valmistuksen ja kalankasva- tuksen kannattavuus heikkenevät - Tuotantopanosten hinnat nousevat ja saatavuus vaikeutuu - Rakennusaineiden hinnan nousu > Investointien toteutuminen Troolarin polttoöljyn hinnan kehitys 2018-2022
  18. 18. 18 Kalan maailmanmarkkinoiden muutokset heijastuvat kotimarkkinoihin Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Venäjä on ollut suurin turskakalojen tuottaja > Näiden lajien hinnat nousevat - Venäjä on pieni lohen ostaja, mutta sen oma lohikalojen kasvatus on kuitenkin lähes täysin riippuvainen kalanpoikasten ja rehun tuonnista - Tuontilohen hinnan nousulle on isot paineet, koska - Koronan jälkeen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta on supistunut - Rehu- ja kuljetuskustannukset nousevat sodan takia - Euron heikentyminen lisää kustannuspaineita - Lohen hinnannousun vaikutukset kysyntään riippuvat kalan suhteellisen kilpailukyvyn kehittymisestä - Siirtyykö lohen kysyntä edullisempiin tuotteisiin, kun kuluttajien ostovoima inflaation kiihtyessä pienenee
  19. 19. 19 Kalaomavaraisuuden lisääminen parantaisi kriisiajan huoltovarmuutta 1.4.2022 - Kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan (enää kolmannes kotimaista) - Kotimainen kala on uusiutuva, hajautettu ja terveellinen proteiinivaranto eri puolella Suomea - Kalaa voidaan tuottaa vähällä energialla, kala käyttää rehun tehokkaasti ja kalarehu voidaan kriisiaikana tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta - Rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön
  20. 20. 20 Kuva: Pro Kala Ry
  21. 21. 21 1.4.2022 21 1.4.2022 Kiitos! jari.setala@luke.fi
  22. 22. 22 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä, Jari Viitanen, Jussi Leppänen, Antti Mutanen Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  23. 23. 23 1.4.2022 23 1.4.2022 Esityksen rakenne 1) Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle 2) Puun tuonnin vähenemisen vaikutukset, vaikutuksia metsätalouteen 3) Vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen ja globaaleihin kauppavirtoihin 4) Johtopäätöksiä
  24. 24. 24 Suomen metsäteollisuuden Venäjän vienti ja tuonti 2021 • Keskeistä raakapuun tuonti Venäjältä. • Lisäksi on tuotu sahatavaraa suomalaisomisteisilta sahoilta ja koivuvaneria. • Tuontisanomalehtipaperista suurin osa Venäjältä. • Venäjän osuus Suomen metsäteollisuuden viennin kokonaisarvosta pieni, 3,8 %. • Venäjälle on viety pääasiassa kartonkia ja paperia. 55,7 21,4 8,3 1,4 0,9 1,7 10,6 Tuonti 586 milj. € Raakapuu Sahatavara Vaneri Paperi Kartonki Massa Muut 0,2 0,4 20,3 61,5 7,4 10,3 Vienti 503 milj. € Lähde: Tulli
  25. 25. 25 Venäläisen puun tuonti ennen sodan alkua oli yhä merkittävää • Kaikkiaan tuontipuun merkitys on huomattavasti vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista • Venäläisen tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä noin kymmenesosa • Suurin merkitys kemiallisessa metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa • Suurin osuus tuodusta venäläisestä puusta on joko koivukuitua (47 %) tai haketta (37 %) (2021) • Koivukuitua tuotiin 4,4 milj. m3 • Haketta 3,4 milj. m3 • Muita puutavaralajeja tuotiin selvästi vähemmän, mutta merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille 1.4.2022 Lähteet: Tulli ja Luke
  26. 26. 26 1.4.2022 26 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (1/2) • Hakkuiden määrä kotimaassa määräytyy metsäteollisuustuotteiden globaalin kysynnän mukaan – vielä emme tiedä onko kysynnässä muutoksia • Mikäli kysynnässä ei merkittäviä muutoksia ja tuotanto Suomessa pysyy likimain entisellään → kotimaisen puun kysyntä ja hakkuiden määrä voi kasvaa → kotimaisiin hintoihin nousupainetta • Venäjältä tuodun koivukuidun korvaaminen suomalaisella puulla kuitenkin hankalaa, sillä Suomessa ei ole riittävästi koivua kannattavasti saatavilla
  27. 27. 27 1.4.2022 27 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (2/2) • Koivukuitupuuvirtoja ohjataan kaikkein keskeisimmille laitoksille, sellulinjoja käännetään mahdollisuuksien mukaan havupuulle ja myös eukalyptussellun tuonti on mahdollista • Koivukuidun tuonnin lisääminen esim. Baltiasta tai Ruotsista – ei täytä vajetta • Koivutukin saatavuus voi vaikeuttaa joidenkin vaneritehtaiden tuotantoa • Energiahakkeen tuontimäärät on mahdollista korvata kotimaisella hakkeella, mutta se edellyttää energiapuun korjuumäärien kasvua ja tehostamista
  28. 28. 28 1.4.2022 28 1.4.2022 Energia, raaka-aineet, työvoima? • Moottoripolttoöljyn ja dieselin nousevat hinnat nostavat puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksia • Yritystoiminnan kannattavuus? • Raaka-aineiden saatavuus kemikaalien tuottamiseen (esim. ureaa tarvitaan kuljetuskalustossa, työkoneissa ja juurikäävän torjunnassa) • Jos hakkuut kasvavat, tarvitaanko kotimaisen puun lisäkorjuuseen lisää korjuu- ja ajokalustoa sekä työvoimaa? • Ulkomaisten kausityöntekijöiden saatavuus?
  29. 29. 29 1.4.2022 29 1.4.2022 Seurauksia metsäteollisuustuotteiden kaupan loppumisesta Venäjän kanssa Suomi on vienyt Venäjälle pääasiassa kartonkia ja paperia • Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vähäinen, 3,8 % (2021) • Nykyisessä markkinatilanteessa korvaavia markkinoita voidaan löytää Metsäteollisuustuotteista tuotu Suomeen lähinnä sahatavaraa, koivuvaneria, sanomalehtipaperia ja massaa, määrät vähäisiä • Sanomalehtipaperista on pulaa Euroopasta lakkautetun kapasiteetin ja UPM:n lakon vuoksi ja hinnat nousussa. Yksittäisille yrityksille tappioita tuotannon loppumisesta Venäjällä • Stora Enso: kaksi sahaa ja kolme pakkaustehdasta, UPM: vaneritehdas, Metsä Group: saha. Poistuminen maasta ja tuotantolaitosten kohtalo? • Suurten yritysten (Stora Enso, Metsä Group, UPM) liikevaihdosta Venäjän toimintojen osuus yritysten ilmoitusten mukaan 2-3 prosenttia. • Metsäkonevalmistajille Venäjän markkinoiden toiminnan lopetuksella on suuremmat vaikutukset
  30. 30. 30 1.4.2022 30 1.4.2022 Vaikutukset globaaleille markkinoille • Merkittävimmät vaikutukset todennäköisesti sahateollisuudessa • Kanadan ohella Venäjä on ollut maailman johtava sahatavaran viejä (noin 30 milj. m3/v). Venäjä on myös maailman suurimpien vanerin viejien joukossa (noin 2,9 milj. m3/v). • Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sahatavaraa vuosittain Eurooppaan noin 8 milj. m3 ‒ Venäläisen sahatavaran poistuminen Euroopan markkinoilta luo tilaa muille toimijoille ‒ Venäjä kohdentaa vientiään Kiinaan, jossa kilpailu tulee kiristymään ‒ Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vaikutukset epäselvempiä • Venäjän merkitys kemiallisen metsäteollisuuden markkinoilla on pienempi kuin sahateollisuudessa
  31. 31. 31 1.4.2022 31 1.4.2022 Johtopäätöksiä • Venäjän puun tuonnin loppuminen suurin välitön haaste Suomen metsäsektorille • Pidemmällä aikavälillä globaalien vientimarkkinoiden talouskehitys ratkaisevaa • Mikäli tuotanto Suomessa pysyy entisellä tasolla, kotimaisen puun tarve kasvaa • Samanaikaisesti metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely kasvaa • Miten yhteensovitetaan? Muuttuuko EU:n politiikka? Omavaraisuuden lisääminen? • Venäjän vetovoima investointiympäristönä vähenee entisestään
  32. 32. 32 1.4.2022 32 1.4.2022 Kiitos! matleena.kniivila@luke.fi @matleenakniivil
  33. 33. 33 1.4.2022 Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  34. 34. 34 1.4.2022 Energian käyttö Suomessa 2020 • Energian kokonaiskulutus oli 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020 • Puupolttoaineet ovat merkittävin yksittäinen energialähde 28% osuudella Johanna Routa 21 % 6 % 6 % 19 % 4 % 6 % 3 % 28 % 7 % 2020 öljy hiili maakaasu ydinenergia sähkön nettotuonti vesi ja tuulivoima turve puupolttoaineet muut
  35. 35. 35 1.4.2022 Uusiutuva energia Suomessa 2018 (lähde: Tilastokeskus)
  36. 36. 36 Metsähake ja kuori • Metsähakkeella on erityistä merkitystä Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta, koska turpeen energiakäyttö on vähentynyt huomattavasti suunniteltua nopeammin. Viime vuonna hakkeen käyttömäärä kasvoi uuteen ennätykseen 9.4 miljoonaan kuutiometriin. • Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta energiantuotantoon käytettiin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, kaikkiaan 7,7 miljoonaa kuutiometriä. 1.4.2022 Johanna Routa miljoonaa m³
  37. 37. 37 Tuontihake 1.4.2022 Johanna Routa • Tuontihaketta on energiantuotantoon käytetty viime vuosina noin 1,5–1,8 milj. m3. Hakkeen tuontikielto voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. • Akuuttia hätää lämpö- ja voimalaitoksilla ei ole, lähestyvä kesä vähentää lämmitysenergian tarvetta, mutta tulevaa talvea varten kotimaisen turvetuotannon palauttaminen varmistaisi yhdessä kotimaisen energiapuun korjuun kanssa huoltovarmuuden.
  38. 38. 38 1.4.2022 38 1.4.2022 • Poliittiset paineet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ovat kovat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hallitsematon alasajo alkoi viime vuonna, mutta energiaturve tulee olemaan merkittävä huoltovarmuustekijä tulevana talvena. Turve on kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida ilman laadun heikkenemistä muutaman vuoden ajan. • Pitkällä aikavälillä venäläistä haketta korvaava määrä metsähaketta on saatavana metsistämme. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan pelkästään ensiharvennusrästejä (myöhässä olevia ensiharvennuksia) on yli 900 000 hehtaaria. Näiden rästien purkaminen tuottaisi kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaisi metsien arvokasvua. Johanna Routa
  39. 39. 39 1.4.2022 39 1.4.2022 • Koneyrittäjät ovat kuitenkin ahdingossa rajusti kohonneiden polttoainekustannusten takia. Ensi talven tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo käynnissä, ja onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle! • Kasvava kysyntä luo painetta energiapuun hinnan nousulle. • Työvoiman kysyntä kasvaa, sitä ei välttämättä ole lyhyellä aikavälillä riittävästi tarjolla logistiikkaan ja korjuuseen. Myös ulkomaisen kausityövoiman saatavuus metsänhoitotöihin voi heikentyä. Johanna Routa
  40. 40. 40 1.4.2022 40 1.4.2022 Kiitos! johanna.routa@luke.fi @JohannaRouta

Description

Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.

Transcript

  1. 1. Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  2. 2. 2 1.4.2022 2 1.4.2022 Webinaarin kulku • Osallistujien mikrofonit on mykistetty ja kamerat pois päältä. • Kysymyksiä voi esittää Keskustelu-kentässä. • Ennakkokysymyksiin ja keskustelussa nouseviin kysymyksiin vastaamiseen on varattu aikaa ohjelmassa. • Luken asiantuntijat vastaavat kysymyksiin keskustelussa. • Tilaisuus tallennetaan. Linkki tallenteeseen ja esityksiin lähetetään kaikille ilmoittautuneille ensi viikon alussa.
  3. 3. 3 Miten sota Ukrainassa vaikuttaa luonnonvaroihin? Kaikki Luken Ukraina-aiheet ja asiantuntijat on koottu luke.fi-sivustolle 1.4.2022 Maaseudun Tulevaisuus 12.3.2022 Talouselämä 27.3.2022 Kaleva 26.3.2022 Helsingin Sanomat 26.3.2022 Luke.fi 4.3.2022 Taloussanomat 17.3.2022
  4. 4. 4 1.4.2022 4 1.4.2022 Taustaa • Tilanne muuttuu koko ajan. Emme tiedä milloin ja miten tämä päättyy. • Tilannetta arvioitaessa on tarkasteltava sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehityskulkuja ja vaikutuksia. • Keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti lyhyen aikavälin haasteisiin – tarve siirtää painopiste ratkaisujen tunnistamiseen ja niitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
  5. 5. 5 1.4.2022 5 1.4.2022 Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Jari Setälä Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa
  6. 6. 6 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään Jyrki Niemi, tutkimusprofessori Csaba Jansik, erikoistutkija Hanna Karikallio, tutkimuspäällikkö Olli Niskanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  7. 7. 7 Venäjän sotatoimet heiluttavat maailman vilja- ja öljykasvimarkkinoita • Kaupankäynti pysähtynyt Mustanmeren alueella • Ukrainan sadon saaminen markkinoille lähes estynyt • Ukrainalla on iso merkitys maailman viljakaupassa - noussut suurten viljaa vievien maiden joukkoon • Myös Venäjällä on iso rooli maailman viljakaupassa 1.4.2022
  8. 8. 8 Viljan hinnat maailmalla nousseet rajusti 1.4.2022 • Vehnän hintataso EU:ssa on yli kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna • Kotieläintiloilla rehu- kustannukset nousevat kuluvana vuonna ennennäkemättömän korkeiksi Wheat, maize, barley and rice price indexes
  9. 9. 9 1.4.2022 9 1.4.2022 Sota kärjistää tuotantopanosten hintojen nousua • Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat nousseet maailmalla • Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on jatkanut nousuaan • Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa lannoiteryhmässä • Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija • Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota
  10. 10. 10 1.4.2022 10 1.4.2022 Suomessa tilanne lannoitteiden osalta kriittisin typpilannoitteissa • Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekuljetuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina → Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista • Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista tuotteista on kuitenkin tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä
  11. 11. 11 1.4.2022 1.4.2022 Lähde: Luonnonvarakeskus Suomalainen kotieläintalous ajautunut kustannuskriisiin • Kotieläintiloilla rehukustannukset voivat nousta kuluvana vuonna ennennäkemät- tömän korkeiksi, mikä lisää paineita saada korotuksia kotieläintuotteiden tuottajahintoihin • Maatalouden panoshinnat nousivat Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä • Vuoden 2021 lopussa panoshinnat olivat runsaan viidenneksen korkeampia vuoden takaiseen verrattuna • Maatalouden investointiaikomukset ovat nyt matalalla tasolla Markkinamarginaalin kehitys sianlihantuotannossa
  12. 12. 12 1.4.2022 12 1.4.2022 Sota Ukrainassa ei tarkoita ruokakriisiä Suomessa • Tarvittavat elintarvikkeet pystytään edelleen saamaan kotimaasta tai hankkimaan ulkomailta kohtuullisella hinnalla • Vauraana maana Suomella on kyky ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta korkeammillakin hinnoilla • Maailman köyhimmille ruoan kallistuminen voi sitä vastoin tarkoittaa, että ruoan ostamiseen ei kerta kaikkiaan riitä rahaa • Kasvaneet ruokakulut nakertavat kuitenkin suomalaisten ostovoimaa ruoan kuluttajahintojen noustessa kuluvana vuonna noin 10% • Suomessa myös kotitalouksia, joille ruoan hinnan nousu on iso rasitus
  13. 13. 13 1.4.2022 13 1.4.2022 Huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia • Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus-kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. • Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen • Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi
  14. 14. 14 1.4.2022 14 1.4.2022 Kiitos! jyrki.niemi@luke.fi @JyrkiSNiemi
  15. 15. 15 1.4.2022 Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen Erikoistutkija Jari Setälä ja tutkija Kaija Saarni Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  16. 16. 16 Kolmannes Suomen kalatalouden viennistä menetettiin 1.4.2022 Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2020, Raisio Oyj, tiedote 2022
  17. 17. 17 Kustannusten raju nousu vaikuttaa kannattavuuteen Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Polttoaineen hinnan raju nousu > Troolipyynti kriisissä > Kuljetuskustannukset nousevat - Rehuraaka-aineiden hinnan nousu > > Rehun valmistuksen ja kalankasva- tuksen kannattavuus heikkenevät - Tuotantopanosten hinnat nousevat ja saatavuus vaikeutuu - Rakennusaineiden hinnan nousu > Investointien toteutuminen Troolarin polttoöljyn hinnan kehitys 2018-2022
  18. 18. 18 Kalan maailmanmarkkinoiden muutokset heijastuvat kotimarkkinoihin Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022 - Venäjä on ollut suurin turskakalojen tuottaja > Näiden lajien hinnat nousevat - Venäjä on pieni lohen ostaja, mutta sen oma lohikalojen kasvatus on kuitenkin lähes täysin riippuvainen kalanpoikasten ja rehun tuonnista - Tuontilohen hinnan nousulle on isot paineet, koska - Koronan jälkeen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta on supistunut - Rehu- ja kuljetuskustannukset nousevat sodan takia - Euron heikentyminen lisää kustannuspaineita - Lohen hinnannousun vaikutukset kysyntään riippuvat kalan suhteellisen kilpailukyvyn kehittymisestä - Siirtyykö lohen kysyntä edullisempiin tuotteisiin, kun kuluttajien ostovoima inflaation kiihtyessä pienenee
  19. 19. 19 Kalaomavaraisuuden lisääminen parantaisi kriisiajan huoltovarmuutta 1.4.2022 - Kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan (enää kolmannes kotimaista) - Kotimainen kala on uusiutuva, hajautettu ja terveellinen proteiinivaranto eri puolella Suomea - Kalaa voidaan tuottaa vähällä energialla, kala käyttää rehun tehokkaasti ja kalarehu voidaan kriisiaikana tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta - Rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön
  20. 20. 20 Kuva: Pro Kala Ry
  21. 21. 21 1.4.2022 21 1.4.2022 Kiitos! jari.setala@luke.fi
  22. 22. 22 1.4.2022 Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen Matleena Kniivilä, Jari Viitanen, Jussi Leppänen, Antti Mutanen Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  23. 23. 23 1.4.2022 23 1.4.2022 Esityksen rakenne 1) Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle 2) Puun tuonnin vähenemisen vaikutukset, vaikutuksia metsätalouteen 3) Vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen ja globaaleihin kauppavirtoihin 4) Johtopäätöksiä
  24. 24. 24 Suomen metsäteollisuuden Venäjän vienti ja tuonti 2021 • Keskeistä raakapuun tuonti Venäjältä. • Lisäksi on tuotu sahatavaraa suomalaisomisteisilta sahoilta ja koivuvaneria. • Tuontisanomalehtipaperista suurin osa Venäjältä. • Venäjän osuus Suomen metsäteollisuuden viennin kokonaisarvosta pieni, 3,8 %. • Venäjälle on viety pääasiassa kartonkia ja paperia. 55,7 21,4 8,3 1,4 0,9 1,7 10,6 Tuonti 586 milj. € Raakapuu Sahatavara Vaneri Paperi Kartonki Massa Muut 0,2 0,4 20,3 61,5 7,4 10,3 Vienti 503 milj. € Lähde: Tulli
  25. 25. 25 Venäläisen puun tuonti ennen sodan alkua oli yhä merkittävää • Kaikkiaan tuontipuun merkitys on huomattavasti vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista • Venäläisen tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä noin kymmenesosa • Suurin merkitys kemiallisessa metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa • Suurin osuus tuodusta venäläisestä puusta on joko koivukuitua (47 %) tai haketta (37 %) (2021) • Koivukuitua tuotiin 4,4 milj. m3 • Haketta 3,4 milj. m3 • Muita puutavaralajeja tuotiin selvästi vähemmän, mutta merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille 1.4.2022 Lähteet: Tulli ja Luke
  26. 26. 26 1.4.2022 26 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (1/2) • Hakkuiden määrä kotimaassa määräytyy metsäteollisuustuotteiden globaalin kysynnän mukaan – vielä emme tiedä onko kysynnässä muutoksia • Mikäli kysynnässä ei merkittäviä muutoksia ja tuotanto Suomessa pysyy likimain entisellään → kotimaisen puun kysyntä ja hakkuiden määrä voi kasvaa → kotimaisiin hintoihin nousupainetta • Venäjältä tuodun koivukuidun korvaaminen suomalaisella puulla kuitenkin hankalaa, sillä Suomessa ei ole riittävästi koivua kannattavasti saatavilla
  27. 27. 27 1.4.2022 27 1.4.2022 Venäläisen puun tuonnin loppumisen seurauksia (2/2) • Koivukuitupuuvirtoja ohjataan kaikkein keskeisimmille laitoksille, sellulinjoja käännetään mahdollisuuksien mukaan havupuulle ja myös eukalyptussellun tuonti on mahdollista • Koivukuidun tuonnin lisääminen esim. Baltiasta tai Ruotsista – ei täytä vajetta • Koivutukin saatavuus voi vaikeuttaa joidenkin vaneritehtaiden tuotantoa • Energiahakkeen tuontimäärät on mahdollista korvata kotimaisella hakkeella, mutta se edellyttää energiapuun korjuumäärien kasvua ja tehostamista
  28. 28. 28 1.4.2022 28 1.4.2022 Energia, raaka-aineet, työvoima? • Moottoripolttoöljyn ja dieselin nousevat hinnat nostavat puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksia • Yritystoiminnan kannattavuus? • Raaka-aineiden saatavuus kemikaalien tuottamiseen (esim. ureaa tarvitaan kuljetuskalustossa, työkoneissa ja juurikäävän torjunnassa) • Jos hakkuut kasvavat, tarvitaanko kotimaisen puun lisäkorjuuseen lisää korjuu- ja ajokalustoa sekä työvoimaa? • Ulkomaisten kausityöntekijöiden saatavuus?
  29. 29. 29 1.4.2022 29 1.4.2022 Seurauksia metsäteollisuustuotteiden kaupan loppumisesta Venäjän kanssa Suomi on vienyt Venäjälle pääasiassa kartonkia ja paperia • Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vähäinen, 3,8 % (2021) • Nykyisessä markkinatilanteessa korvaavia markkinoita voidaan löytää Metsäteollisuustuotteista tuotu Suomeen lähinnä sahatavaraa, koivuvaneria, sanomalehtipaperia ja massaa, määrät vähäisiä • Sanomalehtipaperista on pulaa Euroopasta lakkautetun kapasiteetin ja UPM:n lakon vuoksi ja hinnat nousussa. Yksittäisille yrityksille tappioita tuotannon loppumisesta Venäjällä • Stora Enso: kaksi sahaa ja kolme pakkaustehdasta, UPM: vaneritehdas, Metsä Group: saha. Poistuminen maasta ja tuotantolaitosten kohtalo? • Suurten yritysten (Stora Enso, Metsä Group, UPM) liikevaihdosta Venäjän toimintojen osuus yritysten ilmoitusten mukaan 2-3 prosenttia. • Metsäkonevalmistajille Venäjän markkinoiden toiminnan lopetuksella on suuremmat vaikutukset
  30. 30. 30 1.4.2022 30 1.4.2022 Vaikutukset globaaleille markkinoille • Merkittävimmät vaikutukset todennäköisesti sahateollisuudessa • Kanadan ohella Venäjä on ollut maailman johtava sahatavaran viejä (noin 30 milj. m3/v). Venäjä on myös maailman suurimpien vanerin viejien joukossa (noin 2,9 milj. m3/v). • Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sahatavaraa vuosittain Eurooppaan noin 8 milj. m3 ‒ Venäläisen sahatavaran poistuminen Euroopan markkinoilta luo tilaa muille toimijoille ‒ Venäjä kohdentaa vientiään Kiinaan, jossa kilpailu tulee kiristymään ‒ Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vaikutukset epäselvempiä • Venäjän merkitys kemiallisen metsäteollisuuden markkinoilla on pienempi kuin sahateollisuudessa
  31. 31. 31 1.4.2022 31 1.4.2022 Johtopäätöksiä • Venäjän puun tuonnin loppuminen suurin välitön haaste Suomen metsäsektorille • Pidemmällä aikavälillä globaalien vientimarkkinoiden talouskehitys ratkaisevaa • Mikäli tuotanto Suomessa pysyy entisellä tasolla, kotimaisen puun tarve kasvaa • Samanaikaisesti metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely kasvaa • Miten yhteensovitetaan? Muuttuuko EU:n politiikka? Omavaraisuuden lisääminen? • Venäjän vetovoima investointiympäristönä vähenee entisestään
  32. 32. 32 1.4.2022 32 1.4.2022 Kiitos! matleena.kniivila@luke.fi @matleenakniivil
  33. 33. 33 1.4.2022 Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen Johanna Routa Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022
  34. 34. 34 1.4.2022 Energian käyttö Suomessa 2020 • Energian kokonaiskulutus oli 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020 • Puupolttoaineet ovat merkittävin yksittäinen energialähde 28% osuudella Johanna Routa 21 % 6 % 6 % 19 % 4 % 6 % 3 % 28 % 7 % 2020 öljy hiili maakaasu ydinenergia sähkön nettotuonti vesi ja tuulivoima turve puupolttoaineet muut
  35. 35. 35 1.4.2022 Uusiutuva energia Suomessa 2018 (lähde: Tilastokeskus)
  36. 36. 36 Metsähake ja kuori • Metsähakkeella on erityistä merkitystä Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta, koska turpeen energiakäyttö on vähentynyt huomattavasti suunniteltua nopeammin. Viime vuonna hakkeen käyttömäärä kasvoi uuteen ennätykseen 9.4 miljoonaan kuutiometriin. • Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta energiantuotantoon käytettiin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, kaikkiaan 7,7 miljoonaa kuutiometriä. 1.4.2022 Johanna Routa miljoonaa m³
  37. 37. 37 Tuontihake 1.4.2022 Johanna Routa • Tuontihaketta on energiantuotantoon käytetty viime vuosina noin 1,5–1,8 milj. m3. Hakkeen tuontikielto voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. • Akuuttia hätää lämpö- ja voimalaitoksilla ei ole, lähestyvä kesä vähentää lämmitysenergian tarvetta, mutta tulevaa talvea varten kotimaisen turvetuotannon palauttaminen varmistaisi yhdessä kotimaisen energiapuun korjuun kanssa huoltovarmuuden.
  38. 38. 38 1.4.2022 38 1.4.2022 • Poliittiset paineet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ovat kovat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hallitsematon alasajo alkoi viime vuonna, mutta energiaturve tulee olemaan merkittävä huoltovarmuustekijä tulevana talvena. Turve on kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida ilman laadun heikkenemistä muutaman vuoden ajan. • Pitkällä aikavälillä venäläistä haketta korvaava määrä metsähaketta on saatavana metsistämme. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan pelkästään ensiharvennusrästejä (myöhässä olevia ensiharvennuksia) on yli 900 000 hehtaaria. Näiden rästien purkaminen tuottaisi kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaisi metsien arvokasvua. Johanna Routa
  39. 39. 39 1.4.2022 39 1.4.2022 • Koneyrittäjät ovat kuitenkin ahdingossa rajusti kohonneiden polttoainekustannusten takia. Ensi talven tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo käynnissä, ja onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle! • Kasvava kysyntä luo painetta energiapuun hinnan nousulle. • Työvoiman kysyntä kasvaa, sitä ei välttämättä ole lyhyellä aikavälillä riittävästi tarjolla logistiikkaan ja korjuuseen. Myös ulkomaisen kausityövoiman saatavuus metsänhoitotöihin voi heikentyä. Johanna Routa
  40. 40. 40 1.4.2022 40 1.4.2022 Kiitos! johanna.routa@luke.fi @JohannaRouta

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

×