Nurmen täydennyskylvö (Päivi Kurki, LUKE)

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Päivi Kurki
Tutkija, Luonnonvarakeskus
Kohti parempia satoja –seminaari
Iisalmi 8.11.2016
Nurmet Rahaksi –hanke
Nurmen täydennyskylvö

2. © Luonnonvarakeskus
Aiheet
• Nurmituotannon perusta
• Täydennyskylvön edellytykset
• Nurmen tiheys ja kasvilajit
• Versomäärä, kasvuston korkeus ja sadonmuodostus
• Kylvön ajankohta, kylvötapa ja siemenmäärä
• Nurmen hoitaminen
• Tiheyden ylläpito
2 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

3. © Luonnonvarakeskus
• PELLON PERUSKUNNOSTUS ON AINA
NURMIVILJELYN PERUSTA.
• Vesitalous. Ojitus.
• Pellon pinnan muotoilu ja pintavesien
poisjohtaminen, vaikutus talvehtimiseen.
• Maan rakenne ja kasvukunto.
• Kalkitus ja viljavuus.
• Kestorikkakasvien torjunta.
• Viljelykierto.
3 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Kuva P Kurki

4. © Luonnonvarakeskus
• Vaikka perustaminen onnistuisi, talvivauriot, sadonkorjuu ja
lannanlevitys harventavat nurmia.
• Vaurioiden vähentäminen ja korjaaminen lisäävät
satovarmuutta.
• Nuortenkin nurmien satotaso alentuu nopeasti vaurioiden
myötä.
• Suorakylvötekniikka mahdollistaa täydennyskylvön olemassa
olevaan kasvustoon nurmen tiheyden ja sadon
parantamiseksi.
• Nurmen täydentämisestä nurmen hoitoon.
4 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

5. © Luonnonvarakeskus
Kuvat
P Kurki
ja Luke

6. © Luonnonvarakeskus
Kasvutilan vapauttaminen. Esim. voimakas laidunnus, lampaat.
Täydennys varhain keväällä, kun vanha kasvusto ei vielä kilpaile.
Rikkakasvien torjunta, kasvutila.
Siemen saatava kosketukseen mullan kanssa, kosteus.
Osamuokkaus, nauhaa tai kaistaa muokkaavat kylvökoneet.
Heinillä on hidas alkukehitys ja ne tarvitsevat kasvutilaa, kun nurmea
täydennetään nurmeen. Lietelanta tukahduttaa uuden kasvuston.
Apilat heiniä kilpailukykyisempiä olemassa olevan kasvuston kanssa.
Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

7. © Luonnonvarakeskus
MATALA KYLVÖ 1-2 cm.
SIEMENEN MAAKOSKETUS.
RIITTÄVÄ KOSTEUS.
Kuvat P Kurki

8. © Luonnonvarakeskus
Laitumen täydennyskylvö
12.5.2006.
Voikukkaa ei torjuttu
täydennyskylvön yhteydessä.
Kuva kesäkuun alussa 2006.
Voikukka torjuttiin täydennyskylvön
yhteydessä.
Kuva heinäkuussa 2006.
Kasvutilaa on uudelle kasvustolle.
Kuvat P Kurki

9. © Luonnonvarakeskus
• Nurmen tiheys on kylvetyn kasvuston osuus (%)
tarkasteltavan alan pinta-alasta.
• Nurmi on sitä tiheämpi ja satoisampi mitä suurempi nurmen
versotiheys on, kun kasvilaji ja sen kasvutapa huomioidaan.
• Noin 10 000 kg/ha kuiva-ainesato kenttäkokeessa Mikkelissä,
3 niittoa, versomäärät kasvilajeittain (kpl/m2):
timotei 2000 ja ruokonata 2400 kpl/m2
nurminata 3000 ja englannin raiheinä 5000-6000 kpl/m2
• Kasvuston korkeuden merkitys erityisesti ensimmäisessä
sadossa.
• Botaaninen koostumus on sadon eri kasvilajien osuus sadon
kokonaispainosta (apila-, heinä- ja rikkapitoisuus, %).
9 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

10. © Luonnonvarakeskus10 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Vasemmalla nurmiäestämätön nurmi, jonka tiheys on 50 %. Oikealla nurmiäestetty
nurmi, jonka tiheys on 40 %. Molemmat nurmet olisivat olleet täydennyskylvöön sopivia
jo 2 vuotta aiemmin.
Kuvat P Kurki

11. © Luonnonvarakeskus11 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Sadon apilapitoisuus on noin 25 %
ja heinän 75 %.
Kuvat Luke ja
ProAgria
Pohjois-Karjala.
Sadon apilapitoisuus on noin 75 %
ja heinän 25 %.

12. © Luonnonvarakeskus
Ensimmäisen sadon arviointi korkeuden perusteella
12 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Karpe –hanke 2012 MTT Maaninka

13. © LuonnonvarakeskusPäivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
Kuiva-ainesato, kg/ha
Kuiva-
ainesadon
kokonais-
typpi-
pitoisuus, %
Havainnot säilörehu- ja laidunasteisista puna- ja valkoapila ja heinänurmista.
Luomu ja tavanomainen, joiden typpilannoitus max 200 kg liukoista N/ha.
Kasvin C:N suhde on vakio (kriittinen typpikäyrä). Kasvin
typpipitoisuuden ollessa kriittisen typpikäyrän (sininen)
alapuolella, kasvi käyttää lisätypen sadonmuodostukseen
eli nurmi kärsii typen puutetta.
Lemaire, G. (Ed.) 1997.
Diagnosis of the nitrogen
status in crops.

14. © Luonnonvarakeskus14 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Nurmentäydennyskylvöä nurmiäkeellä hajakylväen huhtikuun lopussa MTT
Mikkelin tutkimusasemalla.
Nurmiäestys tasasi nurmenpintaa ja vähensi kasvijätteen määrää, paransi
siemenen maakontaktia ja orastumista sekä avasi kasvutilaa nurmen pohjasta
aukkopaikkojen täydennyskylvöä ja nurmen tiheyden ylläpitämistä varten.
Kuva Luke.

15. © Luonnonvarakeskus15 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Nurmiäestetty ja apilaseosta 3 kg/ha varhain keväällä täydennyskylvetty
(vasemmalla) sekä keväisin nurmiäestetty täydennyskylvämätön vastaava kasvusto
(oikealla) kaksi vuotta kylvöstä.
Kuvat P Kurki.

16. © Luonnonvarakeskus16 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016
Hajakylvönä varhain keväällä täydennetty
nurmi. Keskellä kuvaa on kehittymässä oleva
apilakasvusto syyskuussa.
Satovaihtelu peitti alleen
täydennyskylvön
vaikutuksen sadon
määrään.
Täydennyksen vaikutus
näkyi nopeammin sadon
koostumuksessa ja
laadussa.
Kuva P Kurki

17. © Luonnonvarakeskus
• Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan havaintokokeet ja nurmen
täydennyskylvön kokemukset Pellot tuottamaan –hankkeesta:
• Varhainen kevät oli otollista kylvöaikaa, kun valoa ja kosteutta
oli riittämiin. Tällöin vanha kasvusto ei vielä ollut kasvussa,
eikä varjostanut kehittymässä olevia taimia.
• Touko-kesäkuun vaihteesta Juhannukseen saakka vanhan
nurmen kasvunopeus oli suurimmillaan, mikä tukahdutti uuden
kasvuston kehitystä.
• Kesä-heinäkuun kylvöissä vanha kasvusto kilpaili eniten ja
täydennyskylvö epäonnistui useimmin. Heinäkuussa oli usein
kuivaa, mikä hidasti itämistä ja tuhosi orastuneita taimia.
• Syyskylvöistä merkittävä osa onnistui.
17 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

18. © Luonnonvarakeskus
Nurmen täydennyskylvökokeet 2016
NuRa-hanke Maaninka
• Timotei-nurminataseos
• Täydennyskylvössä sama seos, kylvömäärä 12 kg/ha
• Keväällä koeruutumittakaavan kylvökoneella jossa vantaat
• Neljä aukkoisuustasoa (ei aukkoja, 15 % aukkoja, 27,5 %
aukkoja, 40 % aukkoja). Aukot tehtiin glyfosaattiruiskutuksella
edellisenä syksynä.
• Täydennyskylvö/ei täydennyskylvöä keväällä
• Koe 1: täydennyskylvö toistetaan vuosittain (2015,2016,2017)
• Koe 2: täydennyskylvö vain ensimmäisenä keväänä (2016)
Hyrkäs ja
Kykkänen
2016.

19. © Luonnonvarakeskus
Nurmen täydennyskylvö, KOE 1, 2016 NuRa Maaninka.
19
2.11. ja 17.11.2016 Maaninka
1. niitossa täydennyskylvö laski satotasoa hieman (130 kg ka/ha).
2. niitossa täydennyskylvö nosti satotasoa tilastollisesti merkitsevästi kaikilla
aukkoisuustasoilla, mutta vain hieman (120 kg ka/ha)
3. niitossa ei vaikutusta
Aukkoisuus laski satotasoa vain 2. sadossa (0% vs 40%). Aukkoiset ruudut havaittiin
kortisimmiksi, mikä on todennäköisesti paikannut aukkoisuutta.
Hyrkäs ja
Kykkänen
2016.
Täydennyskylvö
vuosittain 2015,
2016 ja 2017.

20. © Luonnonvarakeskus
Nurmen täydennyskylvö, KOE 2, 2016 NuRa Maaninka.
20 2.11. ja 17.11.2016 Maaninka
Täydennyskylvö laski numeroarvoisesti hieman 1. satoa (165 kg ka/ha) ja nosti 2. satoa
(110 kg ka/ha), mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p=0,13 ja p=0,10).
Aukkoisuus laski satotasoa vain ensimmäisessä ja kolmannessa niitossa.
Aukkoisten ruutujen kortisuus toisessa sadossa havaittiin myös tällä kokeella.
Hyrkäs ja
Kykkänen
2016.
Täydennys-
kylvö vain
2016.

21. © Luonnonvarakeskus
• Täystiheän nurmen ylläpitämiseksi täydennyskylvön tulee olla
jatkuvaa toimintaa, vaikka tulos vaihtelee olosuhteiden mukaan.
• Kasvusto saadaan täydennettyä aukkopaikkoihin melko helposti,
mutta tasaisesti harventuneen nurmen täydennyskylvön vaikutus
näkyy ensin sadon laadussa ja määrässä vasta kylvöä seuraavina
vuosina.
• Jos nurmea täydennetään jo kun harventuminen on vielä vähäistä,
myös rikkojen lisääntyminen vähenee.
• Jos nurmi on perustunut epätasaisesti, sen täydentäminen jo
ensimmäisenä vuonna on perusteltua.
• Täydennyskylvöön kytketty nurmen hoitaminen nurmiäkeellä korjaa
jossain määrin myös sadonkorjuun ja lannanlevityksen jälkiä.
21 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

22. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
15.11.201622 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016