4. • Heikkotuottoiset: kitu-ja joutomaiden turvekankaat sekä
jäkäläturvekangas. Lisäksi Pohjois-Suomessa Lapissa,
Koillismaalla sekä Kainuun pohjoisosissa varputurvekangas.
Ojitettujen soiden luokittelu, puuntuotannon maa
(VMI11)
VMI11
5. • Tässä tarkastelussa pinta-ala yhteensä 573 000 ha (P-S 448 000
ha, E-S 125 000 ha)
• Karuja turvekankaita (Vatkg ja Jätkg) 75 %
Heikkotuottoiset turvekankaat,
puuntuotannon maa
6. • Lähtökohtana 30 v sitten ojitettu isovarpuinen räme
• Puusto mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, 70 m3/ha
• Etelä-Suomi (Asikkala, 1296 dd). Harvennushakkuut,
päätehakkuu 55 v kuluttua.
• Pohjois-Suomi (Pudasjärvi, 933 dd). Harvennushakkuut,
päätehakkuu 105 v kuluttua.
• Kantohinnat Luken tilastoista
• Kunnostusojituksen hinta 450 €/ha
• Laskennat Motti-ohjelmalla
Esimerkkilaskelma: Vatkg:n kasvatus
8. • Puustoiset heikkotuottoiset alueet: energiapuun korjuu
› 10 %:n latvuspeitto jätettävä
• Ravinteiset-keskiravinteiset (Rhtkg-Ptkg II) kitumaan
turvekankaat
› Koko maassa yhteensä 115 000 ha
› Suurimmalla osalla syy kitumaaluokitukseen lienee ravinne-
epätasapaino -> tuhkalannoitus
› Erittäin kannattava sijoitus (sisäinen korko vähint. 10 %)
› Ei Kemera-kelpoinen
• Rahkasammalbiomassan korjuu ja kasvatus
› Rahkasammalta voidaan hyödyntää kasvualustana,
rakennuseristeinä, uuden sukupolven biotuotteissa,
lääketeollisuudessa
Mitä tehdä heikkotuottoisille turvekankaille?
9. • Turvetuotanto?
• Soiden ennallistaminen
› Ojitetut korvet ja rehevät suot
› Riistanhoidollinen ennallistaminen (riekko)
• Erikoistuotteiden keruu
• Näillä näkymin suurin osa jää ”ennallistumaan” itsestään