Kimmo Syrjäsen (Suomen ympäristökeskus) esitys Metsätalouden kannattavuus ja kestävyys- tapahtumassa Helsingin yliopistolla 16.3.2019

1. 1
Metsätalouden kannattavuus ja
kestävyys - Helsingin yliopisto 16.3. 2019
Monimuotoisuuden nykytila ja lisääminen
metsissä - Kimmo Syrjänen, Suomen
ympäristökeskus
ETSO

2. • Monimuotoiset metsät edistävät kaikkien metsissä liikkuvien ihmisten
terveyttä ja tuottavat ainespuun lisäksi runsaasti erilaisia keruutuotteita
omistajilleen ja jokamiehille/naisille
• Metsätalouden ekologinen kestävyys tukee puuntuotantoa - Suomen
metsämaine ja puunjalostustuotteiden vienti hyötyvät metsien ekologisesti
kestävästä tilasta
• Monimuotoisuutta lisäävät toimet, kuten metsien suojelu, elinympäristöjen
ennallistaminen ja talousmetsien luonnonhoito edistävät samalla
vesiensuojelua, riistan elinmahdollisuuksia ja ilmaston muutokseen
varautumista
• Kansainväliset sopimukset ja sitoumukset – kuten monimuotoisuuden
vähenemisen pysäyttäminen 2020 ja elinympäristöjen ennallistaminen 2050
mennessä velvoittavat demokraattisia sivistysvaltioita
• Monimuotoisuus tuo metsänomistajalle mielihyvää – luontomatkailusta tuloja
• Metsät kaikkine lajeineen siirtyvät jälkipolville
Miksi monimuotoisuudesta
kannattaa pitää huolta?

3. • Ekologisesti kestävässä metsätaloudessa ekosysteemien, lajien ja
luontotyyppien uhanalaistuminen ja heikentyminen on saatu
pysäytettyä ja niiden kehityssuunta on paraneva
• Ekologinen kestävyys saavutetaan
• riittävän laajalla suojelualue-verkolla (valtion maiden ja yksityiset
luonnonsuojelualueet, pienet arvokkaat elinympäristöt kuten
ympäristötuki- ja metsälakikohteet) – vapaaehtoinen METSO-ohjelma
• heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisella ja
• talousmetsien luonnonhoidolla
•Ekologisesti kestävä puuntuotanto tuottaa tehokkaasti ainespuuta,
mutta pitää samalla yllä metsien monimuotoisuutta ja
ekosysteemejä
•Jokainen metsänomistaja voi halutessaan lisätä monimuotoisuutta
metsässään monin keinoin
Mitä on ekologisesti kestävä
metsätalous?

4. Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
Lähde:https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B788B0BE4-6673-43F5-9B8A-
AF05C3FD188E%7D/144659 Suomen lajiston uhanalaisuus Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus (pdf)

5. Uusin uhanalaisuuden arviointi
Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
•Lajiston uhanalaistumiskehitys jatkuu – metsien käyttö ja muu
maankäyttö eivät ole ekologisesti kestävällä tasolla
•Vuonna 2010 lajeista uhanalaisia 10,5 % (2247 lajia) vuonna 2019
11,9 % (2667 lajia)
•Suomen lajeista 70 % (15 737 lajia) on edelleen elinvoimaisia,
näiden hyvää tilaa voidaan pitää yllä talousmetsien
luonnonhoidon keinoin
•Metsät ovat merkittävin ympäristö kaikille lajeille ja uhanalaisille
lajeille
•Kaikista Punaisen listan lajeista metsät ovat ensisijainen
elinympäristö 31,9%:lle (2133 lajia).

6. Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
Uusin uhanalaisuuden arviointi
Lähde: Hyvärinen, E.,Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U-M. (toim.) 2019.
Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen
ympäristökeskus. Helsinki. 704 s.

7. Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
Lähde:https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BC1362562-8B09-49F9-8A09-
1BF5AE7DF5BD%7D/144660 Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström,
Suomen ympäristökeskus (pdf)

8. Uusin uhanalaisuuden arviointi
Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
• Uhanalaisista lajeista (CR, EN ja VU) 31,2 % (833 lajia) elää
ensisijaisesti metsissä
• Perinneympäristöissä (metsälaitumet, hakamaat, niityt ja kedot)
elää myös runsaasti uhanalaisia lajeja (24,4 %).
• Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten
lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
• Lajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut merkittävimmin
metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen
uhanalaisuuden syy 733 lajille.
•Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on
avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin
uhanalaisuuden syynä.

9. Uusin uhanalaisuuden arviointi
Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila
•Yleisimpiä lajiston uhanalaisuuden syitä ja uhkatekijöitä ovat
• metsien uudistamis- ja hoitotoimet,
• vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen ja
• lahopuun väheneminen.
• Suojelualueet ovat keskeisin keino pitää yllä vanhoja
luonnontilaisia tai sen kaltaisia runsaslahopuustoisia metsiä

10. •Suojeltuja metsiä on Suomessa kaikkiaan 2,7 miljoonaa hehtaaria
eli 12,0 prosenttia metsäpinta-alasta (metsä- ja kitumaan alasta) ja
7,7 prosenttia metsämaan alasta
• Valtaosa suojelluista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa (Lappi,
Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa), missä niitä on 2,2 miljoonaa hehtaaria
eli 19,4 prosenttia alueen metsä- ja kitumaan alasta
• Etelä-Suomessa vastaavia metsiä on 0,5 miljoonaa hehtaaria
kattaen alueen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 4,8 prosenttia
• Noin 87% suojelluista metsistä on valtion omistamia
• Kaikkien metsälajien ja uhanalaisten metsälajien määrä on suurin
Suomen eteläosissa hemiboreaalisella (1b) ja eteläboreaalisella
vyöhykkeellä (2 a ja 2 b)
Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila – metsien suojelun taso

11. •
Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila – metsien suojelun taso
Suojellut metsät Suomessa puuntuotannon maalla yhteensä, metsä- ja kitumaahan
sekä Etelä- ja Pohjois-Suomeen eroteltuna. Y-akseli 1000 hehtaaria. Lähde:
https://stat.luke.fi/metsien-suojelu

12. Metsäluonnon monimuotoisuuden
nykytila Uusin uhanalaisuuden arviointi
Lähde: Hyvärinen, E.,Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U-M.
(toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019.
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. :

13. • Etelä-Suomen ohut suojelualueiden verkosto tarvitsee
nopeasti lisää alueita, jotka jätetään metsänkäsittelyn
ulkopuolelle
• Vapaaehtoinen suojelu METSO-ohjelmaan sopiville
kohteille on merkittävin keino edistää vanhojen ja
lahopuustoisten metsien säilymistä – tervetuloa mukaan!
• Kookkaiden ja vanhojen puiden säilymistä ja kehittymistä
voidaan edistää myös talousmetsissä säästöpuiden
valinnassa metsänkäsittelyn eri vaiheissa
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Vanhojen metsien ja
kookkaiden puiden väheneminen

14. 14

15. 15

16. 16

17. 17

18. 18

19. 19

20. • Lahopuun väheneminen on uuden uhanalaisuuden arvioinnin
mukaan ensisijaisena uhanalaisuuden syynä ja uhkatekijänä noin
viidennekselle metsälajeista. Yhtenä syynä ja uhkana se on toiseksi
merkittävin
• Luonnonmetsissä on lahopuuta tyypillisesti joitain kymmeniä –
pari sataa kuutiota hehtaarilla – ja useita eri laholuokkia – sekä
lahopuun jatkumo paikallisesti ja alueellisesti – metsälajisto on
sopeutunut tähän vuosituhansien ja miljoonien kuluessa
• Suojelualueilla on lahopuuta nyt keskimäärin noin 20 kuutiota
hehtaarilla
•Lahopuun säilyttäminen talousmetsissä on haastavaa – etenkin
maalahopuu murskautuu helposti metsää uudistettaessa ja
maapohjaa muokatessa, kovaa lahopuuta korjataan energiapuuksi
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Lahopuu

21. • Lahopuu on aina merkittävää monimuotoisuuden säilyttämisessä
• Lahot, vanhat ja vikaiset lehtilahopuut ovat erityisen tärkeitä ja ne
kannattaa aina jättää metsään
• Lehtilahopuuhun ei liity hyönteis- tai sienituhoriskejä
• Lehti- ja havulahopuuta voidaan tuottaa tekopökkelöillä korjuun
yhteydessä – edelleen riskitöntä
• Kuiva kuoreton ja muutaman vuoden vanha kuorellinen lahopuu ei
levitä enää tuhohyönteisiä – voi jättää rauhassa metsään
• Laki tuhohyönteisten torjunnasta velvoittaa poistamaan
talousmetsistä tuoreen metsätuhoissa vaurioituneen puun, joka voi
olla riski kaarnakuoriaisten leviämiselle
• Metsälaki ja hyönteistuholaki eivät koske suojelualueita (mukaan
lukien METSOn yksityiset suojelualueet), joissa vastuu mahdollisista
hyönteistuhoista on valtiolla
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Lahopuu

22. • Talousmetsissä lahopuu on lisääntynyt kahden vuosikymmenen
kuluessa maan eteläpuoliskossa mutta vähentynyt Pohjois-
Suomessa – keskimäärin lahopuuta on 5 kuutiota /ha
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Lahopuu
Kuolleen puuston
keskitilavuus
(m3/ha) metsä-
maalla VMI9-VMI12
aineistoissa
Lähde Luke 2018.
https://www.luke.fi/wp-
content/uploads/2018/10/Ti
edote-vmi-2018-liite_1.pdf

23. • Talousmetsissä lahopuuta muodostuu mm. jätettävistä
säästöpuista
•Säästöpuut jätetään metsään pysyvästi tukemaan
monimuotoisuutta – niistä muodostuu tulevaisuudessa lahopuuta
•Säästöpuiden jättäminen perustuu metsäsertifiointeihin (PEFC ja
FSC)
•PEFC standardissa säästöpuiksi jätetään: petolintujen pesäpuut,
järeät katajat, vanhat palokoroiset puut, aiemman puusukupolven
järeitä puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja
lehtipuita, kookkaita haapoja, puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia,
tervaleppiä, kolopuita. Jos näitä ei ole riittävästi valitaan muita yli 10
cm läpimitaltaan olevia puuyksilöitä.
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Säästöpuut

24. • FSC-standardin (Suomen FSC yhdistys 2010) mukaisesti metsänomistaja
jättää uudistushakkuukuviolle pysyvästi: 1) Keskimäärin vähintään 10 järeää
(rinnankorkeusläpimitta Etelä-Suomessa yli 20 cm, Pohjois-Suomessa yli15
cm) elävää, alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta hehtaaria kohden.
Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla, etenkin, kun lueteltuja
arvokkaita puita esiintyy ryhmänä.
•2) Seuraavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elävät puut: a)
yksittäiset, valtapuustosta selvästi järeämmät puut, joiden
rinnankorkeusläpimitta on vähintään 60 cm (mänty, kuusi, koivu, tammi) tai
40 cm (muut puut), b) rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm:n
paksuiset jalopuut, pajut, raidat, tuomet, pihlajat ja tervalepät sekä, c)
suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 40 cm:n haavat niiden
esiintyessä havupuuvaltaisessa metsässä, d) kolopuut, e) petolintujen
tiedossa olevat pesäpuut, f) Palokoroiset männyt. Pohjois-Suomessa
alueilla, joilla on palovioitusta laajasti, tulee palokoroisia puita säästää
vähintään 10 kpl/ha asti. Lisäksi kuolleita puita (rinnankorkeusläpimitta yli
10 cm) säästetään metsätaloustoimenpiteissä aina vähintään 20 kpl/ha, kun
niitä löytyy alueelta. Lehtilahopuu säästetään aina.
Säästöpuut

25. • Lehdot ovat erityisen merkittäviä uhanalaisten metsälajien
elinympäristöinä – kehityspotentiaali on huomattava
• 45,3 % uhanalaisista metsälajeista ja 40,3 % Punaisen listan
metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa
• Jalopuut (tammi, saarni, vaahtera, vuorijalava, kynäjalava,
metsälehmus ja pähkinäpensas) ovat lehtolajistolle erityisen tärkeitä
• Jalopuiden istutus ja kaiken kokoisten jalopuiden säilyttäminen
metsänkäsittelyn eri vaiheissa edistää monimuotoisuutta (1b-2a)
• Yksittäisillä kookkailla pihojen, kujanteiden ja puistojen jalopuilla
on myös huomattavaa merkitystä monimuotoisuudelle
• Muiden lehtipuiden (haapa, pihlaja, raita, lepät, halava, tuomi)
lisääminen ja kehittäminen vanhoiksi säästöpuiksi edistää myös
monimuotoisuutta talousmetsissä
• Lehti- ja jalopuustoiset lehdot voivat kaivata kuusialikasvosten ja
kuusten ajoittaista raivaamista – luontaisesti kuusivaltaiset lehdot
eivät käsittelyä tarvitse
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta? - Lehdot ja jalopuut

26. 26
.

27. • Kulotus ja säästöpuuryhmien poltot – sertifiointi tukee näitä toimia
• Osa uhanalaisesta ja taantuvasta metsälajistosta vaatii palanutta
puuaineista tai maapohjaa
• Soiden ja turvemaiden metsien vesitalouden ennallistaminen
• Elinympäristät palautetaan sitomaan hiiltä ja suolinnut (riekko),
suoperhoset ja suomarjat (hilla, lakka, karpalo) hyötyvät
• Purojen, lähteiden ja pikkujokien vesistalouden ennallistaminen –
hyötyä laajalle joukolle pienvesien uhanalaisia lajeja mukaan lukien
tammukka ja rapu.
• Puulajisuhteiden monipuolistaminen ja lehtipuuosuuden
vahvistaminen metsänhoidossa edistää monimuotoisuutta ja
varautumista ilmaston muutokseen
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta?

28. • Puustoisten ja muiden perinneympäristöjen kunnostus ja hoito
edistävät monimuotoisuutta
• Uhanalaisten lajien huomiointi metsätaloudessa – ohjeiston
päivitys käynnissä 2019-2021
• Talousmetsien kulotus ja säästöpuuryhmien poltto on yksi tapa
edistää monimuotoisuutta
• Petolintujen pesäpuiden säilymistä voidaan edistää
metsänkäsittelyn eri vaiheissa ja jättämällä riittävä suojavyöhyke
pesäpuiden ympärille metsän uudistuksessa
• Jatkuva kasvatus säästöpuuryhmin, lehtipuuosuuden lisääminen,
maapererän hiilen säilymistä edistävä metsänkäsittely
• Harjujen paahdeympäristöjen kunnostus ja hoito
Mitä metsänomistaja voi tehdä turvatakseen
monimuotoisuutta?

29. 29
.
.

30. •

31. 31

32. 32

33. 33

34. KIITOS ja TERVETULOA
MUKAAN METSOon !
www.metsonpolku.fi