Paneeli: Metsäbiotalouden tulevaisuus eri talouksien tulevaisuudessa
Anni Huhtala, VATT, Anne Toppinen, HY, Markku Kanninen, HY, Sixten Sunabacka, Tornator, Panu Kunttu, WWF, Antti Asikainen, LUKE
Metsien käyttö vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen suuruuteen. EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteet maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Millaiset ovat puunkäytön kokonaisvaikutukset hiilitaseisiin? Kasvaako vai väheneekö metsään varastoituneen hiilen määrä? Kuinka kestävää on hakkuutähteiden poltto suhteessa fossiilisten polttoaineiden käyttöön?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 7.3. järjestämässä tilaisuudessa saat kuulla uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia sekä osallistua keskusteluun ajankohtaisesta aiheesta.
Paneeli: Metsäbiotalouden tulevaisuus eri talouksien tulevaisuudessa
Anni Huhtala, VATT, Anne Toppinen, HY, Markku Kanninen, HY, Sixten Sunabacka, Tornator, Panu Kunttu, WWF, Antti Asikainen, LUKE
Metsien käyttö vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen suuruuteen. EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteet maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Millaiset ovat puunkäytön kokonaisvaikutukset hiilitaseisiin? Kasvaako vai väheneekö metsään varastoituneen hiilen määrä? Kuinka kestävää on hakkuutähteiden poltto suhteessa fossiilisten polttoaineiden käyttöön?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 7.3. järjestämässä tilaisuudessa saat kuulla uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia sekä osallistua keskusteluun ajankohtaisesta aiheesta.
Sitran johtajan Mari Pantsarin esitys Kiertotalous Sitran ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n järjestämässä Tekstiili, muoti ja kiertotalous? -tilaisuudessa 25.5.2015.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Puunkorjuumäärät tulevaisuudessa - Jarkko Karppinen, UPM-Metsä
Sitran johtajan Mari Pantsarin esitys Kiertotalous Sitran ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n järjestämässä Tekstiili, muoti ja kiertotalous? -tilaisuudessa 25.5.2015.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Puunkorjuumäärät tulevaisuudessa - Jarkko Karppinen, UPM-Metsä
VTT:n järjestämässä tilaisuudessa 15.3.2017 käsitelltiin valmistavan teollisuuden digitalisaatiota eri näkökulmista. VTT:n tutkijat esittelivät uusien teknologioiden tuottamia mahdollisuuksia ja edelläkävijäyritykset kertovat käytännön ratkaisuista.
VTT:n järjestämässä tilaisuudessa 15.3.2017 käsitelltiin valmistavan teollisuuden digitalisaatiota eri näkökulmista. VTT:n tutkijat esittelivät uusien teknologioiden tuottamia mahdollisuuksia ja edelläkävijäyritykset kertovat käytännön ratkaisuista.
VTT:n järjestämässä tilaisuudessa 15.3.2017 käsitelltiin valmistavan teollisuuden digitalisaatiota eri näkökulmista. VTT:n tutkijat esittelivät uusien teknologioiden tuottamia mahdollisuuksia ja edelläkävijäyritykset kertovat käytännön ratkaisuista.
Yle presentaatio vuoden lean teko 1.9.2016Mirette Kangas
Internetpalvelut muodostavat yhä merkittävämmän osan Ylen tarjonnasta. Yle on uudistanut verkkokehityksen johtamismallinsa, jotta se voi paremmin vastata muuttuvaan asiakaskysyntään ja tarjota parasta henkilökohtaista käyttökokemusta. Yle palkittiin tästä yrityskulttuurisesta muutoksestaan Suomen Lean yhdistyksen vuotuisessa Lean Management syysseminaarissa Helsingissä torstaina 1.9.2016.
Verkkokehittämisen johtamisen muutos on toteutettu koko yhtiön tasoisesti, asiantuntijoista johtajiin. Uudistuksessa tuotiin käytäntöön ketterä portfolionhallinta ja rahoitusmalli. Kehitystoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan niiden tuottaman asiakasarvon pohjalta. Muutoksen takana on vahva Lean, Agile ja Lean Start up –henkinen ajattelu. Uudistetussa toiminta- ja johtamiskulttuurissa on lisätty asiantuntijoiden autonomiaa ja viety päätöksentekoa lähelle tekemistä.
Useimmat yksiköt ovat tuoneet ketterät menetelmät, Agilen ja Leanin johtamiskäytäntöihinsä. Lean-Agile kulttuuri on aluksi liittynyt Ylellä verkkokehitykseen, mutta toimintamallin edetessä yhä enenevästi myös ohjelmatuotantoon, sisältöjen tekemiseen ja johtamiseen. Esimerkiksi visuaalinen johtaminen ja sen käytännöt, kuten jatkuva parantaminen, on otettu käyttöön eri puolilla Yleä.
Tutkijatohtori Maija Faehnle (Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus) ja vastuullinen tutkija Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) tarkastelevat, miten pyrkimykset säännellä yhteistoimintataloutta esimerkiksi verotuksella kohtaavat toimijoiden/jakamisen moninaisuuden ja miten julkinen sektori voi luotsata yhteistoimintataloutta sosiaalisesti
kestävään suuntaan. Esitys VTT:n järjestämästä seminaarista "Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsimässä" http://www.vtt.fi/Documents/tapahtumat/Yhteistoimintatalous_180117.pdf
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmastaSuomen metsäkeskus
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Markku saarinen Luonnonvarakeskuksesta.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus - Jarkko Koskela, Mhy Keskipohja
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi
7.5.2020 pidetyn Suonpohja ja petoheitot metsittämällä hiilinieluiksi ja vesistökuormitus kuriin -webinaarin materiaalia:
Peltoheittojen metsitys; Antti Wall, Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- ja Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeet.
This document summarizes a study on Finnish consumers' understanding and views of dietary fibre. It includes:
1) Focus group discussions found some knowledge of fibre sources but also misconceptions. Fibre was mainly associated with preventing constipation with little knowledge of other health benefits.
2) An online survey assessed fibre knowledge, beliefs about high-fibre foods, and intentions to consume them. It identified segments ranging from "Fibre enthusiasts" to "Uninterested".
3) While sources of fibre were reasonably understood, actual intake is lower than recommendations. The study suggests increasing intake through new high-fibre innovations and making fibre more interesting without negative impressions.
EU:n muoviroskan vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä koskevat tavoitteet edellyttävät muutoksia ruokapakkaamisessa. Nämä tavoitteet tuovat suomalaisille ruuan tuotannon, vähittäiskaupan ja pakkausteollisuuden toimijoille sekä uusia vaatimuksia että kasvumahdollisuuksia. Esittelemme sekä poliittisen että yrityksien päätöksenteon tueksi kuusi kestävän ruokapakkaamisen kriteeriä sekä niiden väliset jännitteet. Lisäksi suosittelemme päätöksentekijöille toimenpiteitä kestävää ruokapakkaamista edistävän innovaatioyhteistyön tehostamiseksi.
VTT made flatbreads from African gluten-free crops and applied different bioprocessing and thermo-mechanical treatments. These treatments were shown modify both flavour and texture properties of the flatbreads.
VTT's Eeva Rantala presented the results of four nudge experiments that demonstrated how the so-called nudge approach can support healthier food choices in various eating contexts.
VTT's Eeva Rantala presented the results of a national project that examined the current status of the food environment of Finnish children and adolescents and provided policy recommendations for developing a food environment supportive of wellbeing and health
NIZO Plant Protein Functionality Conference on October 21-22 gathered around 450 attendees to discuss the recent findings and innovations on plant proteins. Research team leader Emilia Nordlund gave a keynote presentation on bioprocessing technologies to improve the plant protein functionality.
AOCS Plant Protein Science and Technology Forum ((https://plantprotein.aocs.org/) organized a series of virtual events during October 2020 to provide solution insight for the global protein challenge. Research Professor Nesli Sözer’s keynote presentation “Oats as an Alternative Protein Source” was part of the Plant Protein Science and Technology Forum's first session, "Processing and Utilization Technologies." The presentation's learning objectives were: opportunities and challenges of using oats as a protein source; fractionation and further modification technologies to improve oat protein functionality and oat protein-based meat and dairy alternative food examples.
NIZO Plant Protein Functionality Conference on October 21-22 gathered around 450 attendees to discuss the recent findings and innovations on plant proteins. Research scientist Pia Silventoinen introduced the possibility to use dry fractionation technology to produce high value hybrid ingredients from cereal side streams.
HTM Solutions enables improving well-being, safety, and security of people with a scalable Human Thermal Model (HTM) software technology – whenever thermal satisfaction is an issue.
The document describes an event about opportunities for SMEs in Horizon 2020. It discusses several EU-funded projects focused on additive manufacturing, including INTEGRADDE. INTEGRADDE aims to develop an end-to-end digital manufacturing solution for metal additive manufacturing using laser metal deposition and wire arc additive manufacturing technologies. It seeks to enable right-first-time manufacturing of large metal parts and improve quality. The project also establishes a network of open pilot lines to provide testing facilities and support the adoption of additive manufacturing among European SMEs and mid-sized companies.
This document provides an overview of a visit to VTT MIKES. VTT MIKES is Finland's national metrology institute, which provides accurate measurements, calibrations, and metrological research. The visit included introductions to VTT MIKES and quantum technology, as well as a tour of VTT MIKES facilities focusing on optical clocks, interferometry techniques, optical spectroscopy, and active hyperspectral detection.
This document provides an overview of a visit to VTT focused on 5G test networks, data, cybersecurity, and new space opportunities. It includes an agenda for the visit, background on VTT as an applied research organization, details on Finland's 5G test network which VTT coordinates, and demonstrations of connectivity and data-driven solutions for 5G verticals. Key points covered include VTT's role in applied research and European innovation initiatives, the nationwide 5G test network and projects, and vertical use cases being tested using the 5G infrastructure.
Koko ruokaketjun toimintaympäristö on parhaillaan teknologisessa murroksessa, mikä avaa myös uusia ansaintamahdollisuuksia. Maitotiloilla digitalisaatio näkyy jo nyt erilaisina tuotantoa mittaavina sensoreina ja antureina, jotka tarjoavat ajantasaista ja tärkeää tietoa. Toisaalta vielä on paljon myös käyttämättömiä mahdollisuuksia. / Kirjoittaja: Mikko Utriainen/ VTT
SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019, Ville Salaspuro presentation on Data driven solutions in the point of care - how to improve cost-effectiveness and integration of care
SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019, Tatu Laurila presentation on How to make best out of Finnish health data for future global innovation and precision medicine?
More from VTT Technical Research Centre of Finland Ltd (20)
9. Lisää puuta lannoittamalla
• v. 2015 kasvatuslannoituksia tehtiin 12 800
ha
• Jos lannoituspinta-aloja lisätään tasaisesti
niin, että vuotuinen lannoituspinta-ala 10
vuoden kuluttua olisi 100 000 ha (50 % kankailla
ja 50 % turvemailla)
• Varovaisesti arvioiden
⇒10 vuodessa n. 8 milj. m3 lisää puuta
⇒vuotuinen lisäkasvu 10 vuoden kuluttua
n. 1,5 milj. m3
12. Suopohjien ja peltomaiden tuotospotentiaali
Hytönen (2016)
Kasvupaikka Pinta-ala,
ha
Tuotospotentiaali,
milj.m3
Turvetuotannosta
poistuneet
suonpohjat (100%)
40 000 0,3
Maatalousmaa:
suopellot (50%)
160 000 1,2
Yht. 200 000 1,5
• toiminnalla voi olla iso alueellinen merkitys
• potentiaalia tuotettaessa uudenlaista
puubiomassaa uudenlaiseen käyttöön
• merkittävät ilmastovaikutukset
13. Päätelmät
• Talousmetsien puuntuotantoa mahdollista tehostaa niin, että
– kertymät lisääntyvät 10 – 15 milj. m3/v.
– puuston kasvu lisääntyy
– puuston määrä säilyy vähintään nykytasolla
• Puuntuotannon lisäämisen edellyttää
– hakkuiden lisäämistä ja metsiä nopeampaa uudistamista
– metsänhoitoon investoitava nykyistä enemmän
• tehokkaampi uudistamis- ja taimikonhoitoketju
• Biotalouden raaka-ainetuotannon kannalta talousmetsien
käsittelyllä on ratkaiseva merkitys
• Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kasvua
entisestään, mutta tuhojen merkitystä puuntuotantoon
vaikea arvioida