Esitysaineisto 16:9 muodossa

1. Esimerkkejä
Innovaatiot sosiaali- ja
terveyspalveluissa
-ohjelman projekteista

2. Tarve: Syöpähoitoja saavien potilaiden seuranta raskaiden
hoitojen jälkeen on kotioloissa usein hankalaa. Potilaiden
voinnista ja tuntemuksista ei myöskään aina saada riittävän
selkeää kuvaa kontrollikäyntien yhteydessä.
Ratkaisu: NetMedin kehittämän Kaiku-järjestelmän avulla
voidaan seurata syöpähoitoja saavien potilaiden vointia
kotioloissa älypuhelinten ja tablet-tietokoneiden avulla.
Samalla voidaan tukea heidän toipumistaan.
Netmedi Oy:
Älypuhelin
seuloo syöpää
Hyöty: Potilaat voivat kertoa hoitojen
haittavaikutuksista ilman erillisiä lääkärikäyntejä.
Lopputulos säästää kaikkien osapuolten aikaa,
vaivaa ja kustannuksia. Samalla paranee
hoidonlaatu.
Kilpailutilanne: Seurantajärjestelmää käyttää
tällä hetkellä yhteensä viitisentoista syöpäklinikkaa
eri maissa. Läpimurtoa odotetaan etenkin Keski-
Euroopasta.

3. Tarve: Suomalaista terveydenhuoltoa on kehitetty pitkälti
järjestelmäkeskeisesti ja kustannustehokkuuden
näkökulmasta. Myös valinnanvapaus on ymmärretty liian
suppeasti.
Ratkaisu: Demon Helsingin Terveyden tulevaisuudet -
tutkimus haastaa alan toimijat tutkailemaan terveyttä
huomattavasti kokonaisvaltaisemmin. Suurin muutos on,
että ihmislähtöisyys korvaa palvelulähtöisyyden.
Polku
terveydenhuollosta
terveyden huoltoon
Globaalin talouden kaltaiset
megatrendit muuttavat myös terveyden
edellytyksiä. Yhä useammalla toimijalla
on rooli terveyden rakentajana. Tätä me
haluamme tehdä tutkimuksella
näkyväksi.
Satu Korhonen
Tutkimusjohtaja, Demos Helsinki

4. Tarve: Tuottaa lääkäripalveluja entistä tehokkaammin.
Tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia lääkärikäynneistä
voitaisiin korvata videopuheluilla.
Ratkaisu: MeeDocin mobiilisovelluksella lääkärin
diagnoosin ja mahdollisen reseptimääräyksen voi hankkia
etäyhteydellä kotoa tai vaikkapa ulkomailta.
MeeDoc Oy:
Telelääkäri tuo selkeitä
sote-säästöjä
Hyöty: Terveyspalvelujen tehokkaampi
käyttö ja helppous asiakkaille. Selkeät
kustannussäästöt kun rutiinikäynnit
hoituvat mobiilipalvelulla.
Kilpailutilanne: Palvelu on käytössä
eri puolella Eurooppaa sekä
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä
ja merkittävimmissä kotimaisissa
lääkäritaloissa.

5. Palvelumuotoilulla
positiivisempaa
potilaskokemusta
lapsiperheille
Hyöty: Projektin myötä HUSin uusi
lastensairaala tulee tarjoamaan entistä
parempaa palvelua ja potilaskokemuksia
potilaille ja heidän läheisilleen.
Tilanne: Tutkimustuloksia ja tulevan
lastensairaalan käytäntöjä pyritään
hyödyntämään terveydenhuollossa
laajemminkin, myös kansainvälisesti.
Tarve: Julkinen terveydenhuolto on Suomessa hoidon
osalta huippuluokkaa. Asiakas- ja palvelukokemuksissa
sekä tiedonkulussa on sen sijaan petrattavaa.
Ratkaisu: Tutkimusprojektissa kartoitetaan nykyisen
hoitopolun kipupisteitä ja tiedonkulun tulppia. Samalla
rakennetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun keinoin
potilaiden näkökulman paremmin huomioivia
toimintamalleja ja palvelupolkuja.

6. Tarve: Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakasmäärät
ja siten myös kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina
rajusti. Apu ei tavoita ajoissa niitä, jotka sitä kipeimmin
tarvitsisivat.
Ratkaisu: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Välittämisen
koodi -projektissa ensiapua ja neuvontaa tarjotaan yhden
luukun periaatteella.
Välittämisen koodi
antaa ensiapua
elämänhallintaan
Hyöty: Verkkopalvelussa lapset, nuoret ja
heidän huoltajansa voivat hakea neuvoja ja
apua ilman viranomaisbyrokratiaa. Samalla
viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat
saavat lisätyökalun ehkäisevän työn tueksi.
Tilanne: Toimintamalli on herättänyt
kiinnostusta naapurimaakunnissa.
Pidemmän aikavälin tavoitteena on laajentaa
palvelu projektista saatavien kokemusten
pohjalta valtakunnalliseksi.

7. Idea: Suomalaisen työväestön terveydestä ja hyvinvoinnista
rakennetaan entistä kokonaisvaltaisempi ja ajantasaisempi
kuva työkyky- ja sykeanalytiikkaan erikoistuneiden yritysten
mittausdatan ja työterveyshuollon tietojen pohjalta. Tietoa
voidaan käyttää palvelujen kehittämisessä, se mahdollistaa
merkittävästi vaikuttavammat interventiot ja personoidut
terveyspalvelut.
Vaikutus: Uusia uria työssäkäyvän väestön
terveystutkimukselle ja terveysriskien tunnistamiselle.
Tarkempaa
terveystietoa
työikäisistä
Tällä toimintamallilla päästään kiinni
yksilöllisiin riskitekijöihin ja rakentamaan
yleisluontoisen terveysohjeistuksen sijaan
täsmälleen sopivat toimenpiteet.
Lopputulos parantaa työssä jaksamista ja
säästää kaikkien kustannuksia.
Antti Särelä
Projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto

8. Tarve: Vanhusten aktiivisuuden ylläpitoon ja kuntoutukseen
kaivataan uusia välineitä niin kotona kuin hoivayksiköissä.
Ratkaisu: Gamified Solutions in Healthcare –tutkimusprojekti
on osoittanut, että peliteknologia voi tarjota ikääntyvien
elämään paljon positiivisia virikkeitä. Monialaisessa
tutkimuksessa on tehty laajaa yhteistyötä mm. aasialaisten
kumppaneiden kanssa.
Peliteknologiasta
apua ikääntyville
Hyöty: Helppokäyttöinen teknologia voi
aktivoida ikääntyneitä. Peliteollisuudelle
ja helppokäyttöistä teknologiaa
kehittäville yrityksille trendi tarjoaa aivan
uuden markkinan.
Tilanne: Pohjoismaissa ja Euroopassa
pelillistämiseen suhtaudutaan vielä
hieman varauksellisesti, mutta Aasiassa
näitä ennakkoluuloja ei enää ole.

9. Tarve: Pitkät hoitojonot, korkeat hoidon kustannukset.
Palvelujen ulkoistuksissa kokonaisvaltainen kehittäminen,
uudet innovaatiot ja aito yhteistyö jäävät helposti taka-alalle.
Ratkaisu: Tutkimus osoittaa, että perinteinen alihankintamalli
kannattaa korvata kumppanuusajattelulla ja aidolla
yhteistyöllä. Näin palveluja voidaan kehittää
kokonaisvaltaisesti ja hyödyt leviävät.
Hyöty: Uudenlaiset, pitkäjänteisemmät
sopimusmallit mahdollistavat laadukkaammat,
kustannustehokkaammat ja
asiakaslähtöisemmät palvelut.
Tilanne: Espoossa yhteistyö on purkanut
pitkät hoitojonot terveyskeskuksista ja
Jyväskylässä hammashoidosta. Vaasassa
ympärivuorokautinen vastuulääkäri-malli on
pudottanut ikääntyneiden ambulanssikutsut,
päivystyskäynnit ja vuodeosastojaksot noin
puoleen aiemmasta.
Uudenlaista ajattelua
julkisiin ja yksityisiin
sote-palveluihin

10. Tarve: Entistä useampi työikäinen suomalainen kärsii päihde-
ja mielenterveysongelmista. Sirpaleinen päihde- ja
mielenterveystyö ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla
asiakkaan tarpeisiin.
Ratkaisu: Kokkolan seudulla päihdehuoltoon,
mielenterveystyöhön ja kuntoutukseen rakennettiin
asiakaslähtöinen palveluketju, joka ylittää perinteiset hallinto-
ja organisaatiorajat. Kaikki keskeiset palvelut keskitettiin
yhteen osoitteeseen.
Päihde- ja
mielenterveyspalvelut
saman katon alle
Hyöty: Hoito ja kuntoutus saatiin asiakaslähtöiseksi
kokonaisuudeksi, joka parantaa palvelutasoa, lisää
toiminnan tehokkuutta ja tuottaa kustannussäästöjä.
Asiakas pääsee kokonaisvaltaiseen hoitoon heti
ensimmäisestä käynnistä lähtien.
Tilanne: Malli on herättänyt mielenkiintoa paitsi
valtakunnallisesti myös EU:n tasolla. Komission Joint
Research Center on nostanut sen yhdeksi
kärkihankkeeksi, joka toteuttaa unionin sosiaaliohjelmaa.

11. Tarve: Pitkät jonotusajat, vaikeasti täytettävät lääkärinvirat,
tiukentuva talous ja hiljalleen heikentyvä palvelutaso
Ratkaisu: Pihlajalinnan tutkimus- ja kehittämisprojektissa
luotiin toimintamalli, joka varmistaa sote-palvelut hallituin
kustannuksin sekä rakentaa läpinäkyvän ja hallitun konseptin
palvelujärjestelmän haltuunottoon.
Hyöty: Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa
uudella tuotantomallilla ja sote-palveluiden
ulkoistamisella saatiin auki olevat virat
täyteen, hoitojonot historiaan ja
asiakastyytyväisyys paremmaksi entistä
pienemmin kustannuksin.
Tilanne: Mallia ollaan monistamassa uusiin
kohteisiin, mm. Pohjanmaalle kuusiokuntiin.
Uudella sote-palvelujen
toimintamallilla
miljoonasäästöt

12. Tarve: Arkisten terveyspalvelujen käyttö on usein hankalaa:
esimerkiksi terveyskeskuksesta saadun rokotereseptin jälkeen
rokote pitää hakea ensin apteekista ja varsinainen rokotus
jälleen terveyskeskuksesta.
Ratkaisu: Apteekki on luonteva paikka tarjota myös
terveydenhuollon peruspalveluja.
Apteekin Terveyspiste
tuo peruspalvelut
lähiapteekkiin
Hyöty: Terveyspiste tuo terveydenhoitajan
palvelut lähelle asiakkaita ja samalla helpottaa
terveysasemien ja -keskusten jonoja.
Terveydenhoitoalan ammattilainen tuo tukea
apteekkilaisten työhön ja antaa yrityksille
mahdollisuuden testata uusia menetelmiä.
Tilanne: Terveyspiste-toimintamalli käynnistyi
2009 pilottipaikkakunnilla ja on levinnyt myö
muualle Suomeen.

13. Sote-palvelujen
”verkkokauppa”
tuo vaihtoehtoja
Hyöty: Asiakkaan on helppo vertailla eri
vaihtoehtoja. Tuottajille keskitetty paikka
palveluiden esittelyyn ja myymiseen,
mikä on etenkin pienille yrityksille
merkittävä asia.
Tilanne: Hyvinvoinnin palvelutarjotin
voitti Kuntaliiton kansallisen Lähipalvelu-
kilpailun pääpalkinnon v. 2015.
Kiinnostusta myös muualla Suomessa.
Tarve: Hyvinvointipalvelujen tarjontaan tutustuminen
on työlästä, kun tietoja joutuu etsimään eri lähteistä.
Ratkaisu: Kainuussa kehitettiin netissä toimiva, koko
maakunnan kattava palvelutarjotin.
Hyvinvointipalvelut löytyvät yhdestä paikasta, olipa
kyse julkisista palveluista tai yritysten tai järjestöjen
palvelusta.

14. Tarve: Moni vanhus syö lääkkeitä vaivaan, joka on voinut
hävitä jo vuosia sitten. Hoitoketjussa oikein kenelläkään ei ole
kokonaiskuvaa ja -vastuuta potilaan tilasta.
Ratkaisu: Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on luotu toimintatapa,
jossa lääkitystä järkeistettiin hoitavan lääkärin, kotihoidon ja
farmasian ammattilaisten yhteistyöllä.
Lääkitys ja vointi kohdalleen
moniammatillisella
yhteistyöllä
Hyöty: Pirteämmät ja paremmin voivat
asiakkaat sekä pienemmät hoiva- ja
lääkekulut. Moniammatillinen tiimityö
opettaa tekijäänsä ja haastaa
kehittämään ammattitaitoa.
Tilanne: Tutkimushankkeen tuloksia
hyödynnetään mm. tulevissa
kansallisissa ohjeistuksissa.

15. Idea: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
-ohjelman projektissa selvitetään ja annetaan jatkokehittäjille
tietoa, millaisia omaan hyvinvointiin liittyviä verkko- ja
mobiilipalveluja ikääntyvät aidosti kaipaavat. Hankkeessa ovat
mukana Oulun yliopisto, Oulun Diakonissalaitos, Oulun
kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Caritas-
Säätiö sekä joukko terveysteknologian yrityksiä.
Vaikutus: Vastataan ikääntyneiden tarpeisiin ja luodaan alalle
uutta liiketoimintaa.
Terveysalan
nettipalveluja
ikääntyville
Tarve helppokäyttöiselle
palvelulle, jonne on koottu
iäkkäämpien arkeen kuuluvaa
relevanttia tietoa, on aivan
ilmeinen.
Raija Korpelainen
Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori
Oulun Diakonissalaitos ja Oulun yliopisto

16. Idea: Satakunnan sairaanhoitopiirissä on laitettu psykiatristen
palveluiden tarjonta uusiksi terveydenhuollon ulkoistuksen
avulla. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman
hankkeessa luotiin arviointimittarit sekä lisättiin yksityisen,
julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.
Vaikutus: Asiakaslähtöisillä ja kustannustehokkailla
toimintamalleilla toiminnan painopistettä on saatu siirtymään
laitoshoidosta varhaiseen reagointiin ja avohoitoon.
Psykiatrian avohoitoon
uutta puhtia
Olemme pilotoineet mallia, jossa
lähetteet käsitellään päivittäin, uudet
potilaat otetaan vastaan vuorokauden
kuluessa ja henkilöstön työajat ovat
normaalia poliklinikkaa pidemmät.
Varhainen reagointi on kaikkien etu.
Minna Nevalainen
Projektipäällikkö
Satakunnan sairaanhoitopiiri

17. Idea: Kotihoito 2020 -hankkeessa kehitettiin
kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamis-menetelmiä,
parannettiin hoitoketjun yhteis-työtä sekä keskitettiin
henkilöstön työpanoksia asiakkaan kannalta tärkeimpiin
tehtäviin Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymässä, Kalajoella ja
Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa.
Vaikutus: Kotihoidon henkilöstön kiire helpottui ja heidän
työnsä laatu parani.
Kotihoidon organisointi toi
enemmän aikaa
asiakkaalle
Nyt aikaa jää entistä enemmän
siihen kaikkein tärkeimpään eli
asiakkaaseen.
Virpi Kamunen
Palvelupäällikkö
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio