Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan - hankkeen loppuseminaari 10.10.2014 Projektipäällikkö Niina Holappa

Living lab -toiminnan lähtökohdat
Osallistaa käyttäjät eli ikäihmiset, omaiset ja vanhustyön ammattilaiset testaamaan ja kehittämään hyvinvointiteknologiaa yhdessä alan yritysten kanssa.
Kehittää teknologiaa, joka tukee ikäihmisten, varsinkin muistisairaiden pidempään kotona asumista sekä hoitohenkilökunnan työtä.
2

Miten?
Living lab = aidot käyttäjät kehittäjinä aidoissa ympäristöissä
Toiminta kiteytyy kolmen hyötynäkökulman ympärille
–Living labin myötä:
1.Yritykset voivat hyödyntää ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten asiantuntemusta ja osaamista, palautetta ja kehittämisehdotuksia tuotekehityksessään
2.Testausympäristöt saavat tietoa ja käyttökokemuksia uusimmista teknologioista mm. hankintapäätösten tueksi
3.Käyttäjät voivat vaikuttaa heille suunniteltuihin tuotteisiin → käyttäjien tarpeet ja toiveet huomioivaa, helppokäyttöistä ja luotettavaa teknologiaa
3

Käytännössä
Hyvinvointiteknologiayritys antaa maksutta tuotteensa käyttövalmiina tuotetestaukseen
Tätä vastaan testausympäristö antaa henkilökunnan työaikaa tuotetestaukseen, vastaa testaajien valinnasta ja tuotteiden käytöstä
Ikäihmiset, omaiset ja henkilökunta käyttävät hyvinvointiteknologian ratkaisuja normaalissa arjessa (3-6 kk) ja kertovat käyttökokemuksistaan, onnistumisista, kehittämistarpeista jne.
Yhteistyösopimus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa
4
Kuva: Hanna Leppänen/ Satakunnan Kansa

5
Tulokset

Tulokset
Hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen
–Hankkeessa testattiin ja kehitettiin teknologiaratkaisuja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen, turvallisuuden parantamiseen ja terveydentilan seurantaan ja edistämiseen
–Kotihoitoon liittyvissä testauksissa kehitettiin mm. kotihoidon toiminnanohjaus- ja mobiilijärjestelmiä, jotka tukevat asiakaskäyntien suunnittelua, kirjaamista ja raportointia
–Toimintamallin soveltuvuutta testattiin muiden kohderyhmien kanssa (odottavat ja synnyttäneet äidit sekä terveydenhoitajat)
6

Tulokset
Hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen
–17 hyvinvointiteknologian tuotetestaus- ja kehitysprosessia
–11 teknologiayritystä
–12 teknologiatuotetta ja -palvelua
–13 testausympäristöä
–Kehittäjinä yli 300 käyttäjää
–Monipuolisesti kehitysideoita yritysten hyödynnettäväksi
–Käyttökokemusten myötä testausympäristöjen osaaminen ja asiantuntemus uusimmista teknologioista kasvoi
–Erityisesti käyttäjien vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät
–Vahvistettiin yhteistyötä aikaisempien kumppaneiden kanssa, saatiin mukaan uusia yhteistyökumppaneita ja laajennettiin toimintaa alueella
7

Tulokset
Viestintä ja hyvien käytäntöjen levittäminen
–Tiivistä oppilaitosyhteistyötä: mm. 10 teknologiainfoa 200:lle sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle (Sataedu, WinNova, SAMK/ Hyvinvointiteknologian YAMK)
–Toiminnasta, testauksista ja tuloksista on tiedotettu erittäin aktiivisesti paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
–Tietoa toiminnasta on toimitettu seuraaville Euroopan komission pääosastoille: aluepolitiikka (REGIO), Tutkimus- ja innovointi (RTD), Terveys- ja kuluttaja-asiat (SANCO) sekä Yritys- ja teollisuustoiminta (ENTR)
8

Tulokset
Viestintä ja hyvien käytäntöjen levittäminen
–OECD on julkaissut kesäkuussa uuden julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta kertovan sivuston nimeltä The Observatory of Public Sector Innovation (OPSI), jossa esitellään erittäin ansioituneita julkisen sektorin uusia toimintatapoja.
–Porin seudulla toteutettu hyvinvointiteknologian kehittämistoiminta on nostettu yhdeksi malliesimerkiksi siitä, kuinka julkinen sektori on tarjonnut tuotetestaus- ja kehitysalustan hyvinvointiteknologiayrityksille.
9

Kiitokset erinomaisesta yhteistyöstä!
Lisätietoja:
Niina Holappa
044 710 5455
niina.holappa@prizz.fi
www.prizz.fi/livinglab
10

11