Your SlideShare is downloading. ×
  • Like
Nurmi viljelykierrossa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Now you can save presentations on your phone or tablet

Available for both IPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply
Published

Nurmibiomassa biokaasun syöteresurssina …

Nurmibiomassa biokaasun syöteresurssina
Oiva Niemeläinen

Published in Environment
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
238
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Oiva Niemeläinen, Lauri Jauhiainen ja Marjo Keskitalo, MTT Nurmi viljelykierrossa - nurmibiomassa biokaasun syöteresurssina (Bionurmihankkeen osuus loppuseminaariesitelmässä)
  • 2. Nurmia on yhteensä lähes 900 000 ha eli 40 prosenttia maatalousmaan alasta. Pellon käyttöluokka Ala ha 2012 Ala ha 2013 Säilörehunurmi 471 100 Yht. 568 500 Heinä 95 300 - ” - Laidun 73 300 72 600 Siemennurmi 10 000 10 000 Viherkesanto 44 332 45 274 Luonnonhoitopelto, nurmik. v. 2v 124 791 124 500 Luonnonhoitopelto maisema 1 128 921 Luonnonhoitopelto niitty 4 885 4 475 Suojavyöhykenurmi 7 560 7 371 Ruokohelpi – energiaheinä 9 992 8 428 Viherlannoitusnurmi 44 514 49 700 Kaikki yht. 886 900 891 800 12.2.20142
  • 3. Karjatiloilla nurmilohkot palaavat jo yhden tai kahden välivuoden jälkeen nurmiksi. Kuvassa välivuosien määrä nurmen lopettamisen jälkeen. Laskettu MAVIn lohkotietoaineistosta 1995- 2011. Asteikko: prosenttia lopetetusta alasta. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Uusimaa Häme Kaakkois-Suomi Koko maa 3 vuotta 2 vuotta 1 vuosi (suojavilja)
  • 4. Kevätviljojen esikasvi (%:ia viljelyalasta) vuosien 2010 ja 2011 perusteella alueittain. MAVIn lohkotietorekisterin perusteella. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kevätviljojen esikasvit 2010-2011 eri ELY-alueilla (% pinta-alasta) Muut Tuotantonurmet Viherlannoitus ja HVP-nurmet Öljykasvit Syysvilja Kevätvilja
  • 5. Nurmia on lähes 40 prosenttia peltoalasta, mutta ne ovat samoilla lohkoilla vuodesta toiseen.
  • 6. Nurmi on maalle ja tilalle hyväksi Maalle • Suojaa maan pintarakennetta • Parantaa maan mururakennetta • Juurikäytävät luovat reittejä ilmalle ja vedelle • Palkokasveilla saa biologisesti sidottua typpeä viljelykiertoon Tilalle • Vähentää kevättöitä • Tasaa työhuippuja • Vähentää viljan puinti- ja kuivaustarvetta • Varmentaa syysviljojen perustamismahdollisuutta 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6
  • 7. Nurmi suojaa maata ja parantaa maan rakennetta – muutokset vaativat aikaa (kuvat Arja Seppälä) Viljalla ainakin 17 vuotta Sama pelto, toinen puoli ollut koko ajan nurmella. Kynnetty samaan aikaan. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7
  • 8. Nurmien vaikutuksia viljelykierrossa • Palkokasvinurmien typensidonta ja typen siirto seuraavalle kasville, mutta heinänurmesta ei positiivista typpivaikutusta (lyhyellä aikavälillä) • Hiilen sidonta ja humuspitoisuuden lisääminen (pitkällä aikavälillä) • Maan mururakennetta ja muokkautuvuutta parantava vaikutus • Vesitalouden paraneminen • Hukkakauran torjunta helpottuu / tehostuu • Rikkakasvien torjuntaruiskutusten väheneminen • Lehtilaikkutautien riskin väheneminen, monilla taudeilla +- vaikutuksia; tyvi- ja juuristotaudit • Tuhoeläimet – ei suuria vaikutuksia – juurimadot eli seppäkuoriaisten toukat voivat lisääntyä 12.2.2014Nastola 8
  • 9. Tuloksia Ruotsista: 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto). Tulokset suhdelukuna 1. v. kevätöljykasviin eri N-lannoituksella. (Tässä 9 koetta). 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9 90 95 100 105 110 115 70kg N/ha 120kg N/ha 170kg N/ha Suhdeluku100=1.kevätöljykasviao.N-lannoituksella Kevätvehnä 1. vuosi nurmen jälkeen sl. (Andersson ja Wivstadin 1992 aineistosta 1992) 1 v köljykasvi 2 v köljykasvi 1 v palkokn 2 v palkokn 3 v palkokn 1 v heinän 2 v heinän 3 v heinän
  • 10. Tuloksia Ruotsista 25 viljelykiertokokeen yhteenvedosta (7 vuoden kierto). Tulokset kg /ha eri esikasveilla ja vehnän eri N-lannoituksella. (Tässä 9 koetta). (Piirretty Anderssonin ja Wivstadin 1992 aineistosta). 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 5400 5600 5800 70 kg N/ha 120 kg N/ha 170 kg N/ha Hasatokg/ha Kevätvehnä 1 v. nurmesta 1 v köljykasvi 2 v köljykasvi 1 v palkokn 2 v palkokn 3 v palkokn 1 v heinän 2 v heinän 3 v heinän
  • 11. Monivuotisilla kasveilla runsaasti juurimassaa Sinimailasen paalujuuri tunkeutuu syvälle Heinänurmen juurimassa pinnassa • Heinänurmen juuristo ulottuu noin 50-80 cm:n syvyyteen ja juuriston massa on 3000-8000 kg ka/ha. • Valtaosa heinäkasvien juuristosta on kyntö- kerroksessa. • Nurmiviljely lisää orgaanista ainesta maahan ja parantaa maan kuohkeutta. Toisaalta maan hyvä rakenne on tärkeä juurten kasvulle . 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11
  • 12. Tehokkaasti viljeltyjen nurmien sadot (kg ka/ha) Jokioisissa, Virolahdella, Inkoossa ja Tammelassa. 1. ja 2. niitto vuosina 2011 ja 2012. Heinän. 2v., palkokasviseosnurmi 2v. Palkokasviseosnurmi 1 v. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Jo HE 2v Jo PK 2v Jo PK 1v Vi HE 2v Vi PK 2v Vi PK 1v In HE 2v In PK 2v In PK 1v Ta HE 2v Ta PK 2v Ta PK 1v Nurmiseosten - heinä 2v, palkokasvi 2v ja palkokasvi 1v sadot niitoittain eri koepaikoilla (kg ka/ha) 2012 2.n. 2012 1.n. 2011 2n. 2011 1n.
  • 13. Nurmien jälkivaikutus Bionurmihankkeen kokeissa v. 2013. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Jokioinen Inkoo Virolahti Viljasatokg/ha Viljasato (kg/ha) v. 2013 Jokioisilla, Inkoossa ja Virolahdella vuoden 2012 esikasvien mukaan. Lannoitustasot yhdistetty. Heinänurmi Palkokasvinurmi Vilja 1. vuosi nurmesta 1. vuotinen nurmi
  • 14. Nurmen esikasvivaikutus v. 2013. Sadon suhdeluku viljamonokulttuuriin nähden. Lannoitustasot yhdistetty. 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Jokioinen Inkoo Virolahti* Tammela** Sadonsuhdeluku.Viljamonokultturi=100. Viljan sato eri esikasvien jälkeen v. 2013. Viljamonokulttuuri on suhdeluku 100. *Virolahdella 2. apila ei taimettunut. ** Tammelassa nurmea ei kynnetty ja se kasvoi viljan läpi. Heinän. 2v. Palkokasvin. 2v. Viljamonok. Vilja, jota ed. palkok.n.) Palkokasvin. 1v.
  • 15. • Viherkesannon typpilannoitusarvo 70 kg N / ha • Monivuotisen viherkesannon typpilannoitusarvo toisena jälkivaikutusvuonna 20 kg N / ha • Palkokasvirehunurmilla n. 30 kg N /ha • (Heinärehunurmilla pikemmin negatiivinen kuin positiivinen typpilannoitusvaikutus) • Apilat aluskasveina 20 kg N /ha Ohjausryh män Sivu 15 10.1 Erilaisten nurmien typpilannoitusarvo esikasvina (Känkänen ym. 2013 MTT Raportti 76) (Palkokasvivaltaiset viherkesannot ja rehunurmet)
  • 16. Typen otto ja typpitase nurmissa niitoittain. Jos toinen sato jätettäisiin viherlannoitteeksi? 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16 -50 0 50 100 150 200 1.n. 2011 2.n.2011 1.n.2012 2.n.2012 Typenottojatyppitase(kgN/ha) Nurmen typen otto ja typpitase Jokioisissa niitoittain v. 2011 ja 2012. (Biologinen typen sidonta: (apilan ka-sato x 0.026)+7 2.v. heinä N-otto 2.v. apilan. N-otto 1.v. apilan. N-otto 2.v. heinä N-tase 2.v. apilan. N-tase 1.v. apilan. N-tase
  • 17. Nurmilohkojen viljely on kovin yksipuolista – siitä voi olla nurmen kasvulle haittaa • Vähentääkö lohkon yhtäjaksoinen nurmenviljely merkittävästi puna-apilan menestymistä? • Apilamätä • Juurilaho • Nurmen – etenkin palkokasvin - sadot alenevat nurmen vanhetessa • Vuoroviljelyssä biologinen typensidonta saadaan hyödynnettyä parhaiten • Apila menestyy nurmikasvustossa ja tuottaa silloin satoa omalla typellä • Kun apilaa on maahan kynnettävässä kasvustossa niin C:N-suhde ja jälkikasvuvaikutus on parempi – odelmasadossa apilaa on runsaasti 12.2.2014Nastola 17
  • 18. Johtopäätelmiä • Tehokkaasti viljellyistä palkokasviseosnurmista saatiin 10 ton ka/ha satoja pienellä typpilannoituksella • Silloin kun kasvusto korjataan pois palkokasvinurmienkin typpilannoitusvaikutus on varsin pieni seuraavalle kasville. • Palkokasvinurmen typpivaikutuksen tehostamiseksi odelmasato voitaisiin hyödyntää viherlannoituksen tapaan • Nurmen vaikutusta maan ominaisuuksiin tulisi tutkia lisää (niin pitkäaikaisen nurmiviljelyn vaikutuksista kuin mahdollisesti nopeastikin ilmenevistä vaikutuksista) • Tutkimuksessa kehitettiin tapoja kuinka esikasvivaikutusta mittaavaa tutkimusta voitaisiin tehdä maatila-aineistoja hyödyntämällä • Karjatilojen yksipuolisen nurmiviljelyn vaikutuksia puna-apilan menestymisen riskitekijänä tulisi selvittää lisää 9.6.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 18
  • 19. Kiitoksia mielenkiinnosta!