Tarja Haarasen esitys maa- ja metsätalousministeriön toimittajatilaisuudessa 21.9.2015

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Köningstedt 21.9.15
Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Biotalouden kärkihanke –
ravinteiden kierrätys
5.10.20151

2. © Luonnonvarakeskus
Miksi ravinteiden kierrätystä?
• EU lisäsi fosforin 20 kriittisen
raaka-aineen listalle 2014.
Maailman louhittavissa olevat
fosforivarannot ovat rajalliset ja
niiden sijainti geopoliittisesti
herkkä. Turvataan kotimaisen
ruoantuotannon edellytyksiä
hyödyntämällä kierrätysfosforia.
• Typen riittävyys ei ole ongelma,
mutta typpilannoitteiden
valmistus vie paljon energiaa ja
aiheuttaa kasvihuonekaasu-
päästöjä.
2 5.10.2015

3. © Luonnonvarakeskus
Miksi ravinteiden kierrätystä?
• Ravinteiden kierrätyksellä
ehkäistään vesistöjen
rehevöitymistä, vähennetään
ilmapäästöjä, suojellaan
maaperää ja vähennetään
kasvihuonekaasupäästöjä.
• Ravinteiden kierrätys tarjoaa
uusia liiketoimintamahdolli-
suuksia.
3 Kuvat Tarja Haaranen

4. © Luonnonvarakeskus4 5.10.2015

5. © Luonnonvarakeskus
Peltomaan kasvukunto
• Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän
sadon ja mahdollistaa ravinteiden
tehokkaan hyödyntämisen ja
kierrättämisen.
• Lannan merkitys maan orgaanisen
aineksen lisääjänä.
Kotieläinten ruokinta
• Ruokinta vaikuttaa lannan määrään,
sen sisältämiin ravinteisiin ja
ammoniakki- ja metaanipäästöihin.
• Korvaamalla latinalais-amerikkalainen
tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla
voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea.
5 5.10.2015
Maaseudun Tiede 4/2012
HS 4.10.2014

6. © Luonnonvarakeskus
Lanta on arvokas raaka-aine
• Kotieläintuotannon lannan
fosfori riittäisi teoriassa
kattamaan koko maan
kasvien fosforitarpeen.
• Lantafosforista 42 % syntyy
Pohjanmaalla ja 17 %
Lounais-Suomessa.
Sivu 65.10.2015
Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in
animal manure as compared to P requirement of plants in Finland.
MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf

7. © Luonnonvarakeskus
Fosforilannoituksen satovaste
Sivu 75.10.2015
Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil
and in animal manure as compared to P requirement of plants in
Finland. MTT:n reports 124.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf

8. © Luonnonvarakeskus
Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma
Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden
vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 %
lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen
prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
• Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa kuljettaa sinne,
missä ravinteiden tarvetta on.
• Suomessa syntyy 20 milj. tn lantaa vuodessa, josta yli puolet
vesistöjen kannalta herkillä alueilla.
• Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi…
• Tarvitaan myös logistiikka, markkinat ja työnjako kuntoon.
• Tällä hetkellä alle 50 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta, joissa
käsitellään noin 200 000 tn lantaa vuodessa.
• Edellyttää investointeja, käytännön pilotointeja.
Sivu 85.10.2015

9. © Luonnonvarakeskus
Biokaasulaitos >< hakelämpölaitos
karjatilalla
• LUKEssa laskettiin biokaasulaitoksen kannattavuus ja
kasvihuonekaasupäästöt 160 lehmän lypsykarjatilalle.
• Lietelanta ja hävikkisäilörehu kaasutettiin. Tuotettu lämpö
kattoi tilan lämmön tarpeen ja sähkö 80 % tilan tarpeesta.
Sivu 95.10.2015

10. © Luonnonvarakeskus
Biokaasulaitoksesta hyötyy sekä
karjatila että ympäristö
• Suuremmista
investointikustannuksista
huolimatta biokaasulaitos
osoittautui kannattavammaksi.
Vuosittaiseksi hyödyksi tuli
6500 euroa.
• Kasvihuonekaasupäästöt
vähenivät viidennekseen, mikä
vastaa 90 henkilöauton
vuosittaista päästöä.
• Maaseudun Tiede 2/2015.
http://issuu.com/mttelo/docs/ma
aseudun_tiede_2_2015Siv
u 10 5.10.2015
Kuva Ville Pyykkönen

11. © Luonnonvarakeskus
Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma
Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus
vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.
• Lannan hyödyntämisessä liikennebiokaasun tuotantoon suuri
potentiaali.
• Parempi kannattavuus, vaatii suuria investointeja puhdistus- ja
paineistuslaitteisiin.
• Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
käyttöönotosta (2014/94/EU) asettaa tavoitteita biokaasun
jakeluverkon kattavuudelle eri jäsenmaissa.
• Maatilojen ja maaseutuyritysten yhteydessä olevilla kevytasemilla
tulee täydentää jakeluverkkoa suurten taajamien välisillä
tieosuuksilla.
Sivu 115.10.2015

12. © Luonnonvarakeskus
Agroekologiset symbioosit
• Yritysyhteistyötä, jossa tavoitteena energia- ja ravinne-
omavarainen, taloudellisesti kannattava integroitu paikallinen
tuotantoyhteistyö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle
vietyyn kierrätykseen.
• Honkajoen Kirkkokallion agroekologinen symbioosi
http://www.honkajokioy.fi/artikkelit?issue=22
• Sybimarin suljetun kierron konsepti
http://www.sybimar.fi/tuotealueet/kokonaisratkaisut/suljetun_ki
erron_konsepti
• Tyrnävän hevoskylä
• Palopuron agroekologinen symbioosi
http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/2015/08/07/hanke-
esittely/
12 5.10.2015

13. © Luonnonvarakeskus
Palopuron agroekologinen symbioosi
13 5.10.2015

14. © Luonnonvarakeskus
Tavoitteista käytäntöön
• Maaseudun kehittämisohjelman erillisrahoitus ravinteiden
kierrätyksen hanke- ja yritystukiin 6,5 milj. euroa, maatalouden
investointituet ja yritystuet.
• Ympäristöministeriön RAKI-ohjelma
• Hajautetun energiatuotannon, biomassojen prosessointiteknologian,
kierrätyslannoitteiden tuotannon, ravinteiden kierrätyksen logistiikan
ja palveluratkaisujen kehittämisessä tarvitaan mahdollisuus
kokeiluihin.
 saadaan aikaan toimintaa matalammalla kynnyksellä ja kokemuksia
eri vaihtoehdoista.
 edistetään oppimista sekä luodaan toimijoiden verkostoja.
 edesautetaan tuotekehitystä, innovaatiota sekä demonstraatio- ja
referenssihankkeita.
14 5.10.2015

15. © Luonnonvarakeskus15 5.10.2015
Kiitos!
tarja.haaranen@luke.fi
Kuva Tarja Haaranen