Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16 Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.

1. © Luonnonvarakeskus
Luke-MMM 28.8.2019
Mikko Järvinen, Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Auvo
Sairanen, Arja Mustonen, Mari Räty, Panu Korhonen, Marketta
Rinne, Seppo Ahvenjärvi
Ilmastoviisas maidontuotanto
– ratkaisuja kivennäis- ja
turvemaapelloille

2. © Luonnonvarakeskus
Päästölähteet Päästö 2017
milj. t CO2-ekv.
Esimerkkejä päästövähennyskeinoista
Maatalous yht. 6,5
Eläintuotanto CH4 2,1 Ruokinnan optimointi, eläinjalostus, metaanin talteenotto karjasuojista
Lannankäsittely CH4, N2O 0,7 Biokaasu, ravitendenravinteiden separointi, liikennepolttoaineiden valmistus
Maaperä N2O 3,5 Lannoituksen tarkentaminen, kasvipeitteisyys (aluskasvit, viljelykierrot,
muokkauksen vähentäminen), nurmien hiilensidonnan kehittäminen),
turvepeltojen raivauksen lopettaminen, pohjaveden pinnan nosto,
kasvukuntonsa menettäneiden turvepeltojen poisto tuotannosta,
Muut 0,2 -
Maankäyttösektori yht. 7,9
Viljelysmaa CO2 7,3 Kasvipeitteisyys, monipuolisemmat viljelykierrot, nurmien hoidon kehittäminen,
turvepeltojen raivauksen lopettaminen, pohjaveden pinnan nosto,
kasvukuntonsa menettäneiden turvepeltojen poisto tuotannosta ,
tuotantointensiteetin optimointi kivennäismailla korvaamaan turvemaita
Ruohikkoalue (hylätyt pellot) 0,6 Metsitys tai kosteikoksi ennallistus
Maatalouden khk-lähteet ja vähennyskeinot maidontuotannossa
2 26.8.2019

3. © Luonnonvarakeskus
1) Turvemaat: suurin päästövähennyspotentiaali kansallisesti
• Turvemaiden osuus on huomattava maidon- ja naudanlihantuotannossa
• Uusien peltojen raivaustarpeen vähentäminen keskeinen osa ratkaisua
• Tuotannon tehostaminen ja keskittäminen kivennäismaille vähentää painetta turvepeltojen
käytölle. Keinoja:
• Typpilannoitussuositusten nosto (tutkimusten mukaan liian alhainen nykynurmille)
• Lannan ravinteiden ja veden fraktiointi (lisätietoa tarvitaan mm. uusista menetelmistä,
logistiikasta ja taloudesta; investointituet)
 Vähentää lannanlevityspinta-alan tarvetta, nostaa satotasoa ja tehostaa ravinteiden
hyväksikäyttöä
• Turvemaiden alueelliset raivauskiellot (yhteiskuntapoliittinen tutkimustarve)
• Orgaanisten maiden viljelytekniikan kehittäminen (kokeellinen tutkimus, pilotointi)
3 26.8.2019

4. © Luonnonvarakeskus
• Kivennäismailla nurmien hiilensidonta on realistinen mahdollisuus pienentää maidon hiilijalanjälkeä,
mutta ei kompensoi turvemaiden päästöjä.
• Kaksi keinoa: hiilisyötteiden lisääminen tai hajotuksen hidastaminen
• Hiilensidontaa voidaan parantaa viljelytekniikkaa kehittämällä, mutta miten? Esimerkkejä mahdollisista
keinoista ja tärkeitä tutkimuskohteita lähitulevaisuudessa:
• Kasvilajiseoksien ja typensitojakasvien käyttö (puna-apila)
• Tuottavuuden nosto (typpilannoituksen lisääminen)
• Maanmuokkauksen keventäminen (kynnön vaikutus?) ja pellon vesitalouden parantaminen
• Nurmien tuottavan iän pidentäminen (vähentää maanmuokkaustarvetta, vaatii 6+ vuoden tutkimuksia!)
• Kasvinjalostus (sulavuus, tuottavan iän pidentämien, juuriston ominaisuudet)
• Juuriston, lannan ja muiden orgaanisten syötteiden hiilen pysyvyys maassa (dynamiikka epäselvä)
• Laitumen biodiversiteettivaikutus edullinen, hiilensidonta?
• Maan orgaanisen aineen pitoisuuden vaikutus hiilensidontaan
• Nurmien uudet käyttömuodot (biokaasu keskeisin)
4 26.8.2019
2) Kivennäismaat: nurmien hiilensidonta

5. © Luonnonvarakeskus
3) Eläintuotannon mahdollisuudet
• Lyhyellä aikavälillä ruokinnan optimointi ja pitkällä aikavälillä eläinjalostuksen keinot voivat vähentää
erityisesti metaanipäästöjä, mutta myös epäsuoria typpipäästöjä.
• Tällä hetkellä nautojen ruokinnassa viljakilon tuki on suurempi kuin nurmikilon tuki lopputuotetta
(maitolitraa tai lihakiloa) kohti laskettuna. Tämä ohjaa maan hiilitaseen heikkenemiseen.
• Keinoja päästöjen vähentämiseen ja tärkeitä tutkimuskohteita:
• Nurmirehuun pohjautuva perusruokinta (maltillinen viljan osuus)
• Väkirehujen tuotannon hiilijalanjäljen pienentäminen ja sivujakeet ruokinnassa
• Ruokinnan lisäaineet (metaanintuotantoa vähentävät rehulisäaineet, rasva)
• Navettateknologia (lannan käsittely, metaanin talteenotto)
• Eläinjalostus (tavoitteena tuottoisa ja kestävä lehmä, jonka ruoansulatuksessa syntyy aiempaa vähemmän metaania)
• Matalahiilipäästöisten ruokintasysteemien käyttö (mitä maksaa?)
• Tuotantojärjestelmien vertailu mallinnuksessa (luotettavan empiirisen datan tarve)
• Typen hyväksikäyttö ruokinnassa (tällä hetkellä ei tavoitetasoa)
5 26.8.2019

6. Kiitos!