Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad

Check these out next

1 of 10 Ad

Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa

Download to read offline

Rantalaiduntamisen ravinnetaseet ja vesistövaikutukset, Jaana Uusi-Kämppä

Rantalaiduntamisen ravinnetaseet ja vesistövaikutukset, Jaana Uusi-Kämppä

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (20)

Similar to Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa (20)

Advertisement

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Recently uploaded (9)

Advertisement

Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa

  1. 1. 1 Rantalaiduntamisen ravinnetaseet ja ympäristövaikutukset Jaana Uusi-Kämppä, Arto Huuskonen, Marika Laurila, Luke Tarja Pitkänen, THL ja Helsingin yliopisto Lantakuoriaisesta mustapyrstökuiriin -webinaari laidunnuksesta – Carbon Action 8.9.2021
  2. 2. 2 Merenrantalaidunnusta luonnon ja ihmisten hyväksi (RANTALAIDUN) Toiminta-alue • Pohjois-Pohjanmaa Toiminta-aika 1.1.2021 – 31.12.2022 Toteuttajat • Luonnonvarakeskus • ProAgria Oulu • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Helsingin yliopisto Rahoitus • Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 yhteensä 382 780 euroa
  3. 3. 3 RANTALAIDUN-hankkeen toimenpiteet ja osiot • Osio 1. Rantalaiduntamisen ja muiden tekijöiden alueellinen tarkastelu • Osio 2. Rantalaiduntamisen vesistövaikutukset • Osio 3. Kestävä ja kannattava eläintuotanto ja eläinten hyvinvointi rantalaitumilla • Osio 4. Vaikuttavaa luonnonhoitoa toimivilla sopimuskäytännöillä • Laitumelle lasku -video: https://www.facebook.com/Luonnonvarakeskus/videos/235327805071168/ RANTALAIDUN -hanke 2021-2022
  4. 4. 4 Rantalaiduntamisen vesistövaikutukset • Ravinnetaselaskelmat laiduneläinten kautta tapahtuvalle ravinteiden (typpi, fosfori) kierrolle rantalaitumilla • Ravinne- ja hygieniamuuttujien (suolisto- ja taudinaiheuttajamikrobit) määritykset laidunten ja vertailualueiden vesistä • Suolistomikrobien esiintyvyys laidunten lantanäytteissä • Arviot rantalaidunnuksen hygieniariskeistä ja ravinnevaikutuksista sekä suositukset riskien minimoimiseen RANTALAIDUN -hanke 2021-2022
  5. 5. 5 Ravinnekuormitus RANTALAIDUN -hanke 2021-2022 • Rantalaitumelle ei kerry yhtä paljon kasvibiomassaa kuin laiduntamattomalle rannalle. • Laitumella osa biomassan ravinteista sitoutuu emolehmiin ja vasikoihin. Eläinten mukana niityltä poistuvien ravinteiden määrää voidaan arvioida laskennallisesti. • Typen, fosforin ja mikrobien kulkeutumista laitumelta meriveteen puolestaan arvioidaan vertaamalla laidunnettujen ja laiduntamattomien rantojen edustalta kerättyjen vesinäytteiden vastaavia pitoisuuksia.
  6. 6. 6 Ravinnetaseet emo–vasikka-parille (kg/vrk) Laitumen rehussa (14 kg kuiva-ainetta /vrk) typpeä (N) ja fosforia (P) N: 0,235 kg/vrk P: 0,028 kg/vrk Virtsaan ja sontaan erittyy typpeä ja fosforia (kg/vrk) N: P: Virtsa (24 kg): 0,119 0,002 Sonta (32 kg): 0,091 0,018 0,210 0,021 Eläinten kasvuun laidunnuksen aikana sitoutuneet ravinteet (kg/vrk) N: 0,235 – 0,210 = 0,025 kg (11 % ravinnon N:stä) P: 0,028 – 0,021 = 0,007 kg (25 % ravinnon P:sta) Laskentakaavat: Nousiainen, J., Kuoppala, K., Sairanen, A., Palmio, A., Joki Tokola, E., Luostarinen, S. & Rinne, M. 2021. Excretion calculations of cattle in Finland - amount and composition of faeces and urine. Natural resources and bioeconomy studies xx/2021. Natural Resources Institute Finland. Helsinki. xx p
  7. 7. 7 Ravinnetaseet (emo–vasikka-pari / ha) RANTALAIDUN -hanke 2021-2022 Kolmen laidunkuukauden aikana emo– vasikka-pari saa merenrantalaitumen kasvustosta typpeä 21 kg ja fosforia 2,5 kg. Emon maitoon ja vasikan kasvuun siitä sitoutuu ravinteita seuraavasti: Typpeä 90 vrk x 0,025 kg/vrk = 2,2 kg Fosforia 90 vrk x 0,007 kg/vrk = 0,6 kg Emo–vasikka-pareja on keskimäärin yksi / hehtaari =>poistavat laitumelta (lihaan) typpeä >2 kg/ha ja fosforia 0,6 kg/ha. Virtsan ja ulosteen mukana laitumelle palautuu typpeä 19 kg/ha ja fosforia 2 kg/ha.
  8. 8. 8 Ravinne- ja hygieniamuuttujat • Näytteenotto elokuussa 2021 ja 3 kertaa kesällä 2022 • 2 nautalaidunta ja 2 lammaslaidunta (näyte kolmesta eri kohdasta laitumen edustalta/siitä poispäin), 3 laidunten lähellä olevaa uimarantaa sekä 3 laiduntamatonta aluetta (kontrolli) • Lisäksi juomavesinäyte 3 laitumelta • Rantasedimenttinäytteitä hygieniamäärityksiin • Laitumilta eläinten ulostenäytteitä 10 kpl / laidun / näytteenottokerta RANTALAIDUN -hanke 2021-2022
  9. 9. 9 Mitä seuraavaksi? • Näytteenotot toistetaan 3–4 kertaa kesällä 2022 • Tulokset julkaistaan, ja niistä kerrotaan yleisölle. Tuloksia hyödynnetään, kun päivitetään arviota rantalaidunnuksen aiheuttamista hygieniariskeistä ja ravinnevaikutuksista vesistöille sekä suosituksia riskien minimoimiseksi. • Pyritään lisäämään tietoisuutta laidunnuksen mahdollisista vesistövaikutuksista. RANTALAIDUN -hanke 2021-2022
  10. 10. 10 RANTALAIDUN -hanke 2021-2022 Kiitos viljelijöille sekä näytteiden keruussa avustaneille Kalajoen ja Oulun kaupunkien ympäristöterveydenhuolloille, paikallisille kalastajille ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hankkeen verkkosivut https://rantalaidun.luke.fi

×