Monimetsä -hankkeen 23.5.2018 Juupajoella ja 22.5.2018 Kankaanpäässä järjestäminen Monimetsä -Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä tilaisuuksien materiaalia. Turvemaametsien hoitovaihtoehtoja: Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Sakari Sarkkola
Luonnonvarakeskus (Luke)
Turvemaametsien uusia
hoitovaihtoehtoja

2. © Luonnonvarakeskus
Suometsien käyttö ”pähkinänkuoressa”
 n. 1/4 vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta (24 milj. m3 (VMI11)) turvemailla
 Kokonaispuuvaranto n. 550 milj. m3 (VMI 11)
 Kuivatus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun.
 Suometsät tällä hetkellä vajaakäytöllä:
- Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3
toteutuma 5-7 milj. m3/v (VMI10)
- Hoitorästejä koko toimenpideketjussa

3. © Luonnonvarakeskus
 Noin 70 % pinta-alasta on mäntyvaltaisia (VT-tasoa ja sitä karumpia
kasvupaikkoja)
 Ojitusalueiden kasvupaikat (VMI 11):
Pinta-alat
- Rämeet (mäntyvaltaisia): 3,2 milj. ha
- Korvet (kuusivaltaisia): 1,5 milj. ha
- Lisäksi 1,3 milj. ha ojitettuja kankaita (turvekerros hävinnyt kokonaan tai
osittain)
 Pirkanmaan alueella ojitettuja soita n. 137 000 ha, joista 37% korpia
(VMI10)
 Ojitusalueiden keski-ikä n. 50 vuotta. hakkuumahdollisuudet (erityisesti
harvennuksissa) voimakkaassa kasvussa
 Uudistuskypsien metsien pinta-ala tällä hetkellä n. 400 000 ha (9 %),
mutta määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavan 10 vuoden kuluessa.
 Metsänkasvatuskelvottomia ojitusalueita yhteensä n. 830 000 ha, josta
Lounais-Suomen alueella n. 4100 ha (n. 3% ojitusalasta).

4. © Luonnonvarakeskus
Ojitusaluemetsien uudistaminen on
tulevaisuudessa erityisesti
mäntyvaltaisten metsien uudistamista
VMI10 uudistamishakkuuehdotukset:
Heti 216 000 ha
0-5 vuotta 248 000 ha
5-10 vuotta 140 000 ha
yhteensä 704 000 ha
Puustojen määrän jakautuminen keskiläpimitan perusteella ojitusalueilla
valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan (VMI10/2011/Antti Ihalainen)
Mäntyvaltaiset
KuusivaltaisetKoivuvaltaiset
Nuoret Varttuneet

5. © Luonnonvarakeskus
Metsänkäsittelyn vaikutukset turvemailla -
mitä haasteita?
• Vaikka turvemailla runsaasti hakkuupotentiaalia ja suometsät yhä
tärkeämpiä metsäbiotaloudessa, aiheutuu niistä myös negatiivisia
vaikutuksia:
Turvemaiden käytöstä suurempi kuormitus ilmakehään ja vesistöihin
kuin kivennäismailta
Parhaat metsämaamme, runsasravinteiset, tuottoisat turvemaat:
menettävät maaperän hiiltä koko ajan, sitä enemmän, mitä
syvemmällä vedenpinnan taso on
Uudistamisvaiheessa, kun vedenpinta nousee lähelle maanpintaa,
päästävät vesiin suuret määrät hiiltä ja ravinteita, mm. fosforia;
kuormat moninkertaisia kangasmaihin verrattuina
Myös heikkotuottoisemmilta turvemailta pääsee uudistamisvaiheessa
vesiin hiiltä ja fosforia
Kansainvälinen paine turvamaiden käytön rajoittamiseksi
5

6. © Luonnonvarakeskus
• Lisäksi: Kunnostusojitukset aiheuttava vesistökuormitusta: fosforikuorma
on n. 40%, ja kiintoainekuorma > 90% koko metsätalouden
kuormituksesta.
• Kustannusvaikutukset
- Investointitarpeita, joita ei kangasmaiden metsänkasvatuksessa
-kunnostusojituksia vuosittain n. 60 000 ha.
Paine kustannusten alentamiseen metsänkasvatusketjuissa
6 30.5.2018Monimetsäkoulutus Kankaanpää

7. © Luonnonvarakeskus
Avohakkuu nostaa turvemaan vedenpinnan tasoa
7 30.5.2018
Avohakkuu
Vedenpinnan taso kahdessa turvemaamännikössä Keski-Suomessa. Vedenpinnan
nousu avohakkuun jälkeen keskimäärin n. 18 cm kun puuta poistettu n. 150 m3/ha

8. © Luonnonvarakeskus
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm
Vedenpinta nousee avohakkuun jälkeen
–> huuhtouma kasvaa
8 30.5.2018
Mitä lähemmäksi vesi nousee hakkuun jälkeen sitä suurempi on
huuhtoumariski - vaikutukset samansuuntaisia myös ennallistamisen jälkeen!
Tärkeimpiä typpi (N)-, fosfori (P)- ja orgaanisen hiilen (DOC)-kuormitukset
(Kaila ym. 2014)

9. © Luonnonvarakeskus
Hieskoivu runsastuu uudistushakkuun
jälkeen
Edellyttää toistuvaa raivausta
taimikkovaiheessa
uvat: Markku Saarinen ja
akari Sarkkola

10. © Luonnonvarakeskus
Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella
välttää kunnostusojituksia, avohakkuita ja
maanmuokkausta ojitetuissa turvemaametsissä?
10

11. © Luonnonvarakeskus
Miksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voisi
soveltua juuri turvemaille?
• Puustoissa ennestään erirakenteisuutta – etenkin korpikuusikoissa
• Hyödyntämiskelpoista alikasvosta usein runsaasti keskiravinteisilla ja
sitä rehevämmillä kasvupaikoilla
o Alkuperäisen suotyypin ominaispiirteiden vaikutus
o Alikasvoksen muodostumista suosiva päällyspuuston rakenne ja
uudistumisolosuhteet
• Kangasmaita edullisemmat
uudistumisolosuhteet
11 30.5.2018

12. © Luonnonvarakeskus12 30.5.2018
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika
Tärkeää, että ei pohjaveden
pinnan ääreviä muutoksia!

13. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen edut ja haitat
- jos selvitään ilman kunnostusojituksia, uudistushakkuita ja maanmuokkauksia -
• Mahdollisia hyötyjä:
- Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt
- Pienempi ravinnekuormitus
- Kustannussäästöt (kunnostusojitukset ja uudistamiskulut jäävät pois)
• Mahdollisia haittoja:
- Kalliimpi puunkorjuu ja pienemmät kokonaiskertymät
- Uudistumistulos ja taimen varhaiskehitys ja niiden vaikutus
metsikön jatkokäsittelyihin ja edelleen tulovirtaan
- Lahottajasienten leviämisen hallinta
Oleellista, että vedenpinta ei liian korkealla eikä liian syvällä !!

14. © Luonnonvarakeskus
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
Puuston merkitys jatkuvapeitteisessä
metsänkasvatuksessa
14 30.5.2018
Tasarakenteinen puusto
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
- Puuston haihduntavaikuttaa
suoraan valuntaan ja vesivaras-
ton määrään eli vedenpinnan
tasoon
- Haihdunnan vaikutus suurin
loppukesän olosuhteissa, jolloin
kosteusolojen vaikutus puiden
Kasvuun myös kriittisintä
- Kasvulle riittävä vedenpinnan
syvyys 30-40 cm

15. © Luonnonvarakeskus
15 30.5.2018
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
?
Eri-ikäisrakenteinen puusto
- Oleellista riittävän haihduttava
puustopääoman jättäminen kuviolle
hakkuissa
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
- Jatkuvapeitteisessä
metsänkasvatuksessa
kerrallaan metsikössä
kasvavan puuston
määrä pienempi kuin
tasaikäiskasvatuksessa
ennen päätehakkuuta

16. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen
avaintekijät ympäristövaikutusten hallinnassa:
• Jäävä puusto haihduttaa -> estää vedenpinnan nousua ja
edelleen hillitsee ravinteiden liikkeellelähtöä ja turpeen
hajoamista
• Jäävä puusto ja säilyvä pintakasvillisuus ottavat kiinni
vapautuvia ravinteita
16 30.5.2018Poimintahakkuu
Kaistale/pienaukkohakkuu Ylispuiden poisto
(kuusialikasvos jätetään)

17. © Luonnonvarakeskus
Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen
(Esimerkkinä Multian Havusuon hakkuut)
17

18. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki pienaukkouudista-
misesta
Pohjapinta-ala 30 m2
Pohjapinta-alan pudotus 12 neliöön eli poistetaan 18 m2
Poistetaan 9 m2 kuudesta 25
m:n läpimittaisesta
pienaukosta ja…
…9 m2 välimetsän yläharvennuksesta
(välimetsään jää 17 neliön
puustotiheys)
18
Mustikka- ja kangaskorpi  Mustikkaturvekangas I
Lehtokorpi ja ruohokangaskorpi  Ruohoturvekangas I
”leveä runkolukujakauma” mutta ei alikasvoksia

19. © Luonnonvarakeskus
Tavoitteena pienaukkojen taimettuminen ja välimetsään syntyvä taimiaines
Taimettumisen jälkeen välimetsä poistetaan, tehdään voimakas yläharvennus,
tai uusi pienaukko välimetsään, jos mahtuu.
19
19

20. © Luonnonvarakeskus
Sararäme  Puolukkaturvekangas II
Ruohoinen sararäme  Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset
usein hyödyntä-
miskelpoisia!!

21. © Luonnonvarakeskus
II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat
Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen
niiden vuosikymmenten aikana, jolloin
pintakasvillisuus on vielä ollut
rahkasammalvaltainen. Nykyisessä
turvekangasvaiheessa ei uuden
Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä
runsasta
Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Taimiryhmien vapautus ja
voimakkaat yläharvennukset
II-tyypin turvekankailla eniten
metsikkökuvion
sisäistä rakennevaihtelua sekä
runkolukujakauman,
puulajijakauman että ryhmittäisyyden
osalta.
Ruohoturvekankaat
Mustikkaturvekankaat (I,II)
Puolukkaturvekankaat (II)

22. © Luonnonvarakeskus22 30.5.2018
Ruohoturvekangas (Rhtkg II)
pienaukko

23. © Luonnonvarakeskus
Puolukkaturvekangas I

24. © Luonnonvarakeskus
Puolukkaturvekangas II

25. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus25
Puolukkaturvekangas I
Usein runsaastikin alikasvoskuusta

26. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus26
Puolukkaturvekangas I Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
- kuusi puolukkaturvekankaalla
- onko kannattavaa ?

27. © Luonnonvarakeskus
Puolukkaturvekangas II
koivualikasvosta

28. © Luonnonvarakeskus
”Vaihtoehtoisen metsänhoidon” leimikko
puolukkaturvekankaan ojitusalueella

29. © Luonnonvarakeskus29 30.5.2018
Varputurvekangas (Vatkg)

30. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus30 30.5.2018
Varputurvekankaat
Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu
tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus
Tuusula

31. © Luonnonvarakeskus

32. © Luonnonvarakeskus
• Tutkimustyö käynnistynyt Lukessa 2015. Hakkuut tehty 2016 ja 2017.
• Koealoja perustettu Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille
- Yläharvennus- ja poimintatyyppinen hakkuu eri ppa-tasoihin korpisoilla
- Kaistale-/pienaukkohakkuu tai alikasvoksen vapauttaminen rämeillä
• Vedenpinnan tason ja puuston kehityksen seurannat kaikilla kohteilla,
vedenlaatu- ja KHK-päästömittaukset
osalla kohteista.
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tutkimus

33. © Luonnonvarakeskus
Janakkala, Paroninkorpi
poimintahakkuukoe
33 30.5.2018

34. © Luonnonvarakeskus
Mänty-ylispuuston
poisto,Tammela

35. © Luonnonvarakeskus35 30.5.2018
Alustavia koetuloksia

36. © Luonnonvarakeskus
Alustavia tuloksia
36 30.5.2018
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Vedenpinnansyvyys,cm
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Ylispuuhakkuu
KontrolliNov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Vedenpinnansyvyys,cm
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Avohakkuu
Kontrolli
Hakkuu
Avohakkuu
2015 2016
2015 2016
Vedenpinnan nousu
hakkuiden jälkeen kesä-
elokuu 2016:
- Avohakkuu: n. 20 cm
- Ylispuuhakkuu: n. 9 cm
Mänty-ylispuuston
poisto, Tammela
Ylispuustoa poistettu
n. 190 m3/ha
-Jäljelle jäänyt n. 70 m3/ha

37. © Luonnonvarakeskus37 30.5.2018
Kontrolli 26 m2
Hakkuu 25  17 m2 (32%)
Hakkuu 26  13 m2 (50%)
Vedenpinnan nousu 5-10 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
95% luottamusväli
37
Kuusikon poimintahakkuu, Janakkala

38. © Luonnonvarakeskus38 30.5.2018Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt, Metsäteollisuus ry
Keskivedenpinnan syvyys
loppukesällä 2017
Kaistalehakkuu tehty
Maaliskuussa 2017
Vedenpinnan nousu~10 cm
Männikön kaistalehakkuut
1. kesä hakkuun jälkeen

39. © Luonnonvarakeskus39 30.5.2018
Hakkuiden vaikutukset valumaveden ainepitoisuuksiin, Tammela
Clearcut = avohakkuu
Control = hakkaamaton vertailu
Weir = ylispuuhakkuualueelta tuleva vesi
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori

40. © Luonnonvarakeskus
Rämemännikön kaistalehakkuut – valumaveden
typpi- ja fosforipitoisuudet
40 30.5.2018
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
1,80
2,00
Ntot,pitoisuus,mgL-1
Parkano1
Parkano2
Parkano3
Vilppula
0,00
0,01
0,02
0,03
0,04
0,05
0,06
0,07
Ptot,pitoisuus,mgL-1
Parkano1
Parkano2
Parkano3
Vilppula
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Hakkuu
Hakkuu

41. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
18.5.17
29.5.17
14.6.17
5.7.17
13.7.17
24.7.17
3.8.17
16.8.17
30.8.17
13.9.17
Heterotrofinenhengitys(gCO2m
-2
h
-1
)
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
Kontrolli
Väljennyshakattu
Poimintahakkuu ei lisännyt hiilidioksidipäästöjä

42. © Luonnonvarakeskus
Toimiiko menetelmä – tulevat näkymät?
o Alustavat tulokset tukevat ennakko-oletuksia:
• ”Normaaleilla” kohteilla vedenpinta näyttäisi pysyvän melko hyvällä
tasolla kasvukauden aikana; kasvukauden ulkopuolella voi tulla
märkiä jaksoja samoin kuin myös normaalisti ojitetuilla aloilla.
• Metaanipäästöt riippuvat aina vedenpinnan tasosta; alkaa tulla, kun
vedenpinta nousee yli 20 cm tason
ei kohonnutta riskiä vedenpinnan noususta liian korkealle.
• Hiilidioksidipäästöt eivät pienene merkittävästi heti hakkuun jälkeen,
tosin eivät nousekaan. Turpeen hajoamisesta tuleva CO2-vuo on
odotusten mukaisesti alkanut pienentyä
42 30.5.2018

43. © Luonnonvarakeskus
• Vähentää vesistökuormitusta avohakkuuseen verrattuna
(sinänsä kuormitus tutkitulta alueelta korkeampi kuin luonnontilaiselta
suolta)
• Puukorjuussa ei esiintynyt merkittäviä lisävaikeustekijöitä
• Tähän mennessä tietoa vasta metsänkäsittelyjen välittömistä
vaikutuksista
• Ympäristövaikutusten ja metsänuudistumisen luotettavaan
todentamiseen, yleistettävyyteen ja mallintamiseen tarvitaan
kokeiden pitkäaikaista seurantaa
43 30.5.2018
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on
aktiivista metsänkasvatusta!

44. © Luonnonvarakeskus
Tutkimusorganisaatiot ja yhteistyökumppanit
• Turvemaiden uusien metsänhoitomenetelmien tutkimusta aloitettu ja jatketaan
useissa hankkeissa Luken, Helsingin yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen,
Koneen säätiön, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Akatemian ja
Nesslingin säätiön rahoittamana.
• Suoria yhteistyökumppaneita lisäksi UPM-Kymmene, Suomen
Ympäristökeskus (Syke), Metsäkeskus ja Metsähallitus
44 30.5.2018

45. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
30.5.201845