SlideShare a Scribd company logo

Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori

Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)Senior Specialist, Executive Communication at Natural Resources Institute Finland (Luke)

Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori

Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori

1 of 23
Download to read offline
1
Suometsien käytön ja hoidon
ilmastovaikutukset
Raisa Mäkipää
Tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Turve, Tiede ja Tulevaisuus
Miten käyttää ja hoitaa suometsiä kestävämmin?
-webinaari 4.2.2022
2 4.2.2022 2
Suomen metsien hiilinielu
• Suomen maankäyttösektorin
(LULUCF) hiilinielu vuonna 2020 oli
23 Mt CO2 ekv. Sektorilla on sekä
päästöjä (viljelymaat) että nieluja
(metsät)
• Hiilinielun vuosittaista vaihtelua
selittää hakkuiden määrä.
• Metsien puusto ja kangasmaiden
maaperä on hiilinielu, mutta
suometsien maaperä päästölähde.
• Ojittamattomien luonnontilaisten
soiden maaperä ei ole mukana KHK-
raportoinnissa.
• Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinielu (50-130
g CO2/m2/v) ja metaanin lähde (2-24 g CH4/m2/v)
suotyypistä ja sijainnista riippuen (Turunen 2002,
Minkkinen ja Ojanen 2013)
Lähde: Tilastokeskus ja Luke, KHK-inventaario
3
• Noin neljännes Suomen metsien kasvusta ja
puuston määrästä on suometsissä (=turvemailla).
• Hakkuut kohdentuneet helpompien
korjuuolosuhteiden kangasmetsiin, joten
suometsien puuston tilavuus kasvaa.
• Ravinteisten ojitettujen suometsien maaperä on
päästölähde. Puusto on maaperän päästöjä
suurempi hiilinielu , joten suometsät ovat
hiilinielu.
• Ojitettujen suometsien maaperän päästöt (7 Mt
CO2 ekv) pienensivät vuonna 2019 metsien
hiilinielua noin neljänneksen (hiilinielu oli 22,9 Mt
CO2 ekv). NIR Finland 2021, https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-
i-parties/2020 https://www.luke.fi/tietoa-
luonnonvaroista/metsa/suometsat/
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
Mt
CO2
ekv
Puusto, turvemaat
Puusto, kivennäismaat
Maaperä, kivennäismaat
Maaperä, ojitetut turvemaat
Turvemaametsillä iso merkitys puuntuotannolle ja
metsätalouden ympäristövaikutuksille
4 4.2.2022
4 4.2.2022
Ojitetut suometsät ravinteisuustasoittain
Runsasravinteisia (Rhtkg ja Mtkg1, yleensä kuusivaltaisia)
25 % ojitettujen suometsien kokonaisalasta
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
Rhtkg Mtkg I Mtkg II Ptkg I Ptkg II Vatkg Jätkg
Etelä-Suomi Pohjois-Suomi
km²
Lähde: Luke/VMI, Korhonen ym,. 2021.
https://doi.org/10.14214/sf.10662
5
Runsasravinteisten suometsien maaperä on
päästölähde
Lähde: Ojanen 2015. http://suo.fi/pdf/article9898.pdf
Veden alla hajoamiselta turvassa ollut
ravinteinen turve hajoaa ojituksen
myötä nopeasti.
6
Päästöjen määrää säätelee pohjaveden korkeus
Ojanen et al. 2019
Nämä puustoisilla soilla.
Avohakkuun jälkeen mitattu 3086 g CO2/m2/yr päästö, WT 22 cm (Korkiakoski et al. 2019)
Ad

Recommended

MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuutMHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuutTAPIO
 
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusKunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet, kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
 
Metsätalouden hiilivarastot ja -virrat kestavyyden nakokulmasta
Metsätalouden hiilivarastot ja -virrat kestavyyden nakokulmastaMetsätalouden hiilivarastot ja -virrat kestavyyden nakokulmasta
Metsätalouden hiilivarastot ja -virrat kestavyyden nakokulmastaSuomen metsäkeskus
 
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
 
Metsätalouden vesiensuojelu, 29.8.2019, Seppo Ollikainen
Metsätalouden vesiensuojelu, 29.8.2019, Seppo OllikainenMetsätalouden vesiensuojelu, 29.8.2019, Seppo Ollikainen
Metsätalouden vesiensuojelu, 29.8.2019, Seppo OllikainenSuomen metsäkeskus
 
Tehokkuutta taimikonhoitoon kevät 2018
Tehokkuutta taimikonhoitoon kevät 2018Tehokkuutta taimikonhoitoon kevät 2018
Tehokkuutta taimikonhoitoon kevät 2018Suomen metsäkeskus
 

More Related Content

What's hot

Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto Koistinen
Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto KoistinenMetsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto Koistinen
Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto KoistinenSuomen metsäkeskus
 
Metsätuhot ja niihin varautuminen
Metsätuhot ja niihin varautuminenMetsätuhot ja niihin varautuminen
Metsätuhot ja niihin varautuminenSuomen metsäkeskus
 
2. metsatilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen
2. metsatilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen2. metsatilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen
2. metsatilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninenSuomen metsäkeskus
 
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskus
 
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruu
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruuKuusenkerkän ja koivunlehden keruu
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruuSuomen metsäkeskus
 
Consumo x sustentabilidade
Consumo x sustentabilidadeConsumo x sustentabilidade
Consumo x sustentabilidadeFabio Cruz
 
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022THL
 
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...Alejandro Leon
 
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoitoKirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoitoTHL
 
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopas
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopasVerkkouutisen kirjoittamisen pikaopas
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopasMaisa Hopeakunnas
 
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?Joonas Jokinen
 

What's hot (20)

Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto Koistinen
Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto KoistinenMetsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto Koistinen
Metsähoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen turvemailla - Arto Koistinen
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Metsaverotus teoria 2020
Metsaverotus teoria 2020Metsaverotus teoria 2020
Metsaverotus teoria 2020
 
Luonnontuotteiden kaupallinen
Luonnontuotteiden kaupallinenLuonnontuotteiden kaupallinen
Luonnontuotteiden kaupallinen
 
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
 
Metsätuhot ja niihin varautuminen
Metsätuhot ja niihin varautuminenMetsätuhot ja niihin varautuminen
Metsätuhot ja niihin varautuminen
 
2. metsatilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen
2. metsatilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen2. metsatilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen
2. metsatilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 pekka manninen
 
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus
2020 Yksityistielaki Suomen metsäkeskus
 
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruu
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruuKuusenkerkän ja koivunlehden keruu
Kuusenkerkän ja koivunlehden keruu
 
Tasaikäinen ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus – mitä tiede sanoo näistä? - ...
Tasaikäinen ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus – mitä tiede sanoo näistä? - ...Tasaikäinen ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus – mitä tiede sanoo näistä? - ...
Tasaikäinen ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus – mitä tiede sanoo näistä? - ...
 
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta (pidempi)
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta (pidempi)Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta (pidempi)
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta (pidempi)
 
Consumo x sustentabilidade
Consumo x sustentabilidadeConsumo x sustentabilidade
Consumo x sustentabilidade
 
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
 
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...
Participación de las Comunidades Nativas en la Cadena de Valor de Madera y el...
 
Uji
UjiUji
Uji
 
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoitoKirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
Kirsimarja Raitasalo: Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
 
Uji
UjiUji
Uji
 
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, LukeViherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
 
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopas
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopasVerkkouutisen kirjoittamisen pikaopas
Verkkouutisen kirjoittamisen pikaopas
 
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?
Muistio: Palaveri, neuvottelu vai kokous?
 

Similar to Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori

Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Suomen metsäkeskus
 
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Suomen metsäkeskus
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysSuomen metsäkeskus
 
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysSuomen metsäkeskus
 
Metsät hiilinieluna ja varastona
Metsät hiilinieluna ja  varastonaMetsät hiilinieluna ja  varastona
Metsät hiilinieluna ja varastonaSuomen metsäkeskus
 

Similar to Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori (20)

Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
 
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
 
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, LuonnonvarakeskusTurvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
 
Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta
 
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
 
Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmast...
Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmast...Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmast...
Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmast...
 
Ratu webinaari-03112020-turvepeltojen-ilmastovaikutuksia-ja-kestavia-viljelyl...
Ratu webinaari-03112020-turvepeltojen-ilmastovaikutuksia-ja-kestavia-viljelyl...Ratu webinaari-03112020-turvepeltojen-ilmastovaikutuksia-ja-kestavia-viljelyl...
Ratu webinaari-03112020-turvepeltojen-ilmastovaikutuksia-ja-kestavia-viljelyl...
 
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, LukeIlmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
 
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
 
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
 
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, LukeTurvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
 
Metsät hiilinieluna ja varastona
Metsät hiilinieluna ja  varastonaMetsät hiilinieluna ja  varastona
Metsät hiilinieluna ja varastona
 
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019 Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
 
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassaLuontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
 
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
 
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutusLyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 

Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori

  • 1. 1 Suometsien käytön ja hoidon ilmastovaikutukset Raisa Mäkipää Tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Turve, Tiede ja Tulevaisuus Miten käyttää ja hoitaa suometsiä kestävämmin? -webinaari 4.2.2022
  • 2. 2 4.2.2022 2 Suomen metsien hiilinielu • Suomen maankäyttösektorin (LULUCF) hiilinielu vuonna 2020 oli 23 Mt CO2 ekv. Sektorilla on sekä päästöjä (viljelymaat) että nieluja (metsät) • Hiilinielun vuosittaista vaihtelua selittää hakkuiden määrä. • Metsien puusto ja kangasmaiden maaperä on hiilinielu, mutta suometsien maaperä päästölähde. • Ojittamattomien luonnontilaisten soiden maaperä ei ole mukana KHK- raportoinnissa. • Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinielu (50-130 g CO2/m2/v) ja metaanin lähde (2-24 g CH4/m2/v) suotyypistä ja sijainnista riippuen (Turunen 2002, Minkkinen ja Ojanen 2013) Lähde: Tilastokeskus ja Luke, KHK-inventaario
  • 3. 3 • Noin neljännes Suomen metsien kasvusta ja puuston määrästä on suometsissä (=turvemailla). • Hakkuut kohdentuneet helpompien korjuuolosuhteiden kangasmetsiin, joten suometsien puuston tilavuus kasvaa. • Ravinteisten ojitettujen suometsien maaperä on päästölähde. Puusto on maaperän päästöjä suurempi hiilinielu , joten suometsät ovat hiilinielu. • Ojitettujen suometsien maaperän päästöt (7 Mt CO2 ekv) pienensivät vuonna 2019 metsien hiilinielua noin neljänneksen (hiilinielu oli 22,9 Mt CO2 ekv). NIR Finland 2021, https://unfccc.int/ghg-inventories-annex- i-parties/2020 https://www.luke.fi/tietoa- luonnonvaroista/metsa/suometsat/ -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 Mt CO2 ekv Puusto, turvemaat Puusto, kivennäismaat Maaperä, kivennäismaat Maaperä, ojitetut turvemaat Turvemaametsillä iso merkitys puuntuotannolle ja metsätalouden ympäristövaikutuksille
  • 4. 4 4.2.2022 4 4.2.2022 Ojitetut suometsät ravinteisuustasoittain Runsasravinteisia (Rhtkg ja Mtkg1, yleensä kuusivaltaisia) 25 % ojitettujen suometsien kokonaisalasta 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Rhtkg Mtkg I Mtkg II Ptkg I Ptkg II Vatkg Jätkg Etelä-Suomi Pohjois-Suomi km² Lähde: Luke/VMI, Korhonen ym,. 2021. https://doi.org/10.14214/sf.10662
  • 5. 5 Runsasravinteisten suometsien maaperä on päästölähde Lähde: Ojanen 2015. http://suo.fi/pdf/article9898.pdf Veden alla hajoamiselta turvassa ollut ravinteinen turve hajoaa ojituksen myötä nopeasti.
  • 6. 6 Päästöjen määrää säätelee pohjaveden korkeus Ojanen et al. 2019 Nämä puustoisilla soilla. Avohakkuun jälkeen mitattu 3086 g CO2/m2/yr päästö, WT 22 cm (Korkiakoski et al. 2019)
  • 7. 7 Miten turvemaiden maaperän päästöjä voidaan vähentää? • Pysäytetään turvekerroksen hupeneminen • Tehdään vain välttämättömät kunnostusojitukset ja nostetaan vedenpinta, niin CO2 päästöt vähenevät Vältetään tulviminen, niin CH4 päästöt pysyvät pieninä Kun veden pinta on syvällä, hapellinen kerros on paksu ja syntyy runsaasti CO2 päästöjä
  • 8. 8 Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsissä – tutkimustuloksia ravinteisista kuusivaltaisista
  • 9. 9 Suometsän vedenpintaa voidaan säädellä puuston avulla 4.2.2022 Leppä et al., Selection Cuttings as a Tool to Control Water Table Level in Boreal Drained Peatland Forests (2020) Front. Earth Sci., 09 Oct 2020. https://doi.org/10.3389/feart.2020.576510 https://github.com/LukeEcomod/SpaFHy-Peat Ei tarvetta ojien kunnostamiseen, jos ei tehdä avohakkuuta Lehtipuiden osuudella voidaan säädellä pohjaveden korkeutta Puuston vaikutus pohjavedenkorke uteen voimakas Etelä-Suomessa
  • 10. 10 Runsasravinteisissa suometsissä jatkuvapeitteinen kasvatus on taloudellisesti kannattavampaa kuin kiertoaikametsätalous Puuston kasvu jatkuvapeitteisessä eri hakkuuskenaarioilla kunnostusojitetussa (DNM) ja ilman (No DNM). Oranssi vertailuviiva, keskikasvu kiertoaikametsätaloutta sovellettaessa (RF). Source: Juutinen et al. 2021 CJFR https://doi.org/10.1139/cjfr-2020-0305 RF Kannattavinta harvennukset 15 vuoden välein pohjapinta-alaan 10 m2/ha
  • 11. 11 Puuntuotantoon käytetty runsasravinteinen turvemaametsä on päästölähde Jatkuvapeitteisenä kasvattaen pienempi päästölähde kuin kiertoaikametsätaloudessa. The simulated annual net ecosystem production of forest stands in terms of carbon (NEP-C) in different simulation scenarios. Crosses denote the values of NBP-C (NEP-C minus carbon in harvested roundwood, CUT-C). Orange line for rotation forestry. Shanin et al. 2021. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2021. 119479
  • 12. 12 Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutus pieni SOMPA skenaario: Päätehakkuun sijaan ravinteisilla ojitetuilla turvemailla jatketaan kasvatusta yläharvennuksella/poimintahakkuulla. Koko Suomessa käsittelymuutos 80 000 ha/v. Pinta-ala yhteensä 1,16 Mha. Ojitettujen turvemaiden maaperän päästöt Suomen metsien päästöt ja nielut (turvemaiden maaperä, kivennäismaiden maaperä, puusto ja yhteensä) Lehtonen, A. et al. mauscript in prep. Jatkuvapeitteistä sovellettaessa puuston nielu suurempi Jatkuvapeitteistä sovellettaessa maaperän päästöt suuremmat
  • 13. Tutkimme metsänhoitomenetelmien vaikutuksia turvemaiden puuntuotokseen ja ympäristöön 13
  • 15. 15 Lopuksi • Puuntuotannollisesti parhaiden runsasravinteisten suometsien kasvatus ei ole kestävää, jos käytetään avohakkuita ja kunnostusojituksia. • Nykyisin tuet (KEMERA) kannustavat kiertoaikametsätalouteen (tuki taimikon ja nuoren metsän hoitoon) ja kunnostusojituksiin (tuki suunnitteluun ja toteutukseen), mikä lisää ympäristökuormitusta. • Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen voi vähentää turpeen päästöjä ja avohakkuualan suuripäästöinen vaihe vältetään. • Jos pitkällä aikavälillä puuston hiilivarasto keskimäärin pienempi kuin kiertoaikametsätaloudessa, niin ilmastohyödyt voivat jäädä saavuttamatta tai pieniksi.
  • 18. 18 4.2.2022 18 Mitä tarkoittaa metsän hiilivarasto, hiilinielu ja hiilen sidonta • Metsän hiilivarasto on hiilen määrä esimerkiksi metsän tai kaikkien Suomen metsien elävässä puustossa, muussa kasvillisuudessa, kuolleessa lahoavassa puussa ja maaperässä. • Hiilinielu tarkoittaa hiilivaraston kasvua • Hiilen sidonta on kasvien yhteyttäessä ilmakehän hiilidioksidin siirtämistä kasvin hiilivarastoihin. Yhteyttämisen lisäksi kasvi myös hengittää ja kasvin osat lakastuvat, joten yhteyttämisnopeus ei vielä kerro kuinka paljon kasvin hiilivarasto kasvaa. 4.2.2022
  • 19. 19 Maaperän päästöt maa- ja metsätaloudessa • Suurin osa pinta-alasta on kivennäismaiden metsää, jonka maaperä on hiilen nielu. • Turvemaametsien maaperä on päästölähde. • Turvemaan peltojen päästöt ovat samaa luokkaa turvemaan metsien kanssa. • Kivennäismaan pellot ovat joko pieni päästölähde tai nielu vuodesta riippuen. • Puutuotteiden hiilivarasto kasvaa eli puutuotteet ovat hiilinielu https://stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf Kivennäismaa metsä… Turvemaa metsä 25 % Kivennäis maa pelto 9 % Turvemaa pelto 1 % Pinta-alat (maa- ja metsätalous) LULUCF-sektorin nielut ja päästöt (2019) LULUCF-sektorin nettohiilinielu (14,7 milj. t CO2 ekv) olisi ollut vuonna 2019 lähes kaksinkertainen (27,8 milj. t CO2 ekv), jos turvemaapeltojen CO2 päästöjä ja ojitettujen suometsien maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ei olisi.
  • 20. 20 Figure. Net primary production and net annual CO2 fluxes from peat layer NBP (NEP-harvested C) close to zero in CCF, source of C 0,1 kg/m2/yr in rotation forestry, and sink of 0,3 kg/m2/yr in unmanaged. Shanin et al. 2021. https://doi.org/10.1016/j.for eco.2021.119479 Harvest interval, post-harvest BA and DNM affect carbon sink of peatland forests
  • 21. 21 Runsasravinteisilta soilta suurimmat ilmastopäästöt Region Site type Area 1000 ha NE_CO2soil kg ha-1 NE_CO2soil, Tg (million tonnes) South I 403 2398 0.97 II 653 1779 1.16 III 686 - 586 -0.40 IV 468 -1336 -0.63 North I 229 3046 0.70 II 536 3007 1.61 III 1022 677 0.69 IV 564 - 513 -0.29 Positive values indicate net source to atmosphere and negative values net sink to soil. Site types from nutrient rich to poor: I - Herb-rich, II - Vaccinium myrtillus, III - V. vitis-idaea, and IV – Dwarf shrub. Source: Ojanen et al. 2014. Soil CO2 balance and its uncertainty in forestry-drained peatlands in Finland. Forest Ecology and Management 325: 60-73. http://dx.doi.org/10.1016/j.foreco.2014.03.049 CO2 net exchange of soils in drained peatland forests
  • 22. 22 Soiden turvekerros on suuri hiilivarasto • Suomessa on soita 9,2 milj. ha. • Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinielu (50-130 g CO2/m2/v) ja metaanin lähde (2- 24 g CH4/m2/v) suotyypistä ja sijainnista riippuen (Turunen 2002, Minkkinen ja Ojanen 2013) • Ojitettujen soiden turpeen hiilivarasto pienenee, koska märässä hapettomissa oloissa ollut turvekerros ojituksen jälkeen hapellinen ja hajoaa.
  • 23. 23 Ojitus ja sitä seuraavat kunnostusojitukset kuivattavat suometsät turvekankaiksi. Ojitustilanne ja soiden kuivatusaste (Lähde: VMI). • Etelä-Suomen turvemaametsistä ojitettu 75 %, Pohjois-Suomessa 40 %. Yli puolet Suomen soista ojitettu