Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

1. 1
Turvepeltojen viljelyn
ilmastovaikutukset
31.3.2021
Hanna Kekkonen Luke
Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari
23.3.2021

2. 2
Tapahtui viime jaksossa… (3.11.2020)
31.3.2021
31.3.2021
• Todettiin, että päästötavoitteisiin sitoutuneessa Suomessa toimia tehdään
jokaisella toimialalla
• Myös maatalous ja sitä kautta maatalousmaat toimien alla
• Turvemaiden päästöjä raportoitaessa IPCC:ssä käytetään määritelmää
“eloperäiset maat”
• Kansallisesti “eloperäiset maalajit” lajitellaan lisäksi turvemaihin ja
multamaihin
• Määritelmien perusteena orgaanisen aineksen pitoisuus (ja hiilipitoisuus)
Kertausta!
Ks. Webinaarin esitykset ja diat
3.11.2020:
https://www.ilmastoviisas.fi/turvepeltojen
-kestavat-viljelytavat-webinaari-3-11-
2020/
OMAIHKA hankkeessa
tutkitaan mm. eri
maalajitietokantojen
paikkansapitävyyttä
Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke

3. 3
Turvepelloilta muodostuu päästöjä,
koska…
31.3.2021
• Turvemaihin on ajansaatossa varastoitunut merkittävä määrä hiiltä ja
typpeä jota korkea pohjavesitaso ”säilöö” : Turvemailla 1m
kerroksessa 1ha:n alalla voi olla varastoituneena kymmeniä tuhansia
kiloja typpeä
• Kuivatus mahdollistaa hapelliset olosuhteet jolloin hajotus käynnistyy
ja viljelytoimet voimistavat turpeen hajotusta:
Viljelytoimet
Mikrobitoiminnan
kiihtyminen
Vaikutukset
ympäristöön
Kuvat: Kristiina Regina, Luke

4. 4
Päästöjä raportoitiin eri sektoreilla…
31.3.2021
Energia Maatalous Maankäyttö
Jätehuolto Teollisuus
Joista
maatalouden
päästöjä
yhteensä 3:lla eri
sektorilla
Lähteet: https://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf
Turvemaiden päästöt saatiin
laskemalla turvemaiden N2O
päästöt “Maatalous” sektorilta
ja hiilidioksipäästöt
“Maankäyttö” sektorilta
Suomen
päästöistä
“Maatalous”
sektorin osuus
on n. 12 %
=7,8 Mt CO2 e
Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke

5. 5
Vaikutus päästöihin pitkällä aikavälillä
31.3.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2017, Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain . Helsinki: Tilastokeskus
[viitattu: 2.11.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-12-11_kat_001_fi.html
• Pitkällä aikavälillä maankäytön päästöt ovat kasvaneet
• Saavutetut päästövähennykset jääneet
”näkymättömiksi” Maatalous-sektorilla

6. 6
Turvemaiden sijainti
31.3.2021
Viljellyt turvemaat suhteessa
kunnan pinta-alaan (%)
Viljellyt turvemaat suhteessa
viljelyalaan (ELY keskuksittain)
Turvemaiden viljely yleisempää Pohjanmaan
maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa
Kuva: Hanna Kekkonen Luke, aineistot: Luke, MML, GTK, Ruokavirasto
TUPA - hanke
Kuva: Kekkonen et al. 2019
TUPA + SOMPA
Turvemaiden kartoittaminen
Kuva:Hanna Kekkonen ja Hannu Ojanen Luke,
aineistot: Luke, MML, GTK, Ruokavirasto
SOMPA - hanke

7. 7
Päästöjä vähentävät toimet
31.3.2021
• Päästöihin vaikuttaa mm. viljelykasvivalinta sekä
pohjavedenpinnan korkeus
• Päästötoimet voidaan jaotella hillitseviin,
ennaltaehkäiseviin sekä vähentäviin toimiin
Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke

8. Ennaltaehkäisevät toimet
31.3.2021
31.3.2021
Lisäraivausten ehkäiseminen
tai kohdentaminen
kivennäismaille
Tilusjärjestelyt, tilojen välinen
yhteistyö, pellon vaihdot, pellon osto
tai vuokraus
Pellon käytön- ja sadon
tuoton optimointi
Paras tapa välttää päästöjä on
välttää pellon raivaamista
turvemaille
Aina raivauksia ei voi välttää →
pelto mahdollisimman
tuottavaksi, jolloin myös
tuotekohtainen päästötaakka
mahdollisimman pieni

9. Päästöjä hillitsevät toimet, ”kevyet”
toimet
31.3.2021
Kasvipeitteisyyden ja
monivuotisten kasvien
suosiminen
Pellot, joiden kasvukunto ja
sadontuotto on hyvä ja jotka
ovat aktiivisessa viljelyssä
Muokkauksen
vähentäminen, paljaan
maan kauden
vähentäminen
Pohjaveden pinnan säätely
esim. säätösalaojituksella
altakasteluna, avo-ojilla
padotus
OMAIHKA + SOMPA
(+muita hankkeita)
Miten erilaiset kevennetyt
viljelytoimet vaikuttavat päästöihin

10. 10
Päästöjen vähentäminen
31.3.2021
Metsittäminen
(ensisijaisesti ohuet
turvemaat)
Ennallistaminen ja
kosteikkoviljely
Esimerkiksi heikkotuottoisuutensa tai
huonokuntoisuutensa vuoksi pitkään
luonnonhoitopeltona olleille pelloille,
jos uudelleenojitus tai
maanparannuskeinot eivät varmuudella
saata peltoa tuottavaan kuntoon
Jos satoa ei korjata, ei pellon
tuottama vuotuinen
päästökuorma ei kohdistu
millekään hyödykkeelle

11. Toimien jalkauttamisen mahdollisuudet:
löytyykö peltoa?
31.3.2021
JOS kaikki listatut toimet
laitettaisiin käytännössä
toteen, päästöt viljellyiltä
turvemailta laskisivat
4,6 Mt CO2e/vuosi
(eli yli puolet turvemaiden päästöistä)
• Suomi jakautui turvepeltojen sijainnin ja
intensiteetin perusteella kahteen osaan:
Pohjoiseen, jossa turvemaita on paljon ja ne
ovat merkittäviä viljelyn kannalta, ja
Eteläiseen, jossa ei niin merkittäviä
• Luonnollisista syistä Etelässä
kivennäismaiden saatavuus parempi kuin
Pohjoisessa → E:ssä viljelyn siirto
ensisijaisesti kivennäismaille ja turvemaille
kohdennetaan tehokkaita toimia
• Pohjoisessa käyttöön adaptoivat ja
hajoamista hillitsevät toimet, vaikkakin
laajaperäistä alaa löytyi myös Pohjoisesta
Raportti Tiekartta

12. 12
Päästövähennysten tavoitteleminen
tilatasolla, mistä aloittaa?
31.3.2021
Vaatii tietoista pellonkäytön suunnittelua koko tilan tasolla
Kompleksi muttei mahdottomuus, kun pyrkimyksenä pitää sadon määrä, taloudellinen tulos sekä
päästöt balanssissa
Mistä voisi aloittaa?
Peltolohkojen viljelykierto suunnitellaan päästötavoitteiden (turvemaiden) ehdoilla:
• Siirretään yksivuotiset kasvit kivennäismaille, tarpeelliset monivuotiset kasvit
turvemaille
• Kompensoidaan mahdolliset muutokset tuotostasossa panostamalla viljelyyn:
lannoitukset, perusparannus, viljelykierto
• Kasvitiloilla jotka eivät kykene hyödyntämään rehukasveja esim. yhteistyötä nurmirehuja
hyödyntävien tilojen kanssa
• Pitkäkestoiset ratkaisut vajaatuottoisille, liian märille/heikkotuottoisille pelloille →
luopuminen märän/heikkotuottoisen pellon viljelystä tukioikeutetuilla pelloilla voi
johtaa tukien menetykseen → voi vastaavasti säästää uudelleenojituksen,
perusparannuksen tai toistuvien hoitotoimien kustannus- ja aikaresurssit
Toistaiseksi ei riittäviä
kannustimia kaikille toimille,
mutta keinot tunnistetaan

13. Ovatko kaikki tilat samassa asemassa?
31.3.2021
• Keinovalikoiman oltava riittävän laaja
kattamaan erilaiset tarpeet
• Kaikki toimet eivät sovellu
kaikentyyppisille pelloille tai
kaikentyyppisille tiloille
• Pitkään viljellyille pelloille voi olla vaikea
saada nostettua pohjavedenpintaa
• Toimet voivat vaatia investointeja
• Turvemaiden viljelylle ei aina paikallisesti
vaihtoehtoja
31.3.2021

14. 14
”Kuinka suuri osa pelloista on huono tai hyvätuottoisia, ja mistä tiedän mitä keinoja
voisin käyttää millekin pellolle?”
31.3.2021
• Huonokuntoinen ja heikkotuottoinen ovat eri asioita:
onko pellon kunto parannettavissa, vaikuttaako se pellon
tuottavuuteen?
• Kaikki turvepellot eivät ole heikkotuottoisia, ja kaikki
turvepellot eivät ole hyvätuottoisia, tai olleet pitkään
aikaan ruoan/rehuntuotannon kannalta kriittisiä
Esimerkiksi: Manuscript Kekkonen et al. 2021:
• Toisaalta: Kaikki laajaperäiset pellot eivät ole
heikkotuottoisia, ja kaikki aktiiviset pellot eivät ole
hyvätuottoisia
• Viljelijä itse on paras arvioimaan peltojensa
tuottavuuden ja kunnon
• Viljelijällä / maanomistajalla on oikeus päättää lohkonsa
viljelytoimista
• Suurin osa turvemaista on kunnoltaan tuottavassa
kunnossa – ja niille soveltuvat parhaiten hillitsevät tai
päästöjä estävät toimet → tärkeää uusien turvemaiden
raivaamisen ehkäiseminen
Min 8/10 vuodesta
laajaperäisessä viljelyssä
Kuntoluokituksen mukaan
lohkon ojituksessa tai
kuivamisessa puutteita
Lohkon kaltevuus < 2%
Potentiaalisesti vetettävät
/ennallistettavat
peltolohkot
 4245 ha
2/3 lohkosta paksua
turvemaata (yli 60 cm)
Lohkon korkeus < tai =
kuin ympäröivän maaston
Kuva poistettu
(ei vielä
julkaisuvalmis)

15. 15
Miten hyvin pelkkä viljavuusanalyysi tunnistaa
turvemaat? OMAIHKA
31.3.2021
Hehkutus N=113
Viljavuusanalyysi
N=111
HYVIN ALUSTAVIA TULOKSIA:
Viljavuusanalyysi tunnisti maalajit
harvemmin turvemaiksi, useammin
multa- tai kivennäismaiksi

16. ”Mistä tiedän, onko pelto turve- vai
multamaata?”
31.3.2021
• Näytteestä voidaan tarvittaessa mitata
hiilipitoisuus tai hehkutuskevennys.
• Hehkutuskevennys antaa tulokseksi orgaanisen
aineksen määrän. Sen voi muuntaa hiilimääräksi
jakamalla 1,72:lla.
Näytteitä menossa hehkutuskevennykseen
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

17. Lähteitä
31.3.2021
• https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/546180/MTK_Maatalouden_ilmastotiekartta_v3.p
df?sequence=1&isAllowed=y
• https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547083/luke-
luobio_7_2021.pdf?sequence=7&isAllowed=y
• https://www.ilmastoviisas.fi/turvepeltojen-kestavat-viljelytavat-webinaari-3-11-2020/
• https://www.researchgate.net/publication/331947951_Mapping_of_cultivated_organic_soils_for
_targeting_greenhouse_gas_mitigation
https://www.luke.fi/sompa/ uke.fi/projektit/omaihka
OMAIHKA RATU
luke.fi/projektit/ratu luke.fi/projektit/turina
TURINA

18. Kiitos!