Successfully reported this slideshow.

Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset - Hanna Kekkonen, Luke

0

Share

Loading in …3
×
1 of 18
1 of 18

Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset - Hanna Kekkonen, Luke

0

Share

Download to read offline

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Related Books

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset - Hanna Kekkonen, Luke

  1. 1. 1 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset 31.3.2021 Hanna Kekkonen Luke Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021
  2. 2. 2 Tapahtui viime jaksossa… (3.11.2020) 31.3.2021 31.3.2021 • Todettiin, että päästötavoitteisiin sitoutuneessa Suomessa toimia tehdään jokaisella toimialalla • Myös maatalous ja sitä kautta maatalousmaat toimien alla • Turvemaiden päästöjä raportoitaessa IPCC:ssä käytetään määritelmää “eloperäiset maat” • Kansallisesti “eloperäiset maalajit” lajitellaan lisäksi turvemaihin ja multamaihin • Määritelmien perusteena orgaanisen aineksen pitoisuus (ja hiilipitoisuus) Kertausta! Ks. Webinaarin esitykset ja diat 3.11.2020: https://www.ilmastoviisas.fi/turvepeltojen -kestavat-viljelytavat-webinaari-3-11- 2020/ OMAIHKA hankkeessa tutkitaan mm. eri maalajitietokantojen paikkansapitävyyttä Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke
  3. 3. 3 Turvepelloilta muodostuu päästöjä, koska… 31.3.2021 • Turvemaihin on ajansaatossa varastoitunut merkittävä määrä hiiltä ja typpeä jota korkea pohjavesitaso ”säilöö” : Turvemailla 1m kerroksessa 1ha:n alalla voi olla varastoituneena kymmeniä tuhansia kiloja typpeä • Kuivatus mahdollistaa hapelliset olosuhteet jolloin hajotus käynnistyy ja viljelytoimet voimistavat turpeen hajotusta: Viljelytoimet Mikrobitoiminnan kiihtyminen Vaikutukset ympäristöön Kuvat: Kristiina Regina, Luke
  4. 4. 4 Päästöjä raportoitiin eri sektoreilla… 31.3.2021 Energia Maatalous Maankäyttö Jätehuolto Teollisuus Joista maatalouden päästöjä yhteensä 3:lla eri sektorilla Lähteet: https://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf Turvemaiden päästöt saatiin laskemalla turvemaiden N2O päästöt “Maatalous” sektorilta ja hiilidioksipäästöt “Maankäyttö” sektorilta Suomen päästöistä “Maatalous” sektorin osuus on n. 12 % =7,8 Mt CO2 e Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke
  5. 5. 5 Vaikutus päästöihin pitkällä aikavälillä 31.3.2021 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. 2017, Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.11.2020]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-12-11_kat_001_fi.html • Pitkällä aikavälillä maankäytön päästöt ovat kasvaneet • Saavutetut päästövähennykset jääneet ”näkymättömiksi” Maatalous-sektorilla
  6. 6. 6 Turvemaiden sijainti 31.3.2021 Viljellyt turvemaat suhteessa kunnan pinta-alaan (%) Viljellyt turvemaat suhteessa viljelyalaan (ELY keskuksittain) Turvemaiden viljely yleisempää Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa Kuva: Hanna Kekkonen Luke, aineistot: Luke, MML, GTK, Ruokavirasto TUPA - hanke Kuva: Kekkonen et al. 2019 TUPA + SOMPA Turvemaiden kartoittaminen Kuva:Hanna Kekkonen ja Hannu Ojanen Luke, aineistot: Luke, MML, GTK, Ruokavirasto SOMPA - hanke
  7. 7. 7 Päästöjä vähentävät toimet 31.3.2021 • Päästöihin vaikuttaa mm. viljelykasvivalinta sekä pohjavedenpinnan korkeus • Päästötoimet voidaan jaotella hillitseviin, ennaltaehkäiseviin sekä vähentäviin toimiin Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke
  8. 8. Ennaltaehkäisevät toimet 31.3.2021 31.3.2021 Lisäraivausten ehkäiseminen tai kohdentaminen kivennäismaille Tilusjärjestelyt, tilojen välinen yhteistyö, pellon vaihdot, pellon osto tai vuokraus Pellon käytön- ja sadon tuoton optimointi Paras tapa välttää päästöjä on välttää pellon raivaamista turvemaille Aina raivauksia ei voi välttää → pelto mahdollisimman tuottavaksi, jolloin myös tuotekohtainen päästötaakka mahdollisimman pieni
  9. 9. Päästöjä hillitsevät toimet, ”kevyet” toimet 31.3.2021 Kasvipeitteisyyden ja monivuotisten kasvien suosiminen Pellot, joiden kasvukunto ja sadontuotto on hyvä ja jotka ovat aktiivisessa viljelyssä Muokkauksen vähentäminen, paljaan maan kauden vähentäminen Pohjaveden pinnan säätely esim. säätösalaojituksella altakasteluna, avo-ojilla padotus OMAIHKA + SOMPA (+muita hankkeita) Miten erilaiset kevennetyt viljelytoimet vaikuttavat päästöihin
  10. 10. 10 Päästöjen vähentäminen 31.3.2021 Metsittäminen (ensisijaisesti ohuet turvemaat) Ennallistaminen ja kosteikkoviljely Esimerkiksi heikkotuottoisuutensa tai huonokuntoisuutensa vuoksi pitkään luonnonhoitopeltona olleille pelloille, jos uudelleenojitus tai maanparannuskeinot eivät varmuudella saata peltoa tuottavaan kuntoon Jos satoa ei korjata, ei pellon tuottama vuotuinen päästökuorma ei kohdistu millekään hyödykkeelle
  11. 11. Toimien jalkauttamisen mahdollisuudet: löytyykö peltoa? 31.3.2021 JOS kaikki listatut toimet laitettaisiin käytännössä toteen, päästöt viljellyiltä turvemailta laskisivat 4,6 Mt CO2e/vuosi (eli yli puolet turvemaiden päästöistä) • Suomi jakautui turvepeltojen sijainnin ja intensiteetin perusteella kahteen osaan: Pohjoiseen, jossa turvemaita on paljon ja ne ovat merkittäviä viljelyn kannalta, ja Eteläiseen, jossa ei niin merkittäviä • Luonnollisista syistä Etelässä kivennäismaiden saatavuus parempi kuin Pohjoisessa → E:ssä viljelyn siirto ensisijaisesti kivennäismaille ja turvemaille kohdennetaan tehokkaita toimia • Pohjoisessa käyttöön adaptoivat ja hajoamista hillitsevät toimet, vaikkakin laajaperäistä alaa löytyi myös Pohjoisesta Raportti Tiekartta
  12. 12. 12 Päästövähennysten tavoitteleminen tilatasolla, mistä aloittaa? 31.3.2021 Vaatii tietoista pellonkäytön suunnittelua koko tilan tasolla Kompleksi muttei mahdottomuus, kun pyrkimyksenä pitää sadon määrä, taloudellinen tulos sekä päästöt balanssissa Mistä voisi aloittaa? Peltolohkojen viljelykierto suunnitellaan päästötavoitteiden (turvemaiden) ehdoilla: • Siirretään yksivuotiset kasvit kivennäismaille, tarpeelliset monivuotiset kasvit turvemaille • Kompensoidaan mahdolliset muutokset tuotostasossa panostamalla viljelyyn: lannoitukset, perusparannus, viljelykierto • Kasvitiloilla jotka eivät kykene hyödyntämään rehukasveja esim. yhteistyötä nurmirehuja hyödyntävien tilojen kanssa • Pitkäkestoiset ratkaisut vajaatuottoisille, liian märille/heikkotuottoisille pelloille → luopuminen märän/heikkotuottoisen pellon viljelystä tukioikeutetuilla pelloilla voi johtaa tukien menetykseen → voi vastaavasti säästää uudelleenojituksen, perusparannuksen tai toistuvien hoitotoimien kustannus- ja aikaresurssit Toistaiseksi ei riittäviä kannustimia kaikille toimille, mutta keinot tunnistetaan
  13. 13. Ovatko kaikki tilat samassa asemassa? 31.3.2021 • Keinovalikoiman oltava riittävän laaja kattamaan erilaiset tarpeet • Kaikki toimet eivät sovellu kaikentyyppisille pelloille tai kaikentyyppisille tiloille • Pitkään viljellyille pelloille voi olla vaikea saada nostettua pohjavedenpintaa • Toimet voivat vaatia investointeja • Turvemaiden viljelylle ei aina paikallisesti vaihtoehtoja 31.3.2021
  14. 14. 14 ”Kuinka suuri osa pelloista on huono tai hyvätuottoisia, ja mistä tiedän mitä keinoja voisin käyttää millekin pellolle?” 31.3.2021 • Huonokuntoinen ja heikkotuottoinen ovat eri asioita: onko pellon kunto parannettavissa, vaikuttaako se pellon tuottavuuteen? • Kaikki turvepellot eivät ole heikkotuottoisia, ja kaikki turvepellot eivät ole hyvätuottoisia, tai olleet pitkään aikaan ruoan/rehuntuotannon kannalta kriittisiä Esimerkiksi: Manuscript Kekkonen et al. 2021: • Toisaalta: Kaikki laajaperäiset pellot eivät ole heikkotuottoisia, ja kaikki aktiiviset pellot eivät ole hyvätuottoisia • Viljelijä itse on paras arvioimaan peltojensa tuottavuuden ja kunnon • Viljelijällä / maanomistajalla on oikeus päättää lohkonsa viljelytoimista • Suurin osa turvemaista on kunnoltaan tuottavassa kunnossa – ja niille soveltuvat parhaiten hillitsevät tai päästöjä estävät toimet → tärkeää uusien turvemaiden raivaamisen ehkäiseminen Min 8/10 vuodesta laajaperäisessä viljelyssä Kuntoluokituksen mukaan lohkon ojituksessa tai kuivamisessa puutteita Lohkon kaltevuus < 2% Potentiaalisesti vetettävät /ennallistettavat peltolohkot  4245 ha 2/3 lohkosta paksua turvemaata (yli 60 cm) Lohkon korkeus < tai = kuin ympäröivän maaston Kuva poistettu (ei vielä julkaisuvalmis)
  15. 15. 15 Miten hyvin pelkkä viljavuusanalyysi tunnistaa turvemaat? OMAIHKA 31.3.2021 Hehkutus N=113 Viljavuusanalyysi N=111 HYVIN ALUSTAVIA TULOKSIA: Viljavuusanalyysi tunnisti maalajit harvemmin turvemaiksi, useammin multa- tai kivennäismaiksi
  16. 16. ”Mistä tiedän, onko pelto turve- vai multamaata?” 31.3.2021 • Näytteestä voidaan tarvittaessa mitata hiilipitoisuus tai hehkutuskevennys. • Hehkutuskevennys antaa tulokseksi orgaanisen aineksen määrän. Sen voi muuntaa hiilimääräksi jakamalla 1,72:lla. Näytteitä menossa hehkutuskevennykseen Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  17. 17. Lähteitä 31.3.2021 • https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/546180/MTK_Maatalouden_ilmastotiekartta_v3.p df?sequence=1&isAllowed=y • https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547083/luke- luobio_7_2021.pdf?sequence=7&isAllowed=y • https://www.ilmastoviisas.fi/turvepeltojen-kestavat-viljelytavat-webinaari-3-11-2020/ • https://www.researchgate.net/publication/331947951_Mapping_of_cultivated_organic_soils_for _targeting_greenhouse_gas_mitigation https://www.luke.fi/sompa/ uke.fi/projektit/omaihka OMAIHKA RATU luke.fi/projektit/ratu luke.fi/projektit/turina TURINA
  18. 18. Kiitos!

×