Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Nurmen fosforilannoituksen satovaste huononlaisen ja tyydyttävän fosforitilan mailla - Sanna Kykkänen, Luke

82 views

Published on

Maataloustieteen päivät 2018

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Nurmen fosforilannoituksen satovaste huononlaisen ja tyydyttävän fosforitilan mailla - Sanna Kykkänen, Luke

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Maataloustieteen Päivät, Helsinki 10.-11.1.2018 Sanna Kykkänen, Miika Hartikainen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Minna Toivakka ja Raimo Kauppila Nurmen fosforilannoituksen satovaste huononlaisen ja tyydyttävän fosforitilan mailla
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Johdanto • Uusissa (2000 ) fosforilannoituskokeissa ei satovasteita – Kokeet (4kpl) tehty viljavilla kivennäismailla • Haluttiin selvittää raskasrakenteisella hiuemaalla ja orgaanisella maalla fosforilannoituksen satovaste, kun – Maan P-tila on matala – Käytössä on modernit ja satoisat nurmilajikkeet • Mm. Valkaman ym. (2016 Grass and Forage Science 71: 36-53.) meta- analyysin pohjaten lannoitusvastetta odotettiin – Tavoitteena oli myös löytää kasvin P:n tarpeelle kriittisiä raja-arvoja • Toisin kuin aiemmissa kokeissa, mukaan otettiin karjanlanta, mikä on nurmilla merkittävä fosforilannoituksen lähde 2 24.1.2018
  3. 3. © Luonnonvarakeskus P-porraskoe Maaninka (M) ja Ruukki (R) • Pääruutu: 1 = ei lietettä 2 = liete – toiselle sadolle sijoittamalla 30 tn/ha, noin 15-20 kg P/ha – Lieteen liukoinen typpi tasattiin • Osaruutu: P-tasot mineraalilannoitteena 1. sadolle 1 = 0 kg P/ha/v 2 = 10 kg P/ha/v 3 = 20 kg P/ha/v 4 = 40 kg P/ha/v • 2015 kokovilja, 2016-2017 nurmivuodet • Ruukki maalaji multamaa, P 8,3 mg/l, pH 6,2 • Maaninka maalaji hiuesavi, P 4,6 mg/l, pH 6,2 • Maaningalla timotei/nurminata (Nuutti/Valtteri) ja Ruukissa timotei (Nuutti), suojaviljana ohra (kokovilja) 3 HUONONLAINEN! TYYDYTTÄVÄ!
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Fosforilannoituksen satovaste ollut hyvin heikko 4 24.1.2018 Fosforilannoitus nosti tilastollisesti merkitsevästi kokonaissatoa vain Ruukissa v. 2017 (ero 0 vs. 40 kg P 660 kg ka/ha). Kokoviljavuonna Ruukissa fosforilannoitus nosti liete- pääruudulla satoa, mutta vain suuntaa-antavasti (ero 0 vs. 40 kg P 1100 kg ka/ha) Vastaavaa ei todettu pelkällä mineraalilannoituksella Tulokset poikkeavat odotetusta (Valkama et al. 2016, Valkama et al. 2009 Ecosystems and Environment 130: 75–85)
  5. 5. © Luonnonvarakeskus5 24.1.2018 Ennen 1. niittoa v. 2016, pääruutu 1 Kuva: Sanna Kykkänen/Luke
  6. 6. © Luonnonvarakeskus 1. ja 2. sadon P-pitoisuuden kehitys ei lietettä - pääruudulla 6 24.1.2018 Rehun fosforipitoisuus erityisesti 1.sadossa alhainen (M 2,6, R 2,4) riippumatta lannoituksesta. 2. Sadossa Maaningalla 3,5 ja Ruukissa 2,9 g/kg KA (3. sato M 3,8, R 3,6 ) Liete yleisesti hieman nosti P-pitoisuutta (n. 0,5-yksikköä)
  7. 7. © Luonnonvarakeskus N/P suhteella ei ole ollut yhteyttä satomäärään 7 24.1.2018 N/P-suhteen ja P-lannoituksen satovasteen yhteys on todettu Suomessa viljoilla ja maailmalla myös nurmikasveilla (mm. timotei). Suomen olosuhteissa vastaavaa yhteyttä ei ole löytynyt! Syy voi olla typen runsaassa ja epätasaisessa vapautumisessa maan orgaanisesta aineesta sekä poikkeavasta päivänpituudesta ja säteilyintensiteetistä verrattuna muualla tehtyihin kokeisiin . Bélanger et al. 2017. Field Crops Research 204:31-41. Greenwood et al. 2008. Annals of Botany. 102, 967– 977
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Fosforipitoisuuden ja satomäärän yhteys näyttää olevan selvä 8 24.1.2018 Kokeessa mitatut sadon P-pitoisuudet asettuvat hyvin kriittisen P-pitoisuuden käyrälle (Bélanger & Ziadi 2008, Agronomy Journal. 100, 1757–1762). Fosforipitoisuus on sitä matalampi, mitä korkeampi on sato. Kriittistä P-pitoisuutta ei voida aineiston perusteella määrittää, koska satovasteita ei saatu!
  9. 9. © Luonnonvarakeskus P-tase osoittaa tehokkaan maan P-varojen käytön 9 24.1.2018 Fosforitase noudattaa kokonaisfosforilannoitusta eli fosforin hyväksikäyttö oli lieteruuduilla mineraalilannoitettuja ruutuja vastaavaa Nurmi ottaa tehokkaasti maan vähäisiäkin P-varoja Lannoitus suositukset Maaningalla 38 kg P/ha/v Ruukissa 20 kg P/ha/v  Ruukissa taseet negatiiviset suosituslannoituksella
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Fosforitase ja maan P-tilan muutos korreloivat, vaikka aineistoa on vain kolme vuotta 10 24.1.2018 Mutta maan kyky ylläpitää viljavuusfosfori-lukua eroaa koepaikkakunnilla!
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Maaningalla 0-ruudun maan P-luku on laskenut 3,6:een mg/l! Ei lietettä Liete KokonaisP-lannoitus KokonaisP-lannoitus P-arvo Paikka 0 10 20 40 22 32 42 62 SEM mp sp mp x sp Maaninka ALKU 5,5 4,6 4,7 4,2 4,5 4,5 4,8 4,2 0,46 ns ns ns 2017 3,6 4,1 4,4 4,9 3,9 4,5 5,1 5,6 0,42 ns *** ns 0 10 20 40 16 26 36 56 Ruukki ALKU 8,0 7,7 8,4 8,8 7,9 8,3 8,9 8,7 0,59 ns ns ns 2017 7,5 7,9 9,1 9,7 8,2 9,4 9,7 10,9 0,71 ns ** ns 11 24.1.2018 Maaningalla 0-ruudun P-luku tippunut 5,5  3,6 mg/l Ruukissa 0-ruudun P-luku tippunut 8,0  7,5 mg/l Lannoitus nosti P-lukua! Maaningalla noin 40 kg P/ha/v riitti nostamaan maan P-lukua (suositus 38 kg/ha/v satotasokorjauksella huononlaisessa luokassa) Ruukissa jo 10-15 kg P/ha/v riitti nostamaan maan P-lukua (suositus satotasokorjauksella tyydyttävässä luokassa 20 kg/ha/v), mutta taseet olivat suosituslannoituksella negatiiviset  maan P-luku kääntyy laskuun jossain vaiheessa.
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Johtopäätökset • Nurmi on tehokas P-ottaja – Uudet nurmilajikkeet ehkä entistä tehokkaampia? • N/P-suhde on Suomessa nurmilla huono fosforitarpeen ennustaja vaikka se maailmalla toimiikin • Kriittinen P-pitoisuus riippuu satotasosta: mitä korkeampi on sato, sitä matalampi on P-pitoisuus • Kasvuolosuhteiltaan poikkeuksellisina vuosina fosforipitoisuus nurmessa vaihtelee enemmän olosuhteiden kuin lannoituksen vuoksi • P-taseet ovat korkealla satotasolla usein negatiiviset  satotasoon tämä voi vaikuttaa vasta, jos maan P-tila on alle tyydyttävässä luokassa – Nykyisillä lannoitussuosituksilla pystyy tämän tutkimuksen mukaan hiuemaalla alhaisissa luokissa nostamaan maan P-tilaa vrt. multamaalla tyydyttävässä luokassa suosituslannoitus johti negatiiviseen fosforitaseen korkealla satotasolla 12 24.1.2018
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 24.1.201813 Ennen 1. niittoa 2017 Kuva: Sanna Kykkänen/Luke
  14. 14. © Luonnonvarakeskus14 24.1.2018Teppo Tutkija

×