Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet. Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jyrki Hytönen, Luke Kokkola
Alavus 25.9. 2018
Metsitys suonpohjan
jälkikäyttövaihtoehtona

2. © Luonnonvarakeskus
Metsäojitettuja soita 4,7 milj. ha
Turvetuotannossa 0,07 milj. ha
Maataloudessa 0,25 milj. ha

3. © Luonnonvarakeskus
Turpeen pintakerroksen (0-20 cm) ja puuston
sisältämät ravinnemäärät (ml. hakkuupoistuma)
Suonpohja
Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996

4. © Luonnonvarakeskus
Suonpohja
Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996

5. © Luonnonvarakeskus
Turpeen maatuneisuus kertoo sen
typpipitoisuudesta. Hyvä typpipitoisuus > 1,8 - 2 %
(>H4)
Turpeen maatuneisuus – von Post H1 – H10

6. © Luonnonvarakeskus
Rahkaturpeita, H2-H3
H4,
N %
usein 2 %
H2
Raakahumus
Kuvat Jorma Issakainen
H7-8, rahka-
saraturve
Turpeen maatuneisuus – von Post H1 – H10

7. © Luonnonvarakeskus
– kasvupisteiden tuhoutumista
ja päärangan vaihdoksia
– verrattain äkillisiä puukuolemia
– helposti tunnistettava viherkato
(kloroosi), tulee kesällä näkyviin
vuoden ikäisten neulasten
kärkiosissa.
– Syksyllä kärjet ruskettuvat mutta
keltaisuus jää ruskean ja vihreän
osan väliin
Kaliumin puutos
Suonpohja, Pelso

8. © Luonnonvarakeskus
Kaliumin puutos
kuusella – edellisen
vuoden neulaset
kellertäviä
Kaliumin puutos
männyllä – neulasten
kärjet kellertäviä
Kuva: Esa Heino
Kuva: Jyrki Hytönen
Suonpohja, Pelso

9. © Luonnonvarakeskus
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
N P K Ca Mg B Cd
kg/t kg/t kg/t kg/t g/t g/t g/t
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Puun tuhka - 15 50 189 35 206 1-30
Turvetuhka - 17 3 62 10 15 1-20
Dolom. kalkki - 3 169 96 7 <1
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(Silfverberg 1993, 1996)
Tuhkien ravinnepitoisuuksia
Puutuhkaa syntyy n. 150 000 - 200 000 tonnia, turvetuhkaa noin
350 000 tonnia
Lannoitelaki: haitallisten raskasmetallisen enimmäispitoisuudet,
mg/kg kuiva-ainetta (esim. Cd)

10. © Luonnonvarakeskus
Rakeistetun tuhkan levitys

11. © Luonnonvarakeskus
• Maan kemiallisiin ominaisuuksiin (pH, ravinteet)
• Maan organismeihin ja hajotustoimintaan
• Kasvilajistoon (rehevöityy)
• Raskasmetalleihin (liukoisuus pienenee)
• Puustoon
– Terveydentila
– Ravinnetila
– Kasvu (turpeen typpipitoisuus vaikuttaa)
• Valumavesien laatuun
• Kasvihuonekaasujen taseisiin
Tuhkalannoituksen vaikuttaa

12. © Luonnonvarakeskus
Muhos, Leppiniemi – Suomen tunnetuin puutuhkakoe
Lannoitus koivupuun tuhkalla vuonna 1947
Vertailu Tuhkaa 8 t/ha Tuhkaa 16 t/ha
Puuston kokonaistuotos (m3/ha) 64 vuoden jälkeen
70 495 665
Investoinnin sisäinen korko: 20 vuodessa yli 10%, 40 – 60 vuodessa 6 – 9 %

13. © Luonnonvarakeskus15 17.9.2018
0 t/ha 16 t/ha
Tuhkakoe Pelsolla suometsä - 16 vuotta levityksestä

14. © LuonnonvarakeskusKuva: Jorma issakainen
n. 2500 ha
vuodessa

15. © Luonnonvarakeskus
17 17.9.201817 17.9.2018Teppo Tutkija17 17.9.2018
Suonpohjan ominaisuudet - metsänkasvatus
17.9.2018
17
N
Pohjamaan laatu: P, K, Ca, Mg,
Jäännösturpeen paksuus
Kuva: Jorma Issakainen

16. © Luonnonvarakeskus
Metsityksen päätöksentekoketjun tekijöitä

17. © Luonnonvarakeskus19 17.9.2018
Vesitalous
Kuvat: L. Aro

18. © Luonnonvarakeskus
20 17.9.2018
Haapavesi 8 v., kuva J.
Hytönen
Rantsila n. 20 v. kuva
J. Hytönen
Honkajoki 40 v.,
kuva J. Hytönen
Ei toimenpiteitä, lyhyt aika tai paksu turvekerros

19. © Luonnonvarakeskus
Taivalkoski, tuotanto
päättynyt 1993, noin 25 v
,

20. © Luonnonvarakeskus17.9.2018 22
17.9.2018
22
Auma-alueelle voi kehittyä
tilapäinen luonnon niitty.
Pensoittuminen takaa monille eläinlajeille
mieluisan elinympäristön.
Suonpohjan metsittyminen on hidasta ja
harvapuustoinen alue yleensä soistuu samalla.
Ilman jälkitoimenpiteitä,
ohut turvekerros
Kuvat: Jorma Issakainen

21. © Luonnonvarakeskus23 17.9.2018
Turpeen
paksuuden
merkityksestä
• kylvö 80-l. puolivälissä
• laikkulannoitus (PK)
• kohteiden etäisyys 10 m
Kuvat: L. Aro
Turvetta 10 cm
Turvetta 80 cm

22. © Luonnonvarakeskus

23. © Luonnonvarakeskus
Metsityksen päätöksentekoketjun tekijöitä

24. © Luonnonvarakeskus
Metsityskelpoisuuden arviointi kannattaa aloittaa jäljelle jääneen turvekerroksen
paksuudesta ja turpeen alla olevasta pohjamaasta. Hietaiset ja sitä hienommat
kivennäismaat ovat hyviä metsityksen kannalta, ja erityisesti ohuilla
turvekerroksilla (alle 30 cm, kuvat a ja b). Hiekkamaille sopii kasvatettavaksi
mänty (c). Paksuilla, yli 40 cm turvekerroksilla metsänkasvatus ei onnistu ilman
toimenpiteitä, vaikka pohjamaana olisi hiesusavi (d). Pohjamaan laatua on
helppo tarkkailla mm. ojien reunoista. Maa-analyysiä ei yleensä tarvita.
Pohjamaa

25. © Luonnonvarakeskus27 17.9.2018
Pohjamaa ja muokkaus (mätästys)
Muokkauksella nostetaan ja sekoitetaan pohjamaata pintaturpeeseen.
Pohjamaan laatu.
17.9.2018
27
Muokkauksessa on turpeen alta noussut
karkeaa moreenia (raekoko >0,06 mm).
Noin 10 cm paksun turvekerroksen alla on
muinaisen meren pohjalle muodostunutta
hiesusavea.
Kuvat: Jorma Issakainen

26. © Luonnonvarakeskus
28 17.9.201828 17.9.2018
Irtotuhkan ja raetuhkan levitystä suonpohjalle
Kuvat: Jorma Issakainen, Jyrki
Hytönen
Tuhka:
P, K, Ca, Mg,
hivenravinteet

27. © Luonnonvarakeskus

28. © Luonnonvarakeskus30 17.9.2018
17.9.2018
30
Edessä lannoittamatonta ja lähes kasvitonta vertailualaa.
Taustalla hieskoivutiheikköä tuhkalla lannoitetulla alalla.
Honkajoki, Satamakeidas
Istutettu 40-v sitten
Taustalla
Laikkulannoitus: istutet-taessa ja
jatkolannoitus PK (1995 & 2003)
Edessä: Ei lannoitusta
Karvia, Alkkia: Turpeennoston
päättymisestä 30 vuotta
• Taustalla luontaisesti metsittynyt
koeala. Lannoitettu (NPK) 27
vuotta sitten (puustoa n. 140
m3/ha)
• Edessä ei lannoitettu
Lannoituksen vaikutus

29. © Luonnonvarakeskus31 17.9.2018
Mitä puulajeja suonpohjille?
Ensimmäinen puusukupolvi
17.9.2018
31
Sopivalla kasvualustalla rauduskoivun tuotos
voi olla korkea.
Hieskoivu
• kuitua,
tukkia?
Mänty – erityisetsi kun pohjamaa on
karkealajitteinen. Laatu?
Kuusi voisi hyödyntää suonpohjan
runsaita typpivaroja, mutta hallanarka.
Kuvassa luontaista mänty-
kuusitaimikkoa.
Kuvat: Jorma Issakainen

30. © Luonnonvarakeskus32 17.9.201832
Metsittäminen istuttaen, kylväen tai luontaisesti
Kuvat: Jorma Issakainen, Eero Saari
Kylvö: 4 v rauduskoivu,
tuhkalannoitus
Kylvö: 13-v männikkö
ylvö voidaan tehdä koneellisesti muokkauksen
yhteydessä
Istutus: hieskoivu ja mänty 10 v
Vuosina 1975-1991 tältä paikalta nostettiin turvetta n. 1,5 m:n
kerros.
Luontainen hieskoivu: 8 v
tuhkalannoitus (edessä ei tuhkaa)

31. © Luonnonvarakeskus
Tuhka > koivu: luontainen tai kylvö = edullinen
vaihtoehto

32. © Luonnonvarakeskus
Koivikoiden kasvu, korjuu, vesauudistuminen
34 17.9.2018 Kuvat:J. Issakainen

33. © Luonnonvarakeskus
Kuvat: Jorma Issakainen