SlideShare a Scribd company logo

Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, Luke

Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

1 of 24
Download to read offline
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta
Luke Maaninka
Nurmenviljelyyn perustuva
nautakarjatalous – hyvis vai
pahis?
Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arja Mustonen,
Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty
& Pauliina Taimisto
Nurmi euroiksi: tutkittua tietoa nurmesta,
naudasta ja taloudesta 9-4-2019
© Luonnonvarakeskus
Johdanto
• Keskustelu nautakarjatalouden ympärillä on vilkasta
• Keskustelua sekoittaa globaalien ongelmien yleistäminen suomalaiseen tuotantoon
• Kokonaisuuden ymmärtäminen
– Nautakarjatalouden ravinnekierto on monimutkainen kokonaisuus
• Ympäristöongelmia voi katsoa sekä kuluttajan että tuottajan näkökulmasta
• Nautakarjatalouden kritiikin taustalla on usein myös kysymys eläinten hyvinvoinnista
ja eläintuotteiden syönnin etiikasta
• Mikä suomalaisen tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa?
Tacna Arizona, 130 000 eläintä
(kannattaa katsoa: Google Maps..)
Sveitsi
Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat
Globaali
tilanne
Suomen
tilanne
Miksi Suomi poikkeaa
globaalista
Kasvihuonekaasupäästöt Naudanlihantuotannon osuus
vähäisempi
Rehevöityminen P Liukoinen P, herkät vedet mutta
arvio kuormituksesta alentunut
Rehevöityminen N N merkitys vähäisempi
Happamoituminen N Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta
Vedenkäyttö Vesitase, runsaat vesivarat
Monimuotoisuus Nurmi ja ekstensiivinen laidun
Ylilaidunnus Ei juurikaan
Kasvinsuojelu Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa
Maatalousmaan
vaihtoehtoinen käyttö
Nurmi sopii hyvin Suomen
ilmastoon
Hiilitase Nurmet hidastavat maan C
varojen vähenemistä/lisäävät C:tä
Antibiootit ja hormonit Vain sairauksien hoidossa
Tilanne Suomen osalta suhteessa globaaliin
© Luonnonvarakeskus
Suomen kokonaispäästöt kun maankäyttö mukana
• Maatalouden turvemaiden CO2 päästöt eivät näy kuvassa
– Ovat saman suuruiset kuin maatalouden päästöt noin 6 Mt CO2e
4 12.4.2019
Maatalous
Teollisuus
Energia
Nettopäästöt sis. maankäyttö
Jätteet
Epäsuorat päästöt
Maankäyttösektori, metsät
© Luonnonvarakeskus
Henkilökohtaiset valinnat ja KHK-päästöjen suhteellistaminen - pari esimerkkiä
Päästövähennys
Kg CO2
ekv/vuosi
Päästövähennys suhteessa
naudanlihasta luopumisen
Luopuminen maidosta 176 0,4
Luopuminen juustosta 335 0,8
Luopuminen naudanlihasta 420 1
Auton vaihto vähäpäästöisempään 1060 2,5
Lento Helsinki-Bangkok ed tak 1166-3396 4.2
(vaihteluväli 2,8 - 8,1 )
Sähkön vaihto vihreään sähköön 3000 7.1
Auton vaihto ja biodiesel 3706 8.8
5 12.4.2019
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/suomessa-lihaa-syodaan-
kohtuullisesti.html
Auto Opel Astra vm 2004 vs VW Golf Diesel 25 tkm/v
Sähkön vaihto Sitra: https://elamantapatesti.sitra.fi/
Juuston kulutus: Tietohaarukka 2018
http://www.lentolaskuri.fi/index.php
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm
Juudit Ottelin a,⇑, Jukka Heinonen a,b, Seppo Junnila Journal of Transport Geography 41 (2014)
1–9
https://www.icao.int/environmental-protection/CarbonOffset/Pages/default.aspx
http://sasems.port.se/EmissionCalc.cfm?lang=1&utbryt=0&sid=advanced&left=advanced
https://greenseat.nl/en/offset-now/flight/
https://co2.myclimate.org/en/offset_further_emissions
https://www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator
• Tämä vertailu siksi, että julkisessa keskustelussa korostuu naudanlihan tai liha yleisesti
 naudanlihan päästöt muodostavat n 50% koko lihansyönnin päästöistä Suomessa.
• Lentäminen tai lihansyönti eivät ole ongelman ydin vaan fossiilisen energian käyttö
© Luonnonvarakeskus
Nurmen edulliset ympäristövaikutukset
1. Eroosion vähentäminen*
2. Maan rakenteen ylläpito *
3. Maan hiilivarojen ylläpito (häviämisen hidastaminen)*
4. Tehokas ravinteiden otto*
5. Nurmipalkokasvien typensidonta*
6. Pienentää peltomaan N2O-päästöjä*
7. Lisää biodiversiteettiä (flora, fauna)
8. Lisää maiseman esteettisyyttä
9. Vähäinen kasvisuojeluaineiden käyttö
* = suomalaisia/pohjoismaisia tieteellisiä julkaisuja;
Nauta + nurmi on eri kuin nauta yksinään
Ad

Recommended

Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmasta
Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmastaTurvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmasta
Turvemaiden ojitusalueiden uudistaminen ja kasvatus vesiensuojelun näkökulmastaSuomen metsäkeskus
 

More Related Content

What's hot

Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Suomen metsäkeskus
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysSuomen metsäkeskus
 
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatus
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatusTurvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatus
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatusSuomen metsäkeskus
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenSuomen metsäkeskus
 

What's hot (20)

Perameren luonnonlaitumet taimi_mahosenaho_ja_maarit_satomaa_27_01_2021
Perameren luonnonlaitumet taimi_mahosenaho_ja_maarit_satomaa_27_01_2021Perameren luonnonlaitumet taimi_mahosenaho_ja_maarit_satomaa_27_01_2021
Perameren luonnonlaitumet taimi_mahosenaho_ja_maarit_satomaa_27_01_2021
 
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
 
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, LukeTurvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
 
Bionurmi-hankkeen tausta
Bionurmi-hankkeen taustaBionurmi-hankkeen tausta
Bionurmi-hankkeen tausta
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
 
Turvemetsien hoitovaihtoehtoja
Turvemetsien hoitovaihtoehtojaTurvemetsien hoitovaihtoehtoja
Turvemetsien hoitovaihtoehtoja
 
Suopohjan metsitys
Suopohjan metsitysSuopohjan metsitys
Suopohjan metsitys
 
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
 
Kimmo Rasa: Kuituliete: synty, tuotteet ja tutkimustuloksia
Kimmo Rasa: Kuituliete: synty, tuotteet ja tutkimustuloksiaKimmo Rasa: Kuituliete: synty, tuotteet ja tutkimustuloksia
Kimmo Rasa: Kuituliete: synty, tuotteet ja tutkimustuloksia
 
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatus
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatusTurvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatus
Turvemaametsien jatkuvapeitteinen kasvatus
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Kirkasta vettä rotarit_itämeren_puolesta_01092011
Kirkasta vettä rotarit_itämeren_puolesta_01092011Kirkasta vettä rotarit_itämeren_puolesta_01092011
Kirkasta vettä rotarit_itämeren_puolesta_01092011
 
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
 
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko KumpulaPorolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
 
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 

Similar to Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, Luke

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaHevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Raasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebRaasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebSirpa Kurppa
 
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...Maa- ja metsätalousministeriö
 
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdf
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdfHävikki final dodo Katajajuuri (1).pdf
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdfDodoorg1
 
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Suomen metsäkeskus
 

Similar to Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, Luke (20)

Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätysBiotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
 
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaHevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
 
Raasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebRaasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodweb
 
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...
Regina ja Lehtonen, Luke - Maatalouden kasvihuonepäästöjen kehitys ja hillint...
 
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK LepaaSuomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
 
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdf
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdfHävikki final dodo Katajajuuri (1).pdf
Hävikki final dodo Katajajuuri (1).pdf
 
Kotitalouksien ravinnekierto
Kotitalouksien ravinnekiertoKotitalouksien ravinnekierto
Kotitalouksien ravinnekierto
 
Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015
Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015
Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015
 
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja metsien merkitys ilmastonmuut...
 
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, LukeViherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
 
Tapio Salo hyötyä taseista loppuseminaari_typpitaseiden vaihtelu
Tapio Salo hyötyä taseista loppuseminaari_typpitaseiden vaihteluTapio Salo hyötyä taseista loppuseminaari_typpitaseiden vaihtelu
Tapio Salo hyötyä taseista loppuseminaari_typpitaseiden vaihtelu
 
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
 
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
 
4. Sakari Sarkkola, Vesistökuormitus ojitetuilta soilta – nousevatko typpi- j...
4. Sakari Sarkkola, Vesistökuormitus ojitetuilta soilta – nousevatko typpi- j...4. Sakari Sarkkola, Vesistökuormitus ojitetuilta soilta – nousevatko typpi- j...
4. Sakari Sarkkola, Vesistökuormitus ojitetuilta soilta – nousevatko typpi- j...
 
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen LukeMiten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
 
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
Uudet typpilannoituskokeet haastavat vanhat käsitykset nurmien satovasteista ...
 
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
 
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, LukeMaitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
 
Jatkuvapeitteinen kaasut jurva
Jatkuvapeitteinen kaasut   jurvaJatkuvapeitteinen kaasut   jurva
Jatkuvapeitteinen kaasut jurva
 
Ravinteet kiertoon
Ravinteet kiertoonRavinteet kiertoon
Ravinteet kiertoon
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
Terästysrehu - aikaisin korjattu ensimmäinen sato vastapoikineiden energiatas...
 
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutusLyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 

Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, Luke

  • 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous – hyvis vai pahis? Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arja Mustonen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty & Pauliina Taimisto Nurmi euroiksi: tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9-4-2019
  • 2. © Luonnonvarakeskus Johdanto • Keskustelu nautakarjatalouden ympärillä on vilkasta • Keskustelua sekoittaa globaalien ongelmien yleistäminen suomalaiseen tuotantoon • Kokonaisuuden ymmärtäminen – Nautakarjatalouden ravinnekierto on monimutkainen kokonaisuus • Ympäristöongelmia voi katsoa sekä kuluttajan että tuottajan näkökulmasta • Nautakarjatalouden kritiikin taustalla on usein myös kysymys eläinten hyvinvoinnista ja eläintuotteiden syönnin etiikasta • Mikä suomalaisen tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa? Tacna Arizona, 130 000 eläintä (kannattaa katsoa: Google Maps..) Sveitsi
  • 3. Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Globaali tilanne Suomen tilanne Miksi Suomi poikkeaa globaalista Kasvihuonekaasupäästöt Naudanlihantuotannon osuus vähäisempi Rehevöityminen P Liukoinen P, herkät vedet mutta arvio kuormituksesta alentunut Rehevöityminen N N merkitys vähäisempi Happamoituminen N Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta Vedenkäyttö Vesitase, runsaat vesivarat Monimuotoisuus Nurmi ja ekstensiivinen laidun Ylilaidunnus Ei juurikaan Kasvinsuojelu Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa Maatalousmaan vaihtoehtoinen käyttö Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon Hiilitase Nurmet hidastavat maan C varojen vähenemistä/lisäävät C:tä Antibiootit ja hormonit Vain sairauksien hoidossa Tilanne Suomen osalta suhteessa globaaliin
  • 4. © Luonnonvarakeskus Suomen kokonaispäästöt kun maankäyttö mukana • Maatalouden turvemaiden CO2 päästöt eivät näy kuvassa – Ovat saman suuruiset kuin maatalouden päästöt noin 6 Mt CO2e 4 12.4.2019 Maatalous Teollisuus Energia Nettopäästöt sis. maankäyttö Jätteet Epäsuorat päästöt Maankäyttösektori, metsät
  • 5. © Luonnonvarakeskus Henkilökohtaiset valinnat ja KHK-päästöjen suhteellistaminen - pari esimerkkiä Päästövähennys Kg CO2 ekv/vuosi Päästövähennys suhteessa naudanlihasta luopumisen Luopuminen maidosta 176 0,4 Luopuminen juustosta 335 0,8 Luopuminen naudanlihasta 420 1 Auton vaihto vähäpäästöisempään 1060 2,5 Lento Helsinki-Bangkok ed tak 1166-3396 4.2 (vaihteluväli 2,8 - 8,1 ) Sähkön vaihto vihreään sähköön 3000 7.1 Auton vaihto ja biodiesel 3706 8.8 5 12.4.2019 http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/suomessa-lihaa-syodaan- kohtuullisesti.html Auto Opel Astra vm 2004 vs VW Golf Diesel 25 tkm/v Sähkön vaihto Sitra: https://elamantapatesti.sitra.fi/ Juuston kulutus: Tietohaarukka 2018 http://www.lentolaskuri.fi/index.php http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm Juudit Ottelin a,⇑, Jukka Heinonen a,b, Seppo Junnila Journal of Transport Geography 41 (2014) 1–9 https://www.icao.int/environmental-protection/CarbonOffset/Pages/default.aspx http://sasems.port.se/EmissionCalc.cfm?lang=1&utbryt=0&sid=advanced&left=advanced https://greenseat.nl/en/offset-now/flight/ https://co2.myclimate.org/en/offset_further_emissions https://www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator • Tämä vertailu siksi, että julkisessa keskustelussa korostuu naudanlihan tai liha yleisesti  naudanlihan päästöt muodostavat n 50% koko lihansyönnin päästöistä Suomessa. • Lentäminen tai lihansyönti eivät ole ongelman ydin vaan fossiilisen energian käyttö
  • 6. © Luonnonvarakeskus Nurmen edulliset ympäristövaikutukset 1. Eroosion vähentäminen* 2. Maan rakenteen ylläpito * 3. Maan hiilivarojen ylläpito (häviämisen hidastaminen)* 4. Tehokas ravinteiden otto* 5. Nurmipalkokasvien typensidonta* 6. Pienentää peltomaan N2O-päästöjä* 7. Lisää biodiversiteettiä (flora, fauna) 8. Lisää maiseman esteettisyyttä 9. Vähäinen kasvisuojeluaineiden käyttö * = suomalaisia/pohjoismaisia tieteellisiä julkaisuja; Nauta + nurmi on eri kuin nauta yksinään
  • 7. © Luonnonvarakeskus7 12.4.2019 Esimerkki maankäytön muutosten vaikutuksesta naudanlihan hiilijalanjälkeen Pulkkinen ym. 2018 Nurmi + vilja Maissi + soija Tämän vuoksi on merkittävää mitä kasveja viljellään ja miten
  • 8. © Luonnonvarakeskus8 12.4.2019 • Euroopassa sidonta keskim. +0,8 tn C/ha/v (Klumpp & Fornara 2018) • Suomalaisissa kokeissa juuriston määrä yleensä välillä 3000 – 6500 kg ka/ha • Juuriston hiilen säilyvyys maassa on suurempi kuin maan päällisen hiilen (Kät 2013, Regina 2018 MAHTAVA-hanke) • Suomessa pohjoiset olosuhteet, maan korkea orgaanisen hiilen pitoisuus, säilörehunurmien suuri osuus, ja noin joka neljäs vuosi toistuva kyntö aiheuttav ettei ulkomaisia tuloksia voida soveltaa oloihimme Nurmien rooli hiilensidonnassa
  • 9. © Luonnonvarakeskus Kasvilajien eroja 9 12.4.2019 Lähde: Wurtzelatlas Paksut juuret! Kuva teoreettinen sikäli että juuriston kasvuun vaikuttavat: • Fotosynteesituotteiden allokaatio • Happi • Vesi • Ravinteet • Maan fysikaalinen rakenne • pH ?
  • 10. © Luonnonvarakeskus Hiilensidontaan vaikuttavat tekijät 10 12.4.2019 Tuotantomuoto (säilörehu-heinä- laidun) Niittonurmen ja laiduntamisen hiilikierrot poikkeavat toisistaan. Tuotantomuodon vaikutuksesta hiilensidontaan on toistaiseksi ristiriitaisia tuloksia. Tuotantointensiteetti - lannoitus Riittävä typpilannoitus heinänurmen yhteyttämisen ja kasvun kannalta eduksi. Tuotanto- intensiteetti - korjuu Hyvä kasvu tärkeää , mutta sadossa poistuu huomattavasti hiiltä. Niitto pysäyttää juurten kasvun hetkeksi ja erityisesti matalaa tai liian tiheään toistuvaa niittoa on syytä välttää. Orgaaniset tai mineraalilannoitteet Orgaaniset lannoitteet aktivoivat maaperämikrobistoa ja lisäävät hiilensidontaa verrattuna NPK -lannoitteisiin. Kyntö, nurmen ikä, ja uusimisväli Mitä vähemmän muokkausta sitä parempi hiilensidonnan kannalta. Nurmikierrossa harvoin toistuvasta kynnöstä ei kuitenkaan viileässä pohjoisen ilmastossa ole välttämättä suurta haittaa. Mitä lyhyempi perustumisvaihe sitä suurempi sidonta. Nurmen iän vaikutus on toistaiseksi epäselvä. Kasvilaji Viljelyvarmat ja satoisat lajit ovat hyviä. Puna-apilan hiilensidontapotentiaali vaikuttaa hyvältä, sillä typensidonnassa maahan siirtyy myös hiiltä. Syväjuuriset kasvit jättävät enemmän hiiltä kuin matalajuuriset. Yksi- ja monivuotisten kasvien ero on suuri, mutta myös yksivuotisissa on keskinäisiä eroja. Lisätty hiili Hiilen lisääminen eri muodoissa eduksi: olkien jättäminen pellolle, karjanlanta, orgaaniset lannoitteet, biohiili, yms. Useita tutkimuksia menossa ja alkamassa -> tietoa saadaan paljon jo 2-5 vuoden sisällä
  • 11. © Luonnonvarakeskus Nurmen hiilensidonnan merkitys maidon hiilijalanjälkeen • Perustuu A. Aspatsevin HJJ laskelmaan sekä Luke Maaningan puna-apila tulokset 2017 (Shurpali & Virkajärvi) • Myös väkirehun viljelyn hiilijalanjälki tulisi ottaa huomioon • Nurmen hiilensidonnalla voi olla suuri merkitys maidon hiilijalanjälkeen kivennäismailla 11 12.4.2019 • Soijamaito 0,5 -1,5 CO2e/kg (Poore & Nemecek 2018) • Kauramaito noin sama tai voi päästä myös alempaan jalanjälkeen • Maidon ravintoarvo kuitenkin parempi (Saarinen 2018)
  • 12. © Luonnonvarakeskus Naudanlihan tuotannon KHK- päästöjä voidaan pienentää Pulkkinen ym. Footprintbeef – hanke; maitorotuinen sonni Esimerkiksi näillä toimenpiteillä: • Hyvä eläinaines – Eläinjalostus – rehunhyväksikäyttökyky • Pellon peruskunto – tuotanto hyvillä pelloilla • Tasapainoinen lannoitus (N, K, P….) • Hyvä karkearehun D-arvo – Kasvinjalostus, korjuuaika • Väkirehumäärän optimointi • (teurastetaan nuorempina) 12 12.4.2019 0.00 2.50 5.00 7.50 10.00 12.50 15.00 17.50 20.00 Nykytila Optimi vihreä linja Optimi väkirehulinja KHKpäästötkgCO2-ekv/ruhokilo Eläinsuojien energia Lannan varastointi Ruuansulatuksen metaani Karkearehun viljely Väkirehun viljely Näissä tapauksissa tuotannon järkevä tehostaminen pienentää tuotekohtaista päästöä -17% -22%
  • 13. © Luonnonvarakeskus Vesistökuormitus: Luke Maaningan tutkimusten kolme mittakaavaa © Luke 13 • Tuhansia maa-, kasvi-, lanta- vesinäytteitä • Jos tulokset ovat yhdensuuntaisia ne ovat luotettavia 2016 Maaninka (c) Perttu Virkajärvi, Luke
  • 14. 14 Eläinmäärät ja pellon P-luku kunnittain, 2014 Johtopäätös Nautakarjatalouden ravinnekierto on yleisesti fosforin suhteen hyväksyttävällä tasolla (Lähteet: Maataloustilastot 2014, Kuntien P-luvut: Ylivainio et al. 2014)
  • 15. © Luonnonvarakeskus y = 0.8088x + 0.0548 R² = 0.82 0 2 4 6 8 10 12 14 0 0.5 1 1.5 2 EnnusttettuTOTPkg/ha/v Mitattu TOT P kg/ha/v TotP Linear (TotP) Linear (Consenv ) ConsEnv Uusi malli Fosforin huuhtoutuminen pintavalunnan mukana • Suurin osa P-kuormituksesta tulee 2-3 viikon aikana kevään lumien sulamisvesien mukana kun maa on vielä jäässä • Suurin osa nurmilta tulevasta fosforista on liukoisessa muodossa – eroosiofosfori on yleensä vähäistä (pl uusimisvuosi) • Pellon pinnan (0-2 cm) viljavuus-P, P-lannoitus sekä karjanlannan P vaikuttavat eniten - myös levitystapa ja –aika • Uusi malli Kiertovesi –hankkeessa: huuhtoutumin oletettua pienempää (keskinm 0,43 kg/ha/v Kokonais-P (vrt vertailuarvo keskimäärin peltohehtaarille 1,17 kg/ha/v) 15 12.4.2019 Aikaisempi suomalainen malli ennustaa huomattavasti suuremman kuormituksen
  • 16. © Luonnonvarakeskus Fosforin pidättyminen järviketjussa (esimerkkinä Kirmanjärvi) Kuormitus 15 kg P/v Poistuma 8 kg P/v Pidättymä 46 % Kuormitus 8 + 188 = 196 kg P/v Pidättymä 66 % Kuormitus 66 + 125 = 192 kg P/v Pidättymä 18 % Kuormitus 157 + 368 = 525 kg P/v Pidättymä 61 % Kuormitus 1093 kg P/v Poistuma 240 kg P/v Pidättymä 78 % Kuormitus 203 + 397 = 600 kg P/v Pidättymä 60 % Lähde: J. Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Tilakohtaisten vesiensuojelu-toimenpiteiden vaikutukset Pohjois-Savon YTR:n kokous, 26.8.2015, • Vähennystoimenpiteet näkyvät eniten lähimmässä vesistössä • Kirmanjärven sisäinen kuormitus 70% koko kuormituksesta
  • 17. © Luonnonvarakeskus Kuormitusarviot Kirmanjärveltä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin 17 12.4.2019 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus • Keskimäärin peltohehtaaria kohden: 0,83 – 1,05 kok-P/ha/v (Räty ym. 2015, Räty ym käsikirj.) • alustava arvio, todennäköisesti nousee hieman • Vrt peltovaltaiset alueet Suomessa: 1,1 kg kok-P/ha/v (Vuorenmaa et al 2000) • Kirmanjärvellä luontaisesti ravinnerikas maapohja • Eläintiheys suomalaisittain korkea • Noin puolet alasta nurmella, puolet viljalla
  • 18. © Luonnonvarakeskus18 12.4.2019 ource: Finnish Environment nstitute & Rural Environment Institutes Nurmi/karja- suomi Maaninka Pintavesien ekologinen tila Vain n 5 % Kallaveden fosforista päättyy Itämereen (PS ELY). Pohjois-Kallaveden tilan säilyminen luokassa ”Hyvä” on tärkeää alapuolisen vesistön kannalta Vuoksen reitillä maatalouden osuus kokonais-P:stä on 33% ja typestä 25 % (Kotanen ym 2010). Kysymys: jos lihansyöntiä vähennetään pieneneekö Itämeren kuormitus?
  • 19. © Luonnonvarakeskus Lyhyt yhteenveto uusista Ylä-Savon vesistötutkimuksista 1 19 12.4.2019 • Päätutkijat : M. Tammelin TY, & T Kauppila GTK • Käytetty järvenpohjien sedimenttejä ja niissä olevia piileväfossiileja ns. takautuva vedenlaadun mallinnus (noin 50 järveä) • Sedimenttinäyte - viipalointi – ajoitus – lajitunnistus - mallinnus
  • 20. © Luonnonvarakeskus20 12.4.2019 • “luontaisesti rehevät järvet yleisempiä kuin ajateltu…” • “…niitä esiintyy sellaisilla valuma-alueilla joita luonnehtivat hienoaines ja orgaaniset sedimentit sisältäen hienoaines- moreenin” • ”kaikki kolme [tutkittua] järveä ovat olleet reheviä tuhansia vuosia” (Näläntö, Saarisjärvi, Porovesi) • ”Myös ihmistoiminta rehevöittänyt - matalat, luontaisesti ravinteikkaat järvet” Lyhyt yhteenveto uusista Ylä-Savon vesistötutkimuksista 2 Tammelin 2019
  • 21. © Luonnonvarakeskus Miten eteenpäin - hiilijalanjälki Tuotannon talous etusijalla mutta myös: • Nurmen hiilensidonnan hyödyntäminen kivennäismailla • Hyvä pellon peruskunto • Täystiheä nurmi – nurmen ikä • Kasvilajit -palkokasvit • Hyvä kasvu – ei välttämättä maksimisato • Hyvä karkearehun D-arvo • Kasvinjalostus, korjuuaika • Ruokinnan optimointi • Turvemaiden osuuden pienentäminen • Hyvä eläinaines – uutena rehun hyväksikäyttökyky Uusia keinoja: • Karjanlannan käsittelyteknologia - energia, ravinteet • Pötsin metaanipäästöjen hillintä • Metaanin talteenotto navetasta? 21 12.4.2019
  • 22. © Luonnonvarakeskus Miten eteenpäin - vesistökuormitus • Ruokinnan fosforitaseen tarkistus • Jos tilalla peltojen fosforiluokka hyvä tai korkeampi: löytykö keinoja välttää karjanlannan levitystä näille lohkoille? • Ei lietettä veden kyllästämään maahan • Ei lietettä laidunlohkoille, vesistön läheisyyteen eikä tulvanalaisille pelloille nurmen uudistamisvaiheessa - minne sitten? • Lieteen sijoitus & kohtuullinen määrä toimiva • Vesistöjen kannalta kesällä letku tai sijoitus, syksyllä sijoitus – Typen kannalta sijoitus aina • Riittävä typpilannoitus ja kaliumin täydentäminen jos tarvetta -> parempi P tase – jos lohkon P-luku alle 12 mg/l -> tase voi olla välillä 9-14 kg P/ha/vuosi (P-luku säilyy) – jos lohkon P-luku yli 12 mg/l -> hyvä pyrkiä pienempää lohkotaseeseen • Pistemäisten kuormituslähteiden kartoitus – onko, voidaanko estää? • Syväkyntö fosforirikkailla lohkoilla - onko mahdollista? • Eroosion torjunta muilta kuin nurmipelloilta 22 12.4.2019
  • 23. © Luonnonvarakeskus Johtopäätökset • Karjatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki on kohtuuttoman suurta suhteessa sen merkitykseen • Hyviä vaikutuksia ei huomioida riittävästi • Kotimaisella tuotannolla on useita selviä etuja globaaliin tuotantoon verrattuna • Mitä vaikutusluokkaa verrataan: yleisesti vai ilmastovaikutusta? • Mihin maihin verrataan? • Suomessa löytyy järkeviä keinoja kehittää tuotantoa yhä parempaa suuntaan • Yksilöiden vastuu: vain rajallinen vaikutus ,mutta tärkeä, jotta saadaan muutoksia kansallisiin ja kansainvälisiin poliittisiin päätöksiin 23 12.4.2019

Editor's Notes

  1. Märehtijätuotannon/naudanlihan? kasvihuonekaasupäästöt 3 % GHG emissioista, usein otsikoissa. Suomessa 2,5% Suuret nautakeskittymät aiheuttavat P ja N kertymistä ja siksi rehevöitymistä (kehittyneet maat USA, EU) Karjatalouden osuus happamoittavista päästöistä on suuri ja Suomessakin 90% mutta kg/ha merkityksetön vaikka osuus on suuri. Kun koko Suomen maatalouden ammoniumtyppipäästöt (28 kt NH3-N vuosi-1) jaetaan maan pinta-alalla 338 000 km2, päästöjen määrä on vain n. 0,83 kg-1 NH3-N ha-1 vuosi-1. joten -20% vähennys =160 g N/m2/v. semilokaali vaikutus (Pöyry: hyönteiset?). Naudanlihantuotanto kuluttaa runsaasti vettä. Suomessa ei kärsitä vesipulasta eli on eettistä tuottaa naudanlihaa humideilla alueilla. Vedensäästä täällä ei auta vesipulasta kärsiviä alueita. Meijeriteollisuuden vedentarve on suuri Sademetsien raivaaminen joko laitumeksi tai soijantuotantoon on uhka biodiversiteetille – Suomessa nurmet lisäävät biodiversiteettiä erityisesti perinnebiotooppien hoidossa jolla viihtyy 25% uhanalaisista eliöistä. Käsittää kasvilajeja, niveljalkaisia, lintuja… (kuovit, kottaraiset rantaniittyjen kahlaajat). Kuluttajan biodiversiteetivaikutusista n. 90 & ulkomailla (Sandström ym 2015) Ylilaidunnus on vakava uhka etenkin Afrikassa ja Keski-Aasiassa (aridi/semiaridi). Ei Suomessa eikä etenkään naudanlihantuotannossa. (POROT) Kasvisuojelu erityisesti raskasta soijan ja maissin viljelyssä. Suomessa vähäistä (nurmituotanto) eikä lihakarja juurikaan tarvitse lisävalkuaista perusrehujen lisäksi. Rypsi ja nurmen lopetus glyfosaatilla ainoat. Maatalousmaan vaihtoehtoinen käyttö -ongelman taustana on lihantuotannon huono energiatase verrattuna suoraan syötyihin kasviksiin. Maapallon maatalousalueesta 40% on sellaista jota EI voida käyttää muuhun kuin nurmituotantoon (savannit jne , vuoristot jne) joten globaalisti vain osa nurmista on tässä suhteessa potentiaalisia. Suomessa nurmi on suhteellisesti kilpailukykyine kasvi verrattuna esim palkokasveihin, viljoihin tai öljykasveihin (viileä ilmasto, alhainen säteilyn intensiteetti, lyhyt kasvukausi) Antibiootit
  2. Tanska 18% Saksa 15%. Nurmen hiilen sidonnan vaikutus vanhalla Yasso
  3. Esimerkki vähennystoimista: 1 tila Iso-Ahmon alueella, kaikki mahdolliset vähentämistoimet käyttöön Kuormituksen alenema 17.2 kg P/v, Iso-Ahmon P pitoisuus alenee 4.4 µg/l Kuormitus Kirmanjärveen vähenee 1 kg P/v ja pitoisuus alenee 0.1 µg/l Keskimääräinen viipymäaika järvessä on noin kaksi vuotta, joskin vaihtelua on paljon (Niemi ym. 2004). Liuennutkaan fosfori ei ole kaarnalaiva!