https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/hirvielainten-vaikutuksia-yhteiskuntaan-elinkeinoihin-ja-ekosysteemiin-2-6-2021

1. 1
2.6.2021
Maatalousvaikutukset
Sami Aikio
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
sami.aikio@luke.fi

2. 2
Tiedot maatalousvaikutuksista toistaiseksi vähäisiä
• Hirvitutkimus keskittynyt lajin elinpiirin mukaisesti
metsätaloudellisiin vaikutuksiin
• Valkohäntäpeura ja metsäkauris elävät maatalousympäristöissä,
mutta tutkimus ei ole ehtinyt kannan kasvun vauhtiin
• Ulkomainen tutkimus hyvin erilaisista ympäristöistä (ilmasto,
tiheydet, viljelykasvit) → tuloksia vaikea soveltaa Suomeen
2.6.2021

3. 3
Suoria ja epäsuoria maatalousvaikutuksia
Suorat vaikutukset
• oraan ja kypsyvän sadon laidunnus, vahingot
korjatulle sadolle (esim. rehupaalit)
• tallaus, vauriot suojamuoveille ja -harsoille
Epäsuorat vaikutukset
• torjuntakustannukset: aitaaminen, karkotteet
• rikkakasvien ja karjatautien leviäminen
• viljelykasvin vaihtaminen vähemmän alttiiseen
2.6.2021

4. 4
Vahingonkorvaustilastot
• MMM:n tietokanta korvaushakemuksista hirvieläinvahinkoihin
(riistavahinko.mmm.fi)
• Tiedot 2010 alkaen, viljelykasvi tilastoitu 2019 alkaen
• Korvaussummissa suurta vaihtelua vuosien välillä
• Hirvi: 68 903 - 306 471 eur (ei selvää trendiä)
• Valkohäntäpeura: 7 725 - 425 401 eur (kasvava trendi)
• Tilasto ei kata kaikkia hirvieläinvahinkoja
• Kaikki vahinkoja kärsineet eivät hae korvausta (työläys, omavastuu)
• Metsäkaurisvahinkoja ei korvata → vahingoista ei tietoja
• Poron aiheuttamiin vahinkoihin haetaan korvausta muualta
2.6.2021

5. 5
Vahinkoilmoitukset 2010-2020
2.6.2021
Vahingon aiheuttaja
Vahinkotyyppi
Kasvusto Koottu sato Taimet Kotieläin
Hirvi 1834 86 10 0
Valkohäntäpeura 1843 22 17 0
Metsäpeura 5 9 0 0
Kuusipeura 4 0 0 0
Muu tunnistamaton
hirvieläin 7 174 51 11
Data: riistavahinko.mmm.fi

6. 6
Vahinkoilmoitusten ja korvausten ajallinen kehitys
2.6.2021
Korvaushakemusten lukumäärä Keskimääräinen korvaussumma
Data: riistavahinko.mmm.fi

7. 7
Vahinkojen alueellinen ja vuodenaikainen jakauma
2.6.2021
Data: riistavahinko.mmm.fi

8. 8
Yhteenveto maatalousvaikutuksista
• Vuosien välillä suurta vaihtelua
• Erityisesti valkohäntäpeuran aiheuttamien vahinkojen määrä kasvanut viimeisen
kymmenen vuoden aikana
• Metsäkauriin aiheuttamista vahingoista ei kerry tietoa
• Paljon vahinkoja jää vaille korvaushakemusta. Tieto vahingoista olisi hyvä saada kerätyksi
vaikka korvausten edellyttämää arviointia ei tehtäisikään.
• Puuttuu tutkittu tieto vahinkojen epäsuorista vaikutuksista, kuten viljelykasveihin liittyvä
vaihtoehtoiskustannus (opportunity cost)
2.6.2021

9. 9
2.6.2021
Sami Aikio
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
sami.aikio@luke.fi
Hirvieläimet osana
ekosysteemiä

10. 10
Hirvieläimet ravintoketjussa
• Laiduntajien säätelijä muuttuu
ekosysteemin tuottavuuden myötä
• tundralla/paljakalla perustuotanto
(kasvit)
• metsäekosysteemissä suurpedot
• Poron vaikutuksen tundran/paljakan
kasvillisuuteen voi odottaa suuremmaksi
kuin hirven ja valkohäntäpeuran
vaikutuksen metsäekosysteemiin
• Ihminen omaksunut ruokinnan ja
metsästyksen kautta sekä kasvien että
suurpetojen roolia hirvieläinten säätelyssä
2.6.2021
Tundra/
paljakka Metsä
Muokattu julkaisusta Oksanen & Oksanen (2000)
Am. Nat. 155:703-723.

11. 11
Vaihtoehtoiset tasapainotilat
• Laiduntajat voivat muuttaa ekosysteemin avoimen
ympäristön ja metsän välillä
• Savanni ↔ metsä: afrikannorsun laidunnus ja
tallaus estää puiden kasvun
• Paljakka ↔ tunturikoivikko: mittariperhosten
massaesiintymä tappaa tunturikoivuja ja
porolaidunnus estää vesojen kasvun puiksi
• Boreaalinen metsäekosysteemi tuottavuuden
puolesta vakaa
• Uusi tilanne: hirvieläinkannat eivät määräydy
pelkästään tuottavuuden ja petojen perustella
Biuw ym. (2014) Ecosystems 17:890-905.
Scheffer ym. (2001) Nature 413:591-596.
Laiduntajien määrä
Latvuspeittävyys
avoin
metsä

12. 12
Hirvieläimet valikoivia laiduntajia
2.6.2021
Muokattu teoksesta: Hofmann (1988) The Ruminant Animal: Digestive Physiology and Nutrition. ss. 14-43 (toim.) D.C Church. Prentice-Hall.
Valkohäntäpeura
Lehtien ja versojen syöjät Välimuotoiset Ruohonsyöjät
Muulipeura
Hirvi
Vuorivuohi
Metsäkauris
Metsäpeura, poro
Vuohi
Isokauris
Paksusarvi- ja
ohutsarvilammas
Lammas
Muffloni
Myskihärä
Visentti
Biisoni
Nauta
Kuusi-
peura
Alkuhärkä
(hävinnyt)
Vuorikauris
Hanka-antilooppi
Gemssi
”Browsers” ”Grazers”

13. 13
Ravintokasveissa päällekkäisyyttä
• Kesäravinto: ruohovartiset kasvit
• Talviravinto: lehtipuut, varvut, puiden vuosikasvut ja silmut
• Ravintokasveista 20-40% samoja
• kulutusvaikutukset akkumuloituvat
• samojen kasvien käyttö on kilpailua, mutta voi myös olla
osoitus ravinnon riittävyydestä, kun lajien ei tarvitse siirtyä
muihin kasveihin
• talvella vähemmän vihreitä kasveja → ravinnonkäytössä
enemmän päällekkäisyyttä
2.6.2021
Mysterud (2000) Oecologia 124: 130–137.

14. 14
Laidunnuksessa eri suuntaan vaikuttavia prosesseja
Laiduntajat suosivat typpipitoisia,
hyvin sulavia kasveja
→ vähätyppiset lajit jäävät jäljelle
→ karike heikosti hajoavaa
→ ravinnekierto hidastuu
Laiduntajien virtsa ja ulosteet
sisältävät paljon typpeä
→ maamikrobit hiilirajoitteisia
→ kasveille enemmän typpeä
→ ravinnekierto nopeutuu
2.6.2021
Metsäympäristöissä suorat vaikutukset vallitsevat
→ hirvilaidunnus lisää kuusta suhteessa lehtipuihin
→ karikkeen hajotus ja ravinnekierto hidasta
Pastor ym. (1988) BioScience 38: 770–777.

15. 15
Nettovaikutus muuttuu ekosysteemin kehittyessä
2.6.2021
Muokattu julkaisusta Bardgett &
Wardle (2003) Ecology 84:2258-2268.
Kasvit
nopea kasvu,
paljon
lehtipintaa,
heikko
puolustus,
paljon typpeä
Kasvit
hidas kasvu,
vähän
lehtipintaa,
vahva
puolustus,
vähän typpeä
Herbivoria
Kompensaatio-
kasvu, suuri
osuus NPP
syöty, ulosteiden
osuus suuri
Herbivorian
Ei kompen-
saatiokasvua,
pieni osuus NPP
syöty, karikkeen
osuus suuri
Hajottajat
nopeasti hajoava
karike, hitaasti
vapautuvat
ravinteet, vähän
hiiltä maaperään
Hajottajat
hitaasti hajoava
karike, nopeasti
vapautuvat
ravinteet, paljon
hiiltä maaperään
Sukkessio
kiihtyy
Sukkessio
hidastuu
Ravinnerajoite
Ravinnerunsaus
Sukkession
alkuvaihe
Sukkession
loppuvaihe
HERBIVORIA
Sukkessio
Paljon
kasveille
käyttö-
kelpoisia
ravinteita
Niukasti
kasveille
käyttö-
kelpoisia
ravinteita

16. 16
Laidunnusvaikutukset kenttäkerroksessa
• Hirven syönti vähensi kokeessa mustikan määrää, lisäsi heinäkasvien
peittävyyttä kenttäkerroksen valoisuuden lisääntyessä
• Vaikutus suurin ravinteisilla paikoilla.
• Mustikalla elävät selkärangattomat tärkeitä maalintujen ravintoa
• Valkohäntäpeuran monimuotoisuusvaikutukset Pohjois-Amerikkalaisissa
tutkimuksissa saman suuntaisia hirven kanssa
• Peurojen poistaminen muuttanut puulajikoostumusta ja lisännyt varpujen ja
vesojen tiheyttä, lehtikariketta ja maaselkärangattomia, ravinteet vähenivät
2.6.2021
Mathisen ym. (2010) J. Veg. Sci. 21: 705–716.
Rooney & Waller (2003) Forest Ecol. Manag.
181: 165–176

17. 17
Muita vaikutuksia
• Vanhat, isot lehtipuut keskeisiä metsäluonnon monimuotoisuudelle
(kolopesijät, selkärangattomat, jäkälät, käävät)
• Voimakas talvilaidunnus vähentää kasvua pensaskerroksen yläpuolelle
→ voi vähentää vanhojen lehtipuiden ja niitä vaativien lajien määrää
• Syöty koivu voi lisätä biomassan tuottoa (ylikompensaatio)
• vaatii korkeaa ravinnetilaa, pituuskasvu silti hidastuu
• voimakas laidunnus estää kompensaatiokasvun
• Linnut
• Hirven syöntikorkeudella vähemmän pesiviä lintulajeja kuin ylempänä
latvuksessa
• Valkohäntäpeura syö maassa pesivien lintujen munia
2.6.2021
Mathisen (2011) Ecol. Res. 26: 563–574.
Persson ym. (2005) Ecol. Appl. 15: 1296–1305.

18. 18
Yhteenveto
• Ekosysteemitutkimusta on maailmalla tehty paljon
• tuloksista voi päätellä Suomen hirvieläinten vaikutuksia
• kotimaista tutkimusta eniten poron vaikutuksista tunturiseuduilla
• Ihmisen säätelemät hirvieläintiheydet todennäköisesti poikkeavat
ekosysteemin tuottavuuden ja suurpetojen asettamasta tasosta
• Hirvieläimet vaikuttavat puuston ja kenttäkerroksen kasvilajistoon ja kasvuun,
joilla voi olla seurannaisvaikutuksia:
• karikkeen kertymiseen ja ravinnekiertoon → tuottavuusvaikutukset
• vanhoista lehtipuista riippuvaan lajistoon → monimuotoisuusvaikutukset
2.6.2021

19. Kiitos!