Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jyrki Hytönen,
Luke Kokkola
Toholamoi 24.10. 2018
Soiden
ravinnetalous ja
suonpohjan
metsitys

2. © Luonnonvarakeskus2 19.10.2018
Kuva:MarkkuSaarinen
LENTOKUVAVALLASOY
Suometsät Suomessa
Kasvu 24 milj. m3/v (VMI11)
Puuvaranto 500 milj. m3
(VMI11)
Kestävä hakkuusuunnite 14
milj m3/v – toteuma 5-7 milj
m3/v (VMI10)

3. © Luonnonvarakeskus3 19.10.2018
Suometsät vs. kangasmetsät
• Suot ja suometsät
poikkeavat monilta
ominaisuuksiltaan
kangasmaista
• Ravinnetalous
• Vesitalous
• Puuston rakenne
• Korjuuolosuhteet
• Uudistaminen
• Ympäristövaikutukset
• jne.

4. © Luonnonvarakeskus
Metsäojitettuja soita 4,7 milj. ha
Turvetuotannossa 0,07 milj. ha
Maataloudessa 0,25 milj. ha

5. © Luonnonvarakeskus
Turpeen pintakerroksen (0-20 cm) ja puuston
sisältämät ravinnemäärät (ml. hakkuupoistuma)
Suonpohja
Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996

6. © Luonnonvarakeskus
Suonpohja
Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996

7. © Luonnonvarakeskus
Turpeen maatuneisuus kertoo sen
typpipitoisuudesta. Hyvä typpipitoisuus > 1,8 - 2 %
(>H4)
Turpeen maatuneisuus – von Post H1 – H10

8. © Luonnonvarakeskus
Rahkaturpeita, H2-H3
H4,
N %
usein 2 %
H2
Raakahumus
Kuvat Jorma Issakainen
H7-8, rahka-
saraturve
Turpeen maatuneisuus – von Post H1 – H10

9. © Luonnonvarakeskus
– kasvupisteiden tuhoutumista
ja päärangan vaihdoksia
– verrattain äkillisiä puukuolemia
– helposti tunnistettava viherkato
(kloroosi), tulee kesällä näkyviin
vuoden ikäisten neulasten
kärkiosissa.
– Syksyllä kärjet ruskettuvat mutta
keltaisuus jää ruskean ja vihreän
osan väliin
Kaliumin puutos
Suonpohja, Pelso

10. © Luonnonvarakeskus
Kaliumin puutos
kuusella – edellisen
vuoden neulaset
kellertäviä
Kaliumin puutos
männyllä – neulasten
kärjet kellertäviä
Kuva: Esa Heino
Kuva: Jyrki Hytönen
Suonpohja, Pelso

11. © Luonnonvarakeskus
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
N P K Ca Mg B Cd
kg/t kg/t kg/t kg/t g/t g/t g/t
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Puun tuhka - 15 50 189 35 206 1-30
Turvetuhka - 17 3 62 10 15 1-20
Dolom. kalkki - 3 169 96 7 <1
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(Silfverberg 1993, 1996)
Tuhkien ravinnepitoisuuksia
Puutuhkaa syntyy n. 150 000 - 200 000 tonnia, turvetuhkaa noin
350 000 tonnia
Lannoitelaki: haitallisten raskasmetallisen enimmäispitoisuudet,
mg/kg kuiva-ainetta (esim. Cd)

12. © Luonnonvarakeskus
Rakeistetun tuhkan levitys

13. © Luonnonvarakeskus
• Maan kemiallisiin ominaisuuksiin (pH, ravinteet)
• Maan organismeihin ja hajotustoimintaan
• Kasvilajistoon (rehevöityy)
• Raskasmetalleihin (liukoisuus pienenee)
• Puustoon
– Terveydentila
– Ravinnetila
– Kasvu (turpeen typpipitoisuus vaikuttaa)
• Valumavesien laatuun
• Kasvihuonekaasujen taseisiin
Tuhkalannoituksen vaikuttaa

14. © Luonnonvarakeskus
Muhos, Leppiniemi – Suomen tunnetuin puutuhkakoe
Lannoitus koivupuun tuhkalla vuonna 1947
Vertailu Tuhkaa 8 t/ha Tuhkaa 16 t/ha
Puuston kokonaistuotos (m3/ha) 64 vuoden jälkeen
70 495 665
Investoinnin sisäinen korko: 20 vuodessa yli 10%, 40 – 60 vuodessa 6 – 9 %

15. © Luonnonvarakeskus17 19.10.2018
0 t/ha 16 t/ha
Tuhkakoe Pelsolla suometsä - 16 vuotta levityksestä

16. © Luonnonvarakeskus
Käsittelyt
1. Ei lannoitusta
2. Irtotuhka 5 t/ha
3. Raetuhka 5 t/ha
4 Metsän PK 500 kg/ha
Tuhkalannoituskoe
Kannus, Jouhte-
neenjärvi
Irtotuhka
Raetuhka
Kasvunlisäys, m3/ha 15
vuodessa
Irtotuhka 53
Raetuhka 34
PK-lannos 38

17. © Luonnonvarakeskus
Hökkä, H. & Hytönen,J. 2017
Tuhkalla saatava kasvunlisäys suometsissä

18. © LuonnonvarakeskusKuva: Jorma issakainen
n. 2500 ha
vuodessa

19. © Luonnonvarakeskus
21 19.10.201821 19.10.2018Teppo Tutkija21 19.10.2018
Suonpohjan ominaisuudet - metsänkasvatus
19.10.2018
21
N
Pohjamaan laatu: P, K, Ca, Mg,
Jäännösturpeen paksuus
Kuva: Jorma Issakainen

20. © Luonnonvarakeskus
Metsityksen päätöksentekoketjun tekijöitä

21. © Luonnonvarakeskus23 19.10.2018
Vesitalous
Kuvat: L. Aro

22. © Luonnonvarakeskus
24 19.10.2018
Haapavesi 8 v., kuva J.
Hytönen
Rantsila n. 20 v. kuva
J. Hytönen
Honkajoki 40 v.,
kuva J. Hytönen
Ei toimenpiteitä, lyhyt aika tai paksu turvekerros

23. © Luonnonvarakeskus19.10.2018 25
19.10.2018
25
Auma-alueelle voi kehittyä
tilapäinen luonnon niitty.
Pensoittuminen takaa monille eläinlajeille
mieluisan elinympäristön.
Suonpohjan metsittyminen on hidasta ja
harvapuustoinen alue yleensä soistuu samalla.
Ilman jälkitoimenpiteitä,
ohut turvekerros
Kuvat: Jorma Issakainen

24. © Luonnonvarakeskus26 19.10.2018
Turpeen
paksuuden
merkityksestä
• kylvö 80-l. puolivälissä
• laikkulannoitus (PK)
• kohteiden etäisyys 10 m
Kuvat: L. Aro
Turvetta 10 cm
Turvetta 80 cm

25. © LuonnonvarakeskusVideo: Juha-Pekka Katajisto/Metsäkeskus

26. © Luonnonvarakeskus
Metsityskelpoisuuden arviointi kannattaa aloittaa jäljelle jääneen turvekerroksen
paksuudesta ja turpeen alla olevasta pohjamaasta. Hietaiset ja sitä hienommat
kivennäismaat ovat hyviä metsityksen kannalta, ja erityisesti ohuilla
turvekerroksilla (alle 30 cm, kuvat a ja b). Hiekkamaille sopii kasvatettavaksi
mänty (c). Paksuilla, yli 40 cm turvekerroksilla metsänkasvatus ei onnistu ilman
toimenpiteitä, vaikka pohjamaana olisi hiesusavi (d). Pohjamaan laatua on
helppo tarkkailla mm. ojien reunoista. Maa-analyysiä ei yleensä tarvita.
Pohjamaa

27. © Luonnonvarakeskus29 19.10.2018
Pohjamaa ja muokkaus (mätästys)
Muokkauksella nostetaan ja sekoitetaan pohjamaata pintaturpeeseen.
Pohjamaan laatu.
19.10.2018
29
Muokkauksessa on turpeen alta noussut
karkeaa moreenia (raekoko >0,06 mm).
Noin 10 cm paksun turvekerroksen alla on
muinaisen meren pohjalle muodostunutta
hiesusavea.
Kuvat: Jorma Issakainen

28. © Luonnonvarakeskus
30 19.10.201830 19.10.2018
Irtotuhkan ja raetuhkan levitystä suonpohjalle
Kuvat: Jorma Issakainen, Jyrki
Hytönen
Tuhka:
P, K, Ca, Mg,
hivenravinteet

29. © LuonnonvarakeskusVideo: Jussi Laurila/Metsäkeskus

30. © Luonnonvarakeskus32 19.10.2018
19.10.2018
32
Edessä lannoittamatonta ja lähes kasvitonta vertailualaa.
Taustalla hieskoivutiheikköä tuhkalla lannoitetulla alalla.
Honkajoki, Satamakeidas
Istutettu 40-v sitten
Taustalla
Laikkulannoitus: istutet-taessa ja
jatkolannoitus PK (1995 & 2003)
Edessä: Ei lannoitusta
Karvia, Alkkia: Turpeennoston
päättymisestä 30 vuotta
• Taustalla luontaisesti metsittynyt
koeala. Lannoitettu (NPK) 27
vuotta sitten (puustoa n. 140
m3/ha)
• Edessä ei lannoitettu
Lannoituksen vaikutus

31. © Luonnonvarakeskus33 19.10.2018
Mitä puulajeja suonpohjille?
Ensimmäinen puusukupolvi
19.10.2018
33
Sopivalla kasvualustalla rauduskoivun tuotos
voi olla korkea.
Hieskoivu
• kuitua,
tukkia?
Mänty – erityisetsi kun pohjamaa on
karkealajitteinen. Laatu?
Kuusi voisi hyödyntää suonpohjan
runsaita typpivaroja, mutta hallanarka.
Kuvassa luontaista mänty-
kuusitaimikkoa.
Kuvat: Jorma Issakainen

32. © Luonnonvarakeskus34 19.10.201834
Metsittäminen istuttaen, kylväen tai luontaisesti
Kuvat: Jorma Issakainen, Eero Saari
Kylvö: 4 v rauduskoivu,
tuhkalannoitus
Kylvö: 13-v männikkö
ylvö voidaan tehdä koneellisesti muokkauksen
yhteydessä
Istutus: hieskoivu ja mänty 10 v
Vuosina 1975-1991 tältä paikalta nostettiin turvetta n. 1,5 m:n
kerros.
Luontainen hieskoivu: 8 v
tuhkalannoitus (edessä ei tuhkaa)

33. © Luonnonvarakeskus
Tuhka > koivu: luontainen tai kylvö = edullinen
vaihtoehto

34. © Luonnonvarakeskus
Koivikoiden kasvu, korjuu, vesauudistuminen
36 19.10.2018 Kuvat:J. Issakainen

35. © Luonnonvarakeskus
Kuvat: Jorma Issakainen