Successfully reported this slideshow.

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke

0

Share

Loading in …3
×
1 of 23
1 of 23

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke

0

Share

Download to read offline

1.3.2018 Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, SOMPA -seminaari

1.3.2018 Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, SOMPA -seminaari

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Related Books

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Kristiina Regina SOMPA –hankkeen seminaari Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon 1.3.2018 Turvemaiden viljelyn uudet tuulet
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Maatalouden päästöt/nielut tilastoissa 2 9.3.2018 Maankäyttö (LULUCF) Maatalous Energia Kuva: IPCC
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Maatalous ja maankäyttö 2016 3 9.3.2018 0 1 2 3 4 5 6 7 Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia N2O turvepellot N2O muu maaperä CO2 kalkitus muut N2O lanta CH4 lanta CH4 eläimet -40 -30 -20 -10 0 10 20 Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia Viljelysmaa Ruohikkoalueet Rakennettu maa Kosteikot Muu Puutuotteet Metsämaa Maatalous: Kokonaispäästöt 6,5 milj. t, näistä 1,5 milj. t turvepelloista Maankäyttö: Päästöt 10,8 milj. t, näistä 6,3 milj. t turvepelloista Turvepeltojen päästöt ovat 50 % kaikista maatalouden päästöistä
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Viljelyn vaikutukset turpeessa •Ojitus •Lannoitus •Kalkitus •Muokkaus Viljelytoimet •Turpeen hajotus ↑ •Turpeen ominaisuudet muuttuvat Mikrobi- toiminta kiihtyy •Vesistöpäästöt •Kaasupäästöt Ympäristö- vaikutukset 4 Viljely voimistaa turpeen hajotusta (eloperäisen aineksen mineralisaatiota) • nitraatin huuhtoutuminen 3-kertaista kivennäismaihin verrattuna • fosforia huuhtoutuu yhtä paljon kuin kivennäismaista mutta enemmän liukoisessa muodossa • suuret kaasumaiset päästöt Kuva: Merja Myllys
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Turvepeltojen pinta-alan kehitys • Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014 • Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä • Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi • Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014 • Eniten uutta alaa raivataan metsistä 5 9.3.2018
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Parhaat keinot hillitä viljeltyjen turvepeltojen khk- päästöjä • - Nurmille ei nähtävissä lisätarvetta + Aluskasveilla ja syyskylvöisillä voidaan parantaa viljelykiertojen kasvipeitteisyyttä Kasvipeitteisyys • - Suorakylvö on nykyisellään kemikaaliriippuvainen menetelmä • + Kevennetty muokkaus on realistisempi vaihtoehto turvepelloilla Muokkauksen vähentäminen • - Kosteikkoviljely on uusi ja riskipitoinen menetelmä + Säätösalaojituksella väliaikainen veden pinnan nosto onnistuu millä tahansa satokasvilla Pohjaveden pinnan nosto 6 9.3.2018
  7. 7. © Luonnonvarakeskus Nykyisiä toimia ympäristökorvauksen alla (punaisella erityisesti turvemaiden päästöjä vähentävät) • Tilakohtaiset toimet: – Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen • Lohkokohtaiset toimet: – Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita) – Lietelannan sijoittaminen peltoon – Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi pohjavesi) – Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely –tuen) – Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja myöhentyy) – Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla – Peltoluonnon monimuotoisuus – Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu •7 9.3.2018
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Tulevia toimia Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) • Viljellään eloperäisiä maita monivuotisesti muokkaamatta • Metsitetään eloperäisiä maita • Kosteikkometsitetään eloperäisiä maita • Nostetaan pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla • Edistetään biokaasutuotantoa • Edistetään maaperän hiilen lisäämistä ja säilyttämistä sekä 4-promillen aloitteen toimeenpanoa tutkimushankkeiden ja kokeilujen kautta • Vähennetään ruokahävikkiä • Noudatetaan ravitsemussuosituksia 8 9.3.2018 On tunnistettu, että turvepelloissa on suurin potentiaali osoittaa toteen päästövähennyksiä
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty pelto/ruokohelpi Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely Päästöt (CO2 ja N2O) maaperästä eri maankäyttövaihtoehdoissaCO2e t/ha Ennallistamisen kerroin, ei välttämättä oikea kosteikkoviljelylle Laajaperäinen ei ole hyvä vaihtoehto turvemaalla Oletus: pohjavesi 30 cm nurmella
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Nurmi • Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin: kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve – päästökertoimet ovat pienemmät turvemaan nurmella kuin yksivuotisten viljelyssä • Parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla: kantavuus hyvä • Eläinmäärät eivät ole kasvussa, joten nurmen osuus turvemaalla voi nousta joko siirtämällä nurmia kivennäismailta turvemaille tai lisäämällä bioenergian tuotantoa 10 9.3.2018
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Kasvipeitteisyys • Suomessa on lyhyt kasvukausi: paljaalta maalta tulee suurimmat hävikit • Keinoja lyhentää paljaan maan kautta: kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö, aluskasvit • Aluskasveilla on todettu paljon hyviä vaikutuksia: niillä voi torjua puolet typen huuhtoumasta ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa kivennäismailla – voi olettaa, että turvemaalla saadaan myös hyviä vaikutuksia, joten SOMPA –hanke mittaa kerääjäkasvin vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin 11 9.3.2018
  12. 12. © Luonnonvarakeskus0 20 40 60 80 100 120 0 20 40 60 80 100 CH4 N2O CO2 a Pohjavesi maan pinnasta cm Päästösuhteessamaksimiin% Pohjaveden nosto • Turve on kertynyt maaperään korkean pohjaveden tason hidastettua kasvintähteiden hajotusta • Paras tapa torjua ojituksen aiheuttamia ympäristöhaittoja on nostaa pohjaveden taso takaisin ylös • Pohjaveden nosto ei onnistu, jos ympäristössä ei ole riittävästi vettä • Osittainenkin nosto vähentää turpeen hajoamista huomattavasti 12 9.3.2018
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Säätösalaojitus • Säätökaivoja voidaan käyttää veden pinnan säätöön joko jatkuvasti tai vain sadonkorjuun jälkeen • Perinteisesti niitä on käytetty torjumaan kuivuuden vaikutuksia, mutta voitaisiin käyttää myös päästöjen hillintäkeinona • Kokemukset käytännössä: pohjavesi on helppo nostaa, vaikea laskea • Yllättävän hyviä viljasatoja pohjaveden ollessa 30-40 cm Photo: M. Myllys 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 0 10 20 30 40 50 60 Vijansatokg/ha Pohjaveden syvyys cm
  14. 14. © Luonnonvarakeskus Kosteikkoviljely (paludiculture) • Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa • Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju, ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki, mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat… • Päästövähennys on ”päätuote” ( viljelijä tarvitsee korvauksen) • Tuotteille pitäisi olla ”brändi” • Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille vettämisen kuluja http://www.moorfutures.de/ 14 9.3.2018 Ruokokatto Rakennuslevy osmankäämistä Yskänlääke kihokistaEristelevy ruokohelvestä Kasvualusta järviruo’osta ja ruokohelvestä
  15. 15. © Luonnonvarakeskus Paljonko tarvitaan hehtaareita 10 % päästövähennykseen viljelysmailla? • Turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 10 % joko tekemällä ”perinteisiä” toimia 60-80 000 hehtaarilla tai siirtämällä 20 000 ha peltoa kosteikkoviljelyyn/ennallistamiseen 15 9.3.2018 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 Nurmea lisää Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely ha <1 % peltoalasta
  16. 16. © Luonnonvarakeskus Alueellinen analyysi • Kysymys 1: Ovatko kaikki turvepellot tarpeellisia? • Kysymys 2: Mistä löytyisi päästövähennysten tuottamiseen sopiva ala? • Menetelmä: käytettiin maannostietokantaa ja peltolohkojen kasvitietoja (2016)  alueellinen jako ohutturpeisiin, paksuturpeisiin (>60 cm) ja näiden sisällä tehokkaassa viljelyssä oleviin ja laajaperäiseen viljelyyn  Suomi jaettiin kahteen alueeseen: – Pohjoinen: Lappi, Kainuu, Pohjanmaa – Etelä: muut 16 9.3.2018
  17. 17. © Luonnonvarakeskus • Etelä-Suomessa turvemaan ala ja osuus ovat pieniä • Kolmessa pohjoisimmassa ELYssä yli 25 % viljellystä pinta-alasta on turvemaalla 17 9.3.2018 0 5 10 15 20 25 30 35 Turvemaiden %-osuus viljellystä alasta 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 Kokonaisviljelyala (ha) ja turvemaiden osuus viljelyalasta Viljellyt turvemaat Viljelty ala (peruslohkot)
  18. 18. © Luonnonvarakeskus • Suurin osa (60%) viljellyistä turvemaista on paksuturpeisia, eli turvekerros on 60 cm tai sitä paksumpi  paljon hiiltä varastossa 18 9.3.2018 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ohut turpeiset Paksu turpeiset Soistumat
  19. 19. © Luonnonvarakeskus Paksuturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti % 19 9.3.2018 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% E P A Laajaperäinen Monivuotinen Yksivuotinen Pohjoisessa turvepeltoja on paljon, mutta ne ovat kasvipeitteisiä
  20. 20. © Luonnonvarakeskus Päästövähennystoimia kannattaisi kohdentaa: • Turvepellosta on helpompi luopua, jos alueella on kivennäismaita tai jos maatalous ei ole alueella tärkeä elinkeino • Laajaperäinen on helpompi poistaa tuotannosta kuin intensiivinen • Vesipinta kannattaa nostaa vain, jos turvekerros on paksu • Metsitys sopii parhaiten ohutturpeisille (turpeen hajoaminen jatkuu) 20 9.3.2018 Yhteensä 242 000 ha Pohjoinen (153 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen (13 000 ha) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 78 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt Ohutturpeinen laajaperäinen (6 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (56 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt Etelä (89 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen ( 10 000 ha ) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 53 000 ha) Siirretään viljelyä kivennäismaille Ohutturpeinen laajaperäinen (3 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (23 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt
  21. 21. © Luonnonvarakeskus Havaintoja • Pohjois-Suomessa turvepeltojen viljelyä ei voi välttää, ja ala on jo ympäristöllisesti suhteellisen suotuisassa käytössä (kasvipeitteinen) • Etelä-Suomessa olisi helpointa löytää alaa päästövähennysten tuottamiseen jos tukipolitiikka ei kannustaisi suuren pinta-alan ylläpitoon • Turvepeltoja on laajaperäisessä käytössä (ei-tuotannollinen nurmi) 8 % niiden kokonaisalasta • Laajaperäinen ala voisi olla eniten hyödyksi, jos se hyödynnettäisiin päästövähennysten tuottamiseen • Jos laajaperäiset paksuturpeiset vetettäisiin/siirrettäisiin kosteikkoviljelyyn, päästövähennys olisi 0,5 milj. tonnia (1 % Suomen päästöistä), tämä ei kuitenkaan ole realistinen arvio, koska vettäminen ei käytännössä onnistu joka puolella  alueellinen kohdentaminen olisi tärkeää 21 9.3.2018
  22. 22. © Luonnonvarakeskus SOMPA:n peltomittaustulosten hyödyntäminen Uusia mittaustuloksia: kosteikkoviljely ja kasvipeitteisyyden lisääminen Käytännön kokemuksia uusista menetelmistä -> rohkaisua maanomistajille Entistä kasvipeitteisemmät turvepellot Alueellisia vettämishankkeita maanomistajien ja yritysten yhteistyönä Menetelmä päästövähennysten raportointiin 22 9.3.2018
  23. 23. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 9.3.201823

×