Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke

424 views

Published on

1.3.2018 Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, SOMPA -seminaari

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Kristiina Regina SOMPA –hankkeen seminaari Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon 1.3.2018 Turvemaiden viljelyn uudet tuulet
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Maatalouden päästöt/nielut tilastoissa 2 9.3.2018 Maankäyttö (LULUCF) Maatalous Energia Kuva: IPCC
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Maatalous ja maankäyttö 2016 3 9.3.2018 0 1 2 3 4 5 6 7 Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia N2O turvepellot N2O muu maaperä CO2 kalkitus muut N2O lanta CH4 lanta CH4 eläimet -40 -30 -20 -10 0 10 20 Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia Viljelysmaa Ruohikkoalueet Rakennettu maa Kosteikot Muu Puutuotteet Metsämaa Maatalous: Kokonaispäästöt 6,5 milj. t, näistä 1,5 milj. t turvepelloista Maankäyttö: Päästöt 10,8 milj. t, näistä 6,3 milj. t turvepelloista Turvepeltojen päästöt ovat 50 % kaikista maatalouden päästöistä
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Viljelyn vaikutukset turpeessa •Ojitus •Lannoitus •Kalkitus •Muokkaus Viljelytoimet •Turpeen hajotus ↑ •Turpeen ominaisuudet muuttuvat Mikrobi- toiminta kiihtyy •Vesistöpäästöt •Kaasupäästöt Ympäristö- vaikutukset 4 Viljely voimistaa turpeen hajotusta (eloperäisen aineksen mineralisaatiota) • nitraatin huuhtoutuminen 3-kertaista kivennäismaihin verrattuna • fosforia huuhtoutuu yhtä paljon kuin kivennäismaista mutta enemmän liukoisessa muodossa • suuret kaasumaiset päästöt Kuva: Merja Myllys
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Turvepeltojen pinta-alan kehitys • Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014 • Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä • Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi • Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014 • Eniten uutta alaa raivataan metsistä 5 9.3.2018
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Parhaat keinot hillitä viljeltyjen turvepeltojen khk- päästöjä • - Nurmille ei nähtävissä lisätarvetta + Aluskasveilla ja syyskylvöisillä voidaan parantaa viljelykiertojen kasvipeitteisyyttä Kasvipeitteisyys • - Suorakylvö on nykyisellään kemikaaliriippuvainen menetelmä • + Kevennetty muokkaus on realistisempi vaihtoehto turvepelloilla Muokkauksen vähentäminen • - Kosteikkoviljely on uusi ja riskipitoinen menetelmä + Säätösalaojituksella väliaikainen veden pinnan nosto onnistuu millä tahansa satokasvilla Pohjaveden pinnan nosto 6 9.3.2018
  7. 7. © Luonnonvarakeskus Nykyisiä toimia ympäristökorvauksen alla (punaisella erityisesti turvemaiden päästöjä vähentävät) • Tilakohtaiset toimet: – Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen • Lohkokohtaiset toimet: – Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita) – Lietelannan sijoittaminen peltoon – Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi pohjavesi) – Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely –tuen) – Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja myöhentyy) – Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla – Peltoluonnon monimuotoisuus – Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu •7 9.3.2018
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Tulevia toimia Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) • Viljellään eloperäisiä maita monivuotisesti muokkaamatta • Metsitetään eloperäisiä maita • Kosteikkometsitetään eloperäisiä maita • Nostetaan pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla • Edistetään biokaasutuotantoa • Edistetään maaperän hiilen lisäämistä ja säilyttämistä sekä 4-promillen aloitteen toimeenpanoa tutkimushankkeiden ja kokeilujen kautta • Vähennetään ruokahävikkiä • Noudatetaan ravitsemussuosituksia 8 9.3.2018 On tunnistettu, että turvepelloissa on suurin potentiaali osoittaa toteen päästövähennyksiä
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty pelto/ruokohelpi Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely Päästöt (CO2 ja N2O) maaperästä eri maankäyttövaihtoehdoissaCO2e t/ha Ennallistamisen kerroin, ei välttämättä oikea kosteikkoviljelylle Laajaperäinen ei ole hyvä vaihtoehto turvemaalla Oletus: pohjavesi 30 cm nurmella
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Nurmi • Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin: kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve – päästökertoimet ovat pienemmät turvemaan nurmella kuin yksivuotisten viljelyssä • Parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla: kantavuus hyvä • Eläinmäärät eivät ole kasvussa, joten nurmen osuus turvemaalla voi nousta joko siirtämällä nurmia kivennäismailta turvemaille tai lisäämällä bioenergian tuotantoa 10 9.3.2018
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Kasvipeitteisyys • Suomessa on lyhyt kasvukausi: paljaalta maalta tulee suurimmat hävikit • Keinoja lyhentää paljaan maan kautta: kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö, aluskasvit • Aluskasveilla on todettu paljon hyviä vaikutuksia: niillä voi torjua puolet typen huuhtoumasta ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa kivennäismailla – voi olettaa, että turvemaalla saadaan myös hyviä vaikutuksia, joten SOMPA –hanke mittaa kerääjäkasvin vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin 11 9.3.2018
  12. 12. © Luonnonvarakeskus0 20 40 60 80 100 120 0 20 40 60 80 100 CH4 N2O CO2 a Pohjavesi maan pinnasta cm Päästösuhteessamaksimiin% Pohjaveden nosto • Turve on kertynyt maaperään korkean pohjaveden tason hidastettua kasvintähteiden hajotusta • Paras tapa torjua ojituksen aiheuttamia ympäristöhaittoja on nostaa pohjaveden taso takaisin ylös • Pohjaveden nosto ei onnistu, jos ympäristössä ei ole riittävästi vettä • Osittainenkin nosto vähentää turpeen hajoamista huomattavasti 12 9.3.2018
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Säätösalaojitus • Säätökaivoja voidaan käyttää veden pinnan säätöön joko jatkuvasti tai vain sadonkorjuun jälkeen • Perinteisesti niitä on käytetty torjumaan kuivuuden vaikutuksia, mutta voitaisiin käyttää myös päästöjen hillintäkeinona • Kokemukset käytännössä: pohjavesi on helppo nostaa, vaikea laskea • Yllättävän hyviä viljasatoja pohjaveden ollessa 30-40 cm Photo: M. Myllys 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 0 10 20 30 40 50 60 Vijansatokg/ha Pohjaveden syvyys cm
  14. 14. © Luonnonvarakeskus Kosteikkoviljely (paludiculture) • Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa • Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju, ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki, mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat… • Päästövähennys on ”päätuote” ( viljelijä tarvitsee korvauksen) • Tuotteille pitäisi olla ”brändi” • Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille vettämisen kuluja http://www.moorfutures.de/ 14 9.3.2018 Ruokokatto Rakennuslevy osmankäämistä Yskänlääke kihokistaEristelevy ruokohelvestä Kasvualusta järviruo’osta ja ruokohelvestä
  15. 15. © Luonnonvarakeskus Paljonko tarvitaan hehtaareita 10 % päästövähennykseen viljelysmailla? • Turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 10 % joko tekemällä ”perinteisiä” toimia 60-80 000 hehtaarilla tai siirtämällä 20 000 ha peltoa kosteikkoviljelyyn/ennallistamiseen 15 9.3.2018 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 Nurmea lisää Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely ha <1 % peltoalasta
  16. 16. © Luonnonvarakeskus Alueellinen analyysi • Kysymys 1: Ovatko kaikki turvepellot tarpeellisia? • Kysymys 2: Mistä löytyisi päästövähennysten tuottamiseen sopiva ala? • Menetelmä: käytettiin maannostietokantaa ja peltolohkojen kasvitietoja (2016)  alueellinen jako ohutturpeisiin, paksuturpeisiin (>60 cm) ja näiden sisällä tehokkaassa viljelyssä oleviin ja laajaperäiseen viljelyyn  Suomi jaettiin kahteen alueeseen: – Pohjoinen: Lappi, Kainuu, Pohjanmaa – Etelä: muut 16 9.3.2018
  17. 17. © Luonnonvarakeskus • Etelä-Suomessa turvemaan ala ja osuus ovat pieniä • Kolmessa pohjoisimmassa ELYssä yli 25 % viljellystä pinta-alasta on turvemaalla 17 9.3.2018 0 5 10 15 20 25 30 35 Turvemaiden %-osuus viljellystä alasta 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 Kokonaisviljelyala (ha) ja turvemaiden osuus viljelyalasta Viljellyt turvemaat Viljelty ala (peruslohkot)
  18. 18. © Luonnonvarakeskus • Suurin osa (60%) viljellyistä turvemaista on paksuturpeisia, eli turvekerros on 60 cm tai sitä paksumpi  paljon hiiltä varastossa 18 9.3.2018 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ohut turpeiset Paksu turpeiset Soistumat
  19. 19. © Luonnonvarakeskus Paksuturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti % 19 9.3.2018 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% E P A Laajaperäinen Monivuotinen Yksivuotinen Pohjoisessa turvepeltoja on paljon, mutta ne ovat kasvipeitteisiä
  20. 20. © Luonnonvarakeskus Päästövähennystoimia kannattaisi kohdentaa: • Turvepellosta on helpompi luopua, jos alueella on kivennäismaita tai jos maatalous ei ole alueella tärkeä elinkeino • Laajaperäinen on helpompi poistaa tuotannosta kuin intensiivinen • Vesipinta kannattaa nostaa vain, jos turvekerros on paksu • Metsitys sopii parhaiten ohutturpeisille (turpeen hajoaminen jatkuu) 20 9.3.2018 Yhteensä 242 000 ha Pohjoinen (153 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen (13 000 ha) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 78 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt Ohutturpeinen laajaperäinen (6 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (56 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt Etelä (89 000 ha) Paksuturpeinen laajaperäinen ( 10 000 ha ) Ennallistaminen/kosteikkoviljely Paksuturpeinen intensiivinen ( 53 000 ha) Siirretään viljelyä kivennäismaille Ohutturpeinen laajaperäinen (3 000 ha) Metsitys Ohutturpeinen intensiivinen (23 000 ha) Parannetut viljelykäytännöt
  21. 21. © Luonnonvarakeskus Havaintoja • Pohjois-Suomessa turvepeltojen viljelyä ei voi välttää, ja ala on jo ympäristöllisesti suhteellisen suotuisassa käytössä (kasvipeitteinen) • Etelä-Suomessa olisi helpointa löytää alaa päästövähennysten tuottamiseen jos tukipolitiikka ei kannustaisi suuren pinta-alan ylläpitoon • Turvepeltoja on laajaperäisessä käytössä (ei-tuotannollinen nurmi) 8 % niiden kokonaisalasta • Laajaperäinen ala voisi olla eniten hyödyksi, jos se hyödynnettäisiin päästövähennysten tuottamiseen • Jos laajaperäiset paksuturpeiset vetettäisiin/siirrettäisiin kosteikkoviljelyyn, päästövähennys olisi 0,5 milj. tonnia (1 % Suomen päästöistä), tämä ei kuitenkaan ole realistinen arvio, koska vettäminen ei käytännössä onnistu joka puolella  alueellinen kohdentaminen olisi tärkeää 21 9.3.2018
  22. 22. © Luonnonvarakeskus SOMPA:n peltomittaustulosten hyödyntäminen Uusia mittaustuloksia: kosteikkoviljely ja kasvipeitteisyyden lisääminen Käytännön kokemuksia uusista menetelmistä -> rohkaisua maanomistajille Entistä kasvipeitteisemmät turvepellot Alueellisia vettämishankkeita maanomistajien ja yritysten yhteistyönä Menetelmä päästövähennysten raportointiin 22 9.3.2018
  23. 23. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 9.3.201823

×