Verkon ja sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyössä (21.8., 31.8.2012)
•Download as PPT, PDF•
0 likes•232 views
Järvenpään seurakuntaopisto (21.8. ja 31.8.2012) Leena Tuuttila ja Päivi Lautaniemi /Verke
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Verkon ja sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyössä (21.8., 31.8.2012)
Similar to Verkon ja sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyössä (21.8., 31.8.2012) (20)
Verkon ja sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyössä (21.8., 31.8.2012)
- 1. Verkon ja sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyössä Leena Tuuttila Päivi Lautaniemi 31.8.2012 Järvenpään seurakuntaopisto
- 2. Esityksen sisältö Verken esittelyä Nuoret ja verkko Käsitteen määrittelyä ja historiaa Verkkonuorisotyön ulottuvuuksia ja hankkeita Erityispiirteitä Verkkonuorisotyön edellytyksiä
- 3. Verke Yksi OKM:n nimeämistä nuorisoalan valtakunnallisista kehittämiskeskuksista. Tavoitteena: •Luoda, tuottaa ja kehittää verkon avulla tehtävää nuorille suunnattua työtä ja toimintaa. •Rakentaa tietoa ja osaamista verkon avulla tehtävästä nuorille suunnatusta työstä ja toiminnasta sekä nuorten verkkokulttuurista. Toiminta- ja kehittämisalueet: 1. Nuorille suunnattu työ ja toiminta verkossa 2. Pelitoiminta 3. Moniammatillinen verkkotyö ja yhteistyö 4. Osaamisen kehittäminen Toiminnan lähtökohtana monialaisuus ja valtakunnallisuus.
- 4. Verken toimintaa Tapahtumat • mm. koulutukset, työpajat, seminaarit • osallistuminen on mahdollista myös etänä, verkon välityksellä Materiaalit • mm. julkaisut, blogit, koulutusmateriaalit • materiaalia tuotetaan tekstinä, kuvana, äänenä Menetelmät ja työvälineet • mm. toimintakeskus Hubi, Facebook-chat Keskustelu ja vaikuttaminen • mm. sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa, verkostoissa • hyvien käytäntöjen jakaminen
- 5. Kysymyksiä ja keskustelua Käytätkö itse verkkoa? Kuinka aktiivisesti? Miten käytät verkkoa? Kuulutko verkkoyhteisöihin? Mikäli olet tehnyt nuorisotyötä, oletko hyödyntänyt työssäsi verkkoa ja sosiaalista mediaa? Miten?
- 6. Nuoret ja verkko Nuoret aktiivisia verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä: • valtaosa suomalaisista nuorista käyttää verkkoa päivittäin • verkon päivittäinen käyttö yleistyy edelleen • diginatiivit Hyötykäyttöä – sosiaalista käyttöä – viihdekäyttöä Tietoteknisissä taidoissa ja mediakriittisyydessä kehittämisen varaa. Verkko ei ole nuorille muusta maailmasta erillään oleva kokonaisuus. Nuorten kanssa toimivien tulee siis tietää ja tuntea verkon ilmiöitä.
- 7. Kysymyksiä ja keskustelua Tulisiko verkko-osaaminen olla osa jokaisen nuorisotyöntekijän perusammattitaitoa? Perustelkaa. Tulisiko nuorisotyöntekijän hyödyntää verkkoa nuorten kanssa toimiessaan? Perustelkaa.
- 8. Verkkonuorisotyö – mitä se on? = verkossa ja verkon avulla tehtävä nuorille suunnattu työ ja toiminta
- 9. Historiaa 1990-luku: Ensimmäisiä nuorisotyöllisiä verkkosivuja • esim. Kompassi, Helppimesta • staattista sisältöä • chat-kokeiluja 2000-luku: Jalkautuminen verkon yhteisövalveluihin • esim. EOPH:n Hubu-bussi, Netari (mm. Habbo Hotel, IRC-Galleria) • taustalla siirtymä ns. web 2.0-vaiheeseen Viimevuosien kehityslinjoja: • muuta ammattiryhmän mukaan toimintaan moniammatillisuus • etsivä nuorisotyö verkossa
- 10. Miten? – verkkonuorisotyön ulottuvuuksia 1. staattinen vuorovaikutuksellinen 2. reaaliaikainen viiveellinen 3. ryhmämuotoinen kahdenkeskinen 4. kertaluonteinen säännöllinen 5. vertaistuki ammatillinen tuki 6. verkossa tapahtuva verkkovälitteinen 7. itse rakennettu palvelu olemassa olevien palveluiden hyödyntämien 8. moniammatillinen ammattierityinen 9. anonyymi henkilöllisyyden paljastava 10. tekstipohjainen kuvia, ääntä, videoita, pelejä jne. hyödyntävä
- 11. Staattinen Vuorovaikutuksellinen Palvelu, jossa pysyvää sisältöä Palvelu, jossa vuorovaikutuksellista sisältöä Esim. nuorten tieto- ja neuvontasivustot, nuorisotoimen verkkosivut Esim. blogi, keskustelupalsta, chat Haasteena tiedon määrän jäsentäminen Mahdollistaa yhteisöllisyyden ja käyttäjien sekä ajantasaisuus näköisen palvelun.
- 12. Reaaliaikainen Viiveellinen Tässä ja nyt tapahtuva kohtaaminen Viiveellä tapahtuva kommunikointi Esim. chat , voip Esim. kysy-vastaa -palsta, sähköposti Esim. Netari (IRC-Galleria) Esim. Pulmakulma Mahdollistaa nopean reagoinnin ja Antaa aikaa valmisteluun/ harkintaan, vuorovaikutuksellisuuden jättää ”jälkiä”
- 13. Itse rakennettu Olemassa olevan palvelun hyödyntäminen Esim. oma chat, oma keskustelupalsta Esim. kaupallisen verkon yhteisöpalvelun hyödyntäminen Esim. Pulmakulma Esim. Netari (IRC-Galleriassa, Demi.fi:ssä) Mahdollistaa palvelun räätälöinnin omiin tarpeisiin sopivaksi sekä tieto- ja verkko- Mahdollistaa suurten massojen turvallisuuden tavoittamisen ja kustannustehokkuuden Haasteena kustannukset Haasteena riippuvuus palvelun tarjoajasta haavoittuvuus
- 14. Ryhmämuotoinen Kahdenkeskinen Esim. ryhmä-chat Esim. yksilö-chat Esim. Manteli-chat (IRC-Galleriassa, Suomi 24:ssä) Esim. Vamos-chat Mahdollistaa yhteisöllisyyden Mahdollistaa haastavista / aroista asioista muodostumisen keskustelemisen
- 15. Anonyymi Henkilöllisyyden paljastava Palvelu, jossa nuori voi kohdata Palvelu, jossa nuori on omalla nimellään/ ammattilaisen nimettömästi nimimerkillä Esim. Netarin anonyymi-chat (IRC-Galleria) Esim. Nuorisotoimen Facebook-sivu Mahdollistaa haastavista/ aroista asioista Mahdollistaa kontaktin jatkuvuuden keskustelemisen, madaltaa kynnystä
- 16. Ammatillinen tuki Vertaistuki Palvelussa paikalla luotettava aikuinen Nuoret vapaaehtoiset mukana toiminnassa, (työntekijä tai vapaaehtoinen) auttavat ja kannustavat toinen toistaan. Esim. nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, Taustalla aina turvallinen aikuinen, joka sosiaalityöntekijä, poliisi ohjaa nuorten toimintaa Esim. verkkoterkkarit, teinihelpperit Esim. MLL:n verkk@rit, Varustamo Mahdollistaa nopean reagoinnin ja nuoren Tukee nuoren kasvua, luo osallisuutta ja ammatillisen tukemisen. yhteisöllisyyttä
- 17. Esim. Pulmakulman kysymys-vastaus -palsta
- 18. Esim. Pulmakulma kahdenkeskinen chat
- 19. Esim. Netarin ryhmä-chat (IRC-Galleriassa)
- 20. Erityispiirteitä Tavoitettavuus aika ja paikka Anonymiteetti matala kynnys Kirjoitetulla kielellä kommunikointi esim. empatia, väärinymmärrykset Edullisuus?
- 21. Mitä työ edellyttää? Avoin asenne verkkonuorisotyö ei ole rakettitiedettä! Tekninen osaaminen, laitteistot, ohjelmat Periaatteiden tuntemus: • Verkkotyön eettiset periaatteet (NuSuVeFo) • Nuorten verkkoperustaisen tieto- ja neuvontatyön eettiset periaatteet (Eryica) Palvelun käyttöehtojen ja toimintakulttuurin tunteminen maassa maan tavalla Työyhteisön yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niihin sitoutuminen (mm. netiketti, roolit, vastuut)
- 22. Huomioitavaa – ammattilaisena verkossa Lähtökohtana ammatillinen, ei tekninen osaaminen. Ammatillinen tavoite ohjaa menetelmien ja välineiden valintaa. Verkon erityispiirteet tulee silti tunnistaa. Ammatillinen ja henkilökohtainen rooli erotetaanko toisistaan verkossa Esim. yhteydenpito työvuoron ulkopuolella? Tunnistettavuus omalla nimellä, nimimerkillä, nimettömänä? Toimiminen haastavissa tilanteissa: • häiriökäyttäytyminen miten puututaan? • nuoren avuntarve miten ohjataan eteenpäin?
- 23. Työn tueksi Sähköä ilmassa – näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön (2011) Opas turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan verkossa (2011) Kohtaamisen keinoja kehittämässä – Kuvauksia ja kokemuksia moniammatillisesta nuorille suunnatusta verkkotyöstä (2011) R-sana – Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta (2011) Opas nuorille suunnatun moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä (2012) Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä (2012)
- 24. Kiitos! Lisätietoa: • verkkosivusto: www.verke.org • blogi: http://verke.wordpress.com/ Leena Tuuttila: leena.tuuttila@verke.org Päivi Lautaniemi: paivi.lautaniemi@verke.org
Editor's Notes
- Päivän kärki on kohtaavassa työssä ja menetelmissä, kuitenkin huomioidaan mm. verkkoturvallisuus ja nuorten verkkokulttuurit yms. (jäävuori-metafora)
- Leena ---------- Elokuussa 2010 OKM nimesi 13 nuorisoalan valtakunnallista kehittämiskeskusta – yksi niistä on Verke. Koordinoi Helsingin NK. Verke on nuori organisaatio: perustaminen tapahtui keväällä 2011 avajaisia vietettiin lokakuussa 2011 Verkkoa on hyödynnetty nuorille suunnatussa työssä jo pitkään ja monin eri tavoin. Esim. Verkkonuorisotalotoiminta Netari: vuodesta 2005. Verkkoperustainen nuorten tieto- ja neuvontatyö: yli 10 vuotta. Kuitenkin ko. toiminta on ollut melko hankepohjaista ja eriytynyttäkin. Verke Verken perustamisen ideana on ollut se, että Verke: tuo alan toimijoita yhteen kehittämään nuorille suunnattua verkkotyötä mahdollistaa alaa koskevan tiedon ja osaamisen jakamisen Näemme verkkonuorisotyön laajana ilmiönä. Näkyy mm. toiminta- ja kehittämisalueissa: Nuorille suunnattu työ ja toiminta verkossa Pelitoiminta Lisäksi toiminta- ja kehittämisalueissa: moniammatillinen verkkotyö ja yhteistyö sekä osaamisen kehittäminen.
- Leena --------- Verken toimintaa ohjaavina arvoina ovat avoimuus, osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus , jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen ja kehittämisen sekä tiedon ja osaamisen vapaan jakamisen. TOIMINNAN MUOTOJA: Tapahtumat Verken järjestämät tapahtumat, kuten brunssit, videoblogit, koulutukset ja seminaarit, tarjoavat tietoa ja tukea verkkonuorisotyöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Ne tuovat yhteen niin alan toimijoita kuin nuoria jakamaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Osallistuminen on mahdollista sekä paikan päällä että myös etänä, sillä tapahtumat streamataan suorina videolähetyksinä verkkoon. Materiaalit Verke tuottaa ja kokoaa materiaalia verkkonuorisotyöstä ja nuorten verkkokulttuurista. Materiaaleja ovat mm. julkaisut, blogit ja koulutusaineistot, joita tuotetaan niin tekstinä, äänenä kuin kuvana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kaikki materiaalit ovat maksuttomia. Menetelmät ja työvälineet Verkessä kehitetään verkkonuorisotyön menetelmiä ja työvälineitä sekä kerätään kokemuksia niiden käytöstä. Työvälineitä ovat mm. toimintakeskus Hubi sekä Facebook-chat, jotka tarjoavat ympäristön nuorten kohtaamiseen sekä heidän oman toimintansa tukemiseen sosiaalisessa mediassa. Ympäristöt ovat vapaasti kaikkien alan toimijoiden käytettävissä. Mallintaminen ja arviointi Verkessä kehitetyt menetelmät ja työmuodot mallinnetaan ja arvioidaan, sekä jaetaan muiden alan toimijoiden kesken. Näin verkkonuorisotyössä syntyneet kokemukset ja hyvät käytännöt saadaan kaikkien ulottuville ja vapaasti hyödynnettäviksi. Lisäksi alan toimijoille tarjotaan tukea ja asiantuntemusta heidän oman toimintansa mallintamisessa ja arvioinnissa. Keskustelu ja vaikuttaminen Verke kehittää mahdollisuuksia verkkonuorisotyötä ja nuorten verkkokulttuuria koskevan tiedon ja osaamisen jakamiseen. Tarkoituksena on mm. edistää dialogia nuorten, alan toimijoiden ja päättäjien välillä. Myös julkisessa keskustelussa pyritään tuomaan aktiivisesti esiin alaan liittyviä aiheita ja ilmiöitä. Keskusteluun voit osallistua mm. sosiaalisessa mediassa, Verken blogissa ja tapahtumissa.
- Jaetaan opiskelijat n. 4 hengen ryhmiin. Voivat puhtia kysymyksiä n. 10 minuuttia. Jokainen ryhmä voi vuorollaan vastata kysymyksiin.
- Leena Kysymys osallistujilla : Millaisia ajatuksia nuorten netin käyttö teissä herättää? ----------- Nuoret ovat aktiivisia verkon käyttäjiä: Kuinka paljon käytetään? Käytännössä kaikki suomalaiset nuoret käyttävät internetiä Valtaosa (eli 90 %) suomalaisista 16 - 24 -v. nuorista käyttää nettiä päivittäin Netin päivittäinen käyttö yleistyy edelleen. - Toisaalta: Myös vanhemmat ikäryhmät käyttävät yhä yleisemmin ja useammin internetiä. Verrattuna muihin ikäryhmiin, vanhimmissa ikäryhmissä kasvu on nopeinta. (Tilastokeskus, 2010) Diginatiivit täydennä! Miten käytetään? Hyötykäyttöä, sosiaalista käyttöä, viihdekäyttöä (Joensuu, 2011) 1. Netin käyttö on perinteisesti ollut hyötykäyttöä : mm. asioiden hoitoa ja tiedonhakua 2. Yhä useammin myös sosiaalista käyttöä : eli sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käyttöä Yleistä etenkin nuorten keskuudessa Tilastokeskus (2010) - 83 % 16 - 24 -vuotiaista on rekisteröitynyt jonkin yhteisöpalvelun jäseneksi ja 44 % heistä seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin Nuorten akatemia & Kurio (2012) 41%:lla nuorista on hyviä kavereita, joiden kanssa viettää aikaansa ainoastaan verkossa 16% nuorista viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa verkossa kuin kasvotusten 81% nuorista mainitsi Facebookin tärkeimmäksi verkkoyhteisökseen 3. Viihdekäyttöä Keskeisin motivaatiotekijä on itsensä viihdyttäminen (Nuorten akatemia & Kurio, 2012) Sisällön tuottaminen ja kuluttaminen Pelaaminen HUOM! Nuorten kesken on kuitenkin paljon vaihtelua siinä, miten verkkoa käytetään. Kehittämisen varaa: Tietoteknisissä taidoissa (esim. nuori ei tiedä, miten tekstinkäsittelyohjelma toimii, miten liitetiedosto lähetetään) Mediakriittisyydessä ja turvallisessa verkon käytössä (esim. verkkotuttavuudet, henk.koht. tietojen väärinkäyttö) tässä vastuu kasvattajilla Verkko ei ole muusta maailmasta erillään oleva kokonaisuus Se on mediateknologian mahdollistama tila, joka ei korvaa vaan jatkaa toimintaympäristöämme yhtenä tilana muiden joukossa Verkko on siis osa sosiaalista jatkumoa Verkon sisällöt heijastavat sen ulkopuolista elämää – ja toisin päin! Verkko on osa nuorten arkea ja elämää Nuorten parissa työskentelevien tahojen tietää ja tuntea verkon ilmiöitä, jotta: Nuoria pystytään tukemaan ja kannustamaan kehityksen kannalta positiivisissa asioissa sekä Reagoimaan tarvittaessa niihin asioihin, jotka vaativat puuttumista.
- Jaetaan osallitujat 3-4 hengen ryhmiin ja jaetaan ryhmille paperilaput, johon kukin voi kirjoittaa vastauksensa (saamme näin kirjallista materiaalia). Puretaan vastaukset keskustellen. Pohjustus: Kuten äskettäin todettiin, netin käyttö on olennainen osa nuorten arkea ja sosiaalista elämää. Kysymys: Tulisiko verkko-osaamisen (esim. netin tuntemus ja käyttö) olla osa jokaisen nuorisotyöntekijän perusammattitaitoa? - perustelkaa millaista lisäarvoa se tuo nuorisotyöntekijän työhön Kysymys: Tulisiko nuorisotyöntekijän hyödyntää verkkoa nuorten kanssa toimiessaan? perustelkaa
- Leena ------------- Käsitämme verkkonuorisotyön laajana ilmiönä. Kuten perinteinen nuorisotyössä, myös verkkonuorisotyössä voidaan tunnistaa erilaisia osa-alueita ja toimintamuotoja. Yleisellä tasolla verkkonuorisotyön voi jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joilla kullakin on hieman eri tehtävät ja tavoitteet: Neuvonta, tiedottaminen, ohjaaminen Tukeminen ja auttaminen Osallisuus-, vaikuttamis- ja vertaistoiminnan mahdollistaminen tämä on tulevaisuuden haaste! Eivät ole toisiaan poissulkevia! Limittyvät, lomittuvat.
- Päivi ja Leena Leena: 2000-luku: Jalkautuminen verkon yhteisövalveluihin syyt taustalla: siirtymä web 1.0 web 2.0 = korostaa sosiaalisuutta, sisältöä tuotetaan yhdessä, käyttäjät ovat aktiivisia toimijoita Tarve mennä sinne, missä nuoret jo ovat ja viettävät aikaansa, ns. hyvien kulkuyhteyksien varrelle tehostettiin nuorten (passiivisempienkin) tavoittamista Viimevuosien kehityslinjoja Nuorisotyöntekijöiden rinnalle myös mm. terveydehoitajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja virtuaalinen lähipoliisiryhmä, keulakuvana Marko Fors (Fobba) myönteisiä tuloksia, valittiin vuoden poliisiksi Etsivän nuorisotyön jalkautuminen verkkoon aloite kohtaamisessa enemmän työntekijällä
- Leena ------------- Nuoria voi kohdata verkossa monin erilaisin tavoin ja menetelmin. Usein ko. menetelmiä jäsennetään vertaamalla niitä kasvokkain / reaalimaailmassa tehtävään työhön. Hedelmällisempää on vertailla verkkotyön menetelmiä keskenään. Olemme jäsentäneet verkkotyön menetelmiä muutaman eri ulottuvuuden kautta. pyrimme näin kuvaamaan verkkonuorisotyön kenttää ja erilaisia menetelmiä, joita siinä voidaan hyödyntää. Nostamme myös esiin niihin liittyviä esimerkkejä sekä haasteita ja mahdollisuuksia. Huom. Eivät ole toisiaan poissulkevia, van päällekkäisiä, limittäisiä ja lomittaisia.
- Päivi ------- - verkkopohjaisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluita 37. - Kaikki nuoria koskevat aihealueet nuorten tieto- ja neuvontasivustoissa: kokoaa yhteen laajasti nuorten elämään liittyviä teemoja, ei vain yhden teeman sivusto
- Leena ja Päivi ----------------- Leena: Reaaliaikainen Muistuttaa melko lailla kasvokkaista vuorovaikutustilannetta mm. nopeatempoisuudesta johtuen. Huonona puolena se, etteivät keskustelut yleensä tallennu minnekään, vaan häviävät bittiavaruuteen. Näin ollen niihin ei voi palata jälkikäteen. Viiveellinen - antaa aikaa pohdintaan kirjoittaessa niin nuorelle kuin työntekijälle palveluun jää useimmiten näkyviin nuoren viesti ja saatu vastaus
- Päivi ja Leena ------------------ Leena: Olemassa olevan palvelun hyödyntäminen - Netari = Pelastakaa Lapsien palvelu nuorille. Netarin ollessa auki (n. kerran viikossa) paikalla nuorten kanssa keskustelemassa ovat nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä ja.
- Leena ---------- Ryhmämuotoinen Manteli-chat = Pelastakaa Lasten tukipalvelu nuorille. Chatteja järjestetään Galtsussa ja Suomi 24:ssa noin kerrankuussa, myös jouluisin. Paikalla vapaaehtoisia turvallisia aikuisia. Ryhmämuotoisuus mahdollistaa yhteisöllisyyden tukee nuorten omaehtoista toimintaa Kahdenkeskinen - Vamos-chat = Helsingin diakonissalaitoksen palvelu. Se on suunnattu 16 – 29 –v. helsinkiläisille nuorille, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa, ovat syrjäytymisuhassa. Chat starttasi toimintansa 22.8.
- Päivi
- Leena ----------- MLL:n verkk@rit = verkkotukarit = nuoret vapaaehtoiset, jotka ovat iältään 15 – 19 -v. Suurin osa heistä on toiminut tukioppilaina, joten heillä (on kokemusta vertaistukijan roolista. Verkkarit keskustelevat MLL:n nuorten netin keskustelupalstalla sekä tekevät mediatuotoksia. Varustamo-hanke kouluttaa nuoria 16 – 25 -v. nuoria vertaisohjaajiksi sosiaaliseen mediaan, esim. erilaisiin kampanjoihin.
- Päivi -------- Kyseessä viiveellinen keskustelupalsta, jossa nuori voi jättää kysymykset nimettömänä ja niihin vastataan viiden arkipäivän kuluessa. Nuori voi lukea myös muiden nuorten kysymyksiä ja vastauksia sekä vastata toisten nuorten jättämiin kysymyksiin. Kohderyhmä: pääkaupunkiseutulaisille 12-25-vuotiaiden nuorille. Vastaajina toimivat kuntien pääkaupunkiseudun nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät.
- Päivi --------- Kyseessä reaaliaikainen kahdenkeskinen ja nimetön chat, jossa nuori voi keskustella terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijän kanssa. Avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 17-20.
- Leena Huom. Tässä kohtaa voisi näyttää videon Facebook-chatista, esimerkkinä siitä, miten verkkoa voidaan hyödyntää nuorisotyössä. ----- Kyseessä on: reaaliaikainen ryhmä-chat jossa nuori voi jutella toisten nuorten sekä nuorisotyöntekijöiden ja terveydenhoitajien kanssa Netariin nuori voi tulla viettämään aikaansa, tapaamaan toisia nuoria sekä osallistumaan erilaisiin teemailtoihin ja tapahtumiin. Kohderyhmä: n. 14 – 18 -v. nuoret Työntekijöinä nuorisotyöntekijöitä useista eri kunnista sekä terveydenhoitajia Helsingistä ja Oulusta. He tekevät Netarin verkkotyötä osa-aikaisesti, osana omaa työnkuvaansa. Työntekijät ovat paikalla aina Netari-palveluiden ollessa auki. Ryhmä-chat on avoinna joka perjantai klo 19 – 22.00. Netari-yhteisöstä - Netarilla on siis yhteisö Galtsussa. Yhteisön ”valvojat” ovat nuorisotyöntekijöitä, ne on merkattu tähdellä, jotta nuori tunnistaa heidät luotettaviksi aikuisiksi. Kun ryhmä-chat on avoinna, avautuu chat-ikkuna yhteisön yhteyteen ja nuoret voivat osallistua chattiin. Netari-chatista Ryhmä-chatiin voin osallistua kerrallaan max. 15 nuorta, jotta keskustelun taso pysyy selkeänä. Ohjaajilla tähti-merkki Keskustelua käydään kirjoittamalla. Ohjaajilla mahdollisuus moderoida keskustelua komennoilla. Mahdollisuus myös kommunikointiin ”kuiskaamalla” nuoren kanssa.
- Leena ja Päivi ------------------- Puhutaan nimenomaan työntekijän näkökulmasta. Tavoitettavuus Mahdollisuus ajasta riippumattomaan kohtaamiseen (viiveellisessä palvelussa) Mahdollisuus paikasta riippumattomaan kohtaamiseen verkko ylittää kuntarajat pienet paikkakunnat ja haja-asutusalueet Anonymiteetti Mahdollistaa matalan kynnyksen esim. arempikin nuori uskaltaa lähestyä, aremmatkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi Haasteena sosiaalisten normien hämärtyminen esim. ”trollaaminen” eli häiriköinti Kirjoitetulla kielellä kommunikointi Miten ilmaistaan empatiaa Miten varmistetaan ettei väärinymmärryksiä tapahdu Vaatii työntekijältä herkkyyttä ja tarkkasilmäisyyttä Edullisuus? - Verkon yhteisöpalveluiden hyödyntäminen saattaa säästää kustannuksia puitteet ovat jo olemassa
- Leena ja Päivi ----------------- Puhutaan työntekijän näkökulmasta: mitä edellyttää työntekijältä . Jaetaan Nusuvefon ja Eryican periaatteet osallistujille ja käydään keskustelua. Kysymyksiä osallistujille esitetään kysymykset heti alkuun! - Mitä verkkonuorisotyö teidän mielestänne edellyttää työntekijältä? osaaminen? puitteet? Millaista tukea te kaipaisitte verkkonuorisotyön tekemiseen? ------------- Verkkotyö ei ole rakettitiedettä avoin asenne ja terve uteliaisuus on tärkeintä! Toisaalta teknisiä taitojakin vaaditaan, mutta mikään tekniikkaguru ei tarvitse olla. tärkeämpää on laadukkaat laitteistot ja päivitetyt ohjelmat. hyvä keskustella asiasta oman esimiehen kanssa. Ennen työskentelyn aloittamista on hyvä tutustua: ammatillisiin periaatteisiin palvelun käyttöehtoihin ja toimintakulttuuriin (esim. Facebook-case: profiilit) työyhteisön yhteisiin pelisääntöihin (jos sellaisia ei ole, on sellaiset hyvä sopia työyhteisössä)
- Yhdessä ------------ Lähtökohtana on oma ammatillinen osaaminen, ei tekninen osaaminen. Työn tavoite ja sisältö eivät muutu, vaikka ympäristö muuttuu. Ensin määritellään työn tavoitteet, sitten valitaan menetelmä ja välineet (vrt. ”tekniikka on hyvä renki, muttei isäntä”). Ammatillinen ja henkilökohtainen rooli erotettava toisistaan myös verkkotyötä tehdessä: Yhteydenpito työvuoron ulkopuolella? Otatko kaveriksi omaan henkilökohtaiseen profiiliin nuoria? Pohditaan näitä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tunnistettavuus omalla nimellä, nimimerkillä, nimettömänä? - Käytetyn verkkopalvelun luonne vaikuttaa ko. valintaan: esim. Facebook, IRC-Galleria Haastavat tilanteet Moderointi tilannekohtaisesti LSI ja siihen liittyvät haasteet terapiointi ei kannata verkossa Kysymys osallistujille : Miten luottamuksellinen suhde nuoreen rakentuu verkossa? Mitä se edellyttää työntekijältä (ja palvelulta)?