2. Verke
Yksi OKM:n nimeämistä nuorisotyön kehittämiskeskuksista, jonka toimintaa
koordinoi Helsingin nuorisoasiainkeskus.
Verke perustettiin keväällä 2011. Kehittämiskeskuksessa työskentelee viisi
suunnittelijaa.
Kohderyhmä:
• välitön kohderyhmä: nuorisoalan toimijat (kunnat, seurakunnat, järjestöt)
• välillinen kohderyhmä: nuoret ja nuorten yhteisöt
Yhteistyötä tehdään niin julkisen, kolmannen kuin kaupallisen sektorin kanssa.
3. Verken tavoitteet ja toiminta-alueet
Tavoitteet:
•Vahvistaa nuorisotyön toimijoiden osaamista ja ymmärrystä verkkonuorisotyöstä
•Rakentaa tietoa verkkonuorisotyöstä sekä nuorten verkkokulttuurista
•Kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa verkkonuorisotyön menetelmiä
ja palveluita.
Toiminta-alueet:
•Kartoittaminen, mm. nuorisotyön toimijoiden osaamistarpeet
•Kouluttaminen, mm. alueelliset koulutukset
•Kumppanuuksien rakentaminen, mm. kehittämiskumppanuudet
4. Verkkonuorisotyön historiaa
1990-luku: Ensimmäisiä nuorisotyöllisiä verkkosivuja
• esim. Kompassi, Helppimesta
• staattista sisältöä
• kysy-vastaa -palstoja ja chat-kokeiluja
2000-luku: Jalkautuminen verkon yhteisövalveluihin
• esim. EOPH:n Hubu-bussi, Netari (mm. Habbo Hotel, IRC-Galleria)
• taustalla siirtymä ns. web 2.0-vaiheeseen
Viimevuosien kehityslinjoja
• muuta ammattiryhmän mukaan toimintaan moniammatillisuus
• etsivä nuorisotyö verkossa
• alueellinen verkkonuorisotyö (esim. Facebookissa)
• nuorisotyö digitaalisissa peleissä (esim. Minecraft & Voip-yhteys)
10. Erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia
Tavoitettavuus
• mahdollisuus ajasta ja/tai paikasta riippumattomaan kohtaamiseen
Anonymiteetti
• madaltaa kynnystä mm. aroista asioista kertomiseen
• haasteena sosiaalisten normien hämärtyminen
Kirjoitetulla kielellä kommunikointi esim. empatia, väärinymmärrykset
• vaatii työntekijältä herkkyyttä ja tarkkasilmäisyyttä
Edullisuus
• verkon yhteisöpalveluissa ns. puitteet ovat jo olemassa kustannussäästöt
11. Mitä työ edellyttää?
Avoin asenne verkkonuorisotyö ei ole rakettitiedettä!
Riittävät resurssit (mm. aika, sitoutuminen, laitteisto, tekninen tuki)
Periaatteiden tuntemus:
• Verkkotyön eettiset periaatteet (NuSuVeFo)
• Nuorten verkkoperustaisen tieto- ja neuvontatyön eettiset periaatteet (Eryica)
Palvelun käyttöehtojen ja toimintakulttuurin tunteminen maassa maan tavalla
Työyhteisön yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niihin sitoutuminen
(mm. netiketti, roolit, vastuut)
12. Huomioitavaa – ammattilaisena verkossa
Lähtökohtana ammatillinen, ei tekninen osaaminen:
• ammatillinen tavoite ohjaa menetelmien ja välineiden valintaa
• verkon erityispiirteet tulee silti tunnistaa
Ammatillinen ja henkilökohtainen rooli erotetaanko toisistaan verkossa
Esim. yhteydenpito työvuoron ulkopuolella?
Työntekijän tunnistettavuus omalla nimellä vai nimimerkillä?
Toimiminen haastavissa tilanteissa:
• häiriökäyttäytyminen miten puututaan?
• nuoren avuntarve miten ohjataan eteenpäin?
Yleisökysymys: Oletteko kuulleet Verkestä aiemmin? Mitä olette kuulleet? Elokuussa 2010 OKM nimesi 13 nuorisotyön kehittämiskeskuksista. Yksi niistä on Verke eli verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. Verken rahoittajana toimii OKM. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Verke perustettiin huhtikuussa 2011 olemme nuori organisaatio. Verkessä työskentelee viisi suunnittelijaa olemme pieni asiantuntijaorganisaatio Vuoden vaihteessa kävimme läpi organisaatiouudistuksen, eli Pelitalo ja Kompassi ovat siirtyneet suoraan NK:n alaisuuteen. Miksi? Koska ovat nuorille suunnattua paikallista toimintaa. Verken tehtävä on puolestaan valtakunnallinen ja kohderyhmänä alan toimijat. Kohderyhmänä Välitön kohderyhmä: nuorisoalan toimijat, erityisesti nuorisotyöntekijät. Välillinen kohderyhmä: nuoret ja nuorten yhteisöt kehittämällä nuorisotyöntekijöiden osaamista voidaan palvella paremmin nuoria. Verke on monialainen toimija yhteistyötä pyritään tekemään yli sektorirajojen.
Verken perustamisen syitä: Verkkoa on hyödynnetty jo pitkään nuorisotyössä, mutta toiminta on ollut melko hankepohjaista ja eriytynyttä Verken tehtävänä on tuoda yhteen alan toimijoita / rakentaa siltaa alan toimijoiden kesken. Koota ja välittää tietoa Vahvistaa toimijoiden osaamista ja ymmärrystä Kehittää verkkonuorisotyön menetelmiä ja palveluita Kartoittaminen esim. selvityksen, tutkimusyhteistyöt, opinnäytetyöt Kouluttaminen esim. alueelliset koulutukset, työpajat Kumppanuuksien rakentaminen esim. yhteistyö verkkonuorisotyön aktiivisten toimijoiden kanssa
Tausta-ajatuksena diassa se, miksi verkkoa on lähdetty hyödyntämään nuorisotyössä. 1990-luku: Ensimmäisiä nuorisotyöllisiä verkkosivuja esim. Kompassi, Helppimesta staattista sisältöä keskustelupalstoja kysy-vastaa -palstoja ja chat-kokeiluja 2000-luku: Jalkautuminen verkon yhteisövalveluihin syyt taustalla: siirtymä web 1.0 web 2.0 = korostaa sosiaalisuutta, sisältöä tuotetaan yhdessä, käyttäjät ovat aktiivisia toimijoita Tarve mennä sinne, missä nuoret jo ovat ja viettävät aikaansa, ns. hyvien kulkuyhteyksien varrelle tehostettiin nuorten (passiivisempienkin) tavoittamista Viimevuosien kehityslinjoja Nuorisotyöntekijöiden rinnalle myös mm. terveydehoitajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja virtuaalinen lähipoliisiryhmä, keulakuvana Marko Fors (Fobba) myönteisiä tuloksia, valittiin vuoden poliisiksi Etsivän nuorisotyön jalkautuminen verkkoon aloite kohtaamisessa enemmän työntekijällä Alueellinen verkkonuorisotyö alueen nuorten kohtaaminen verkossa (esim. Facebookissa) Nuorisotyö digitaalisissa peleissä nuorten kohtaaminen digitaalisten pelien yhteisöissä (esim. Minecraft & Voip-yhteys)
Perinteinen nuorisotyö ja verkossa/verkon avulla tehtävä nuorisotyö EIVÄT sulje toisiaan pois. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan tuomat toimilleen lisäarvoa. Esim. Talotyöntekijän on tarpeen olla alueensa nuorille läsnä niin fyysisellä kuin verkon tasolla samalla kohderyhmä laajenee Verkkoa voidaan hyödyntää nuorisotyössä monin eri tavoin. Olennaista verkkonuorisotyössä on se, että siihen liittyy vuorovaikutus, kohtaaminen ja läsnäolo. (esim. staattinen verkkosivu ei ole verkkonuorisotyötä) Verkkonuorisotyö on tiiviisti yhteydessä muihin nuorisotyön työmuotoihin ja menetelmiin (ks. kuva). Se voidaankin nähdä nuorisotyötä läpileikkaavana ulottuvuutena. Ts. mikä tahansa nuorisotyön muoto voi sisältää verkkonuorisotyöllisiä elementtejä, MIKÄLI siinä hyödynnetään verkkoa vuorovaikutuksellisessa mielessä. - esim. tieto- ja neuvontatyö Pulmakulma kysy-vastaa -palsta verkossa esim. nuorisotalotyö Netari nuorisotalo sosiaalisessa mediassa
Kyseessä viiveellinen keskustelupalsta, jossa nuori voi jättää kysymykset nimettömänä ja niihin vastataan viiden arkipäivän kuluessa. Nuori voi lukea myös muiden nuorten kysymyksiä ja vastauksia sekä vastata toisten nuorten jättämiin kysymyksiin. Kohderyhmä: pääkaupunkiseutulaisille 12-25-vuotiaiden nuorille. Vastaajina toimivat kuntien pääkaupunkiseudun nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät.
Kyseessä reaaliaikainen kahdenkeskinen ja nimetön chat, jossa nuori voi keskustella terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijän kanssa. Avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 17-20.
Huom. Tässä kohtaa voisi näyttää videon Facebook-chatista, esimerkkinä siitä, miten verkkoa voidaan hyödyntää nuorisotyössä. ----- Kyseessä on: reaaliaikainen ryhmä-chat jossa nuori voi jutella toisten nuorten sekä nuorisotyöntekijöiden ja terveydenhoitajien kanssa Netariin nuori voi tulla viettämään aikaansa, tapaamaan toisia nuoria sekä osallistumaan erilaisiin teemailtoihin ja tapahtumiin. Kohderyhmä: n. 14 – 18 -v. nuoret Työntekijöinä nuorisotyöntekijöitä useista eri kunnista sekä terveydenhoitajia Helsingistä ja Oulusta. He tekevät Netarin verkkotyötä osa-aikaisesti, osana omaa työnkuvaansa. Työntekijät ovat paikalla aina Netari-palveluiden ollessa auki. Ryhmä-chat on avoinna joka perjantai klo 19 – 22.00. Netari-yhteisöstä - Netarilla on siis yhteisö Galtsussa. Yhteisön ”valvojat” ovat nuorisotyöntekijöitä, ne on merkattu tähdellä, jotta nuori tunnistaa heidät luotettaviksi aikuisiksi. Kun ryhmä-chat on avoinna, avautuu chat-ikkuna yhteisön yhteyteen ja nuoret voivat osallistua chattiin. Netari-chatista Ryhmä-chatiin voin osallistua kerrallaan max. 15 nuorta, jotta keskustelun taso pysyy selkeänä. Ohjaajilla tähti-merkki Keskustelua käydään kirjoittamalla. Ohjaajilla mahdollisuus moderoida keskustelua komennoilla. Mahdollisuus myös kommunikointiin ”kuiskaamalla” nuoren kanssa.
Puhutaan nimenomaan työntekijän näkökulmasta. Tavoitettavuus Mahdollisuus ajasta riippumattomaan kohtaamiseen (viiveellisessä palvelussa) Mahdollisuus paikasta riippumattomaan kohtaamiseen verkko ylittää kuntarajat pienet paikkakunnat ja haja-asutusalueet Anonymiteetti Mahdollistaa matalan kynnyksen esim. arempikin nuori uskaltaa lähestyä, aremmatkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi Haasteena sosiaalisten normien hämärtyminen esim. ”trollaaminen” eli häiriköinti Kirjoitetulla kielellä kommunikointi Miten ilmaistaan empatiaa Miten varmistetaan ettei väärinymmärryksiä tapahdu Vaatii työntekijältä herkkyyttä ja tarkkasilmäisyyttä Edullisuus? Verkon yhteisöpalveluiden hyödyntäminen saattaa säästää kustannuksia puitteet ovat jo olemassa
Puhutaan työntekijän näkökulmasta: mitä edellyttää työntekijältä . Huom. Jaetaan Nusuvefon ja Eryican periaatteet osallistujille ja käydään keskustelua. Kysymyksiä osallistujille esitetään kysymykset heti alkuun! Mitä verkkonuorisotyö teidän mielestänne edellyttää työntekijältä? osaaminen? puitteet? Millaista tukea te kaipaisitte verkkonuorisotyön tekemiseen? Verkkotyö ei ole rakettitiedettä avoin asenne ja terve uteliaisuus on tärkeintä! Toisaalta teknisiä taitojakin vaaditaan, mutta mikään tekniikkaguru ei tarvitse olla. tärkeämpää on laadukkaat laitteistot ja päivitetyt ohjelmat. hyvä keskustella asiasta oman esimiehen kanssa. Ennen työskentelyn aloittamista on hyvä tutustua: ammatillisiin periaatteisiin palvelun käyttöehtoihin ja toimintakulttuuriin (esim. Facebook-case: profiilit) työyhteisön yhteisiin pelisääntöihin (jos sellaisia ei ole, on sellaiset hyvä sopia työyhteisössä)
Lähtökohtana on oma ammatillinen osaaminen, ei tekninen osaaminen. Työn tavoite ja sisältö eivät muutu, vaikka ympäristö muuttuu. Ensin määritellään työn tavoitteet, sitten valitaan menetelmä ja välineet (vrt. ”tekniikka on hyvä renki, muttei isäntä”). Ammatillinen ja henkilökohtainen rooli erotettava toisistaan myös verkkotyötä tehdessä: Yhteydenpito työvuoron ulkopuolella? Otatko kaveriksi omaan henkilökohtaiseen profiiliin nuoria? Pohditaan näitä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tunnistettavuus omalla nimellä, nimimerkillä, nimettömänä? Käytetyn verkkopalvelun luonne vaikuttaa ko. valintaan: esim. Facebook, IRC-Galleria Haastavat tilanteet Moderointi tilannekohtaisesti LSI ja siihen liittyvät haasteet terapiointi ei kannata verkossa Kysymys osallistujille : Miten luottamuksellinen suhde nuoreen rakentuu verkossa? Mitä se edellyttää työntekijältä (ja palvelulta)?